Mitä tekee keskusta pelastaakseen suomalaisen telakkateollisuuden? Kepu ei kiinnosta 20000 telakoista leipänsä saavan ihmisen kohtalo millään tavalla. Kepua ei kiinnosta minkään duunarin asiat. ÄLKÄÄ DUUNARIT ÄÄNESTÄKÖ KEPUA
http://www.metalliliitto.fi/portal/suomi/uutisia/?id=877
Vuorenmaa: Palautetaan telakoihin sinivalkoista omistusta!
14.3.2007
Norjalaisen monialayhtiö Akerin päätös luopua telakkayhtiö Aker Yardsin 40 prosentin omistajaosuudestaan antaa mahdollisuuden palauttaa kotimaista omistusta telakkatoimintaan. Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa toimivan Teollisuussijoitus Oy:n on pikaisesti ryhdyttävä keräämään suomalaista sijoittajaryhmää, joka ostaisi kokonaan tai mer-kittävän osan monitoimiyhtiö Akerin myyntiin tulevista telakkayhtiö Aker Yardsin osakkeista.
Teollisuussijoitus Oy:n lisäksi tähän ryhmään sopii hyvin suomalaiset työeläkeyhtiöt sekä kotimaista teollisuutta. Suomalaiset työeläkeyhtiöt ovat liian vähän sijoittaneet suomalaiseen työhön. Nyt on mahdollisuus tehdä konkreettinen korjausliike tältäkin osin. Suomalaisen omistuksen kautta pystytään varmistamaan telakkatoiminnan tulevaisuus Suomen ra-jojen sisäpuolella 20 000 työntekijää työllistävine alihankinta-toimineen.
Vastuullista omistamista
Kaikissa tapauksissa maailman johtavan telakkayhtiön Aker Yardsin uusilta omistajilta on edellytettävä pitkäjänteistä telakoiden kehittämiseen tähtäävää sijoitustoimintaa. Huonoin vaihtoehto telakkayhtiö Aker Yardsin uudeksi omistajaksi olisivat sijoitusyhtiöt, jotka pyrkivät vain keinottelemaan nopeas-ti mahdollisimman korkean tuoton. Silloin se merkitsisi telakoiden omistusrakenteen pilkkomista, mahdollisesti joidenkin telakoiden alasajoa vain sijoittajien tuotto-odotusten turvaamiseksi.
Telakkateollisuus on maailmanlaajuisesti suuressa rakennemuutoksessa. Suomalaisen ja eurooppalaisen telakkatoiminnan jatkumisen turvaaminen vaatii nyt vastuullisia omistajia. Telakkateollisuudella on Suomen metalliteollisuudelle keskeinen merkitys. Telakkateollisuus on toiminut yhtenä suomalaisen metalliteollisuuden selkärankana. Tästä syystä ei myöskään valtiovalta voi seurata sivusta norjalaisomisteisen Aker Yardsin omistuksen uudelleen järjestelyä. Valtiovalta on jo nyt sitoutunut pitkäjänteisesti Finnveran kautta erilaisiin laivanrakennusaikaisiin rahoitus- ja takuujärjestelyihin.
Valtiovallan tulee olla oman sijoitusyhtiö Teollisuussijoitus Oy:n kautta kätilönä, jolla suomalaista sinivalkoista omistusta voitaisiin palauttaa telakkateollisuuteen.
http://www.metalliliitto.fi/portal/suomi/uutisia/?id=877
Vuorenmaa: Palautetaan telakoihin sinivalkoista omistusta!
14.3.2007
Norjalaisen monialayhtiö Akerin päätös luopua telakkayhtiö Aker Yardsin 40 prosentin omistajaosuudestaan antaa mahdollisuuden palauttaa kotimaista omistusta telakkatoimintaan. Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa toimivan Teollisuussijoitus Oy:n on pikaisesti ryhdyttävä keräämään suomalaista sijoittajaryhmää, joka ostaisi kokonaan tai mer-kittävän osan monitoimiyhtiö Akerin myyntiin tulevista telakkayhtiö Aker Yardsin osakkeista.
Teollisuussijoitus Oy:n lisäksi tähän ryhmään sopii hyvin suomalaiset työeläkeyhtiöt sekä kotimaista teollisuutta. Suomalaiset työeläkeyhtiöt ovat liian vähän sijoittaneet suomalaiseen työhön. Nyt on mahdollisuus tehdä konkreettinen korjausliike tältäkin osin. Suomalaisen omistuksen kautta pystytään varmistamaan telakkatoiminnan tulevaisuus Suomen ra-jojen sisäpuolella 20 000 työntekijää työllistävine alihankinta-toimineen.
Vastuullista omistamista
Kaikissa tapauksissa maailman johtavan telakkayhtiön Aker Yardsin uusilta omistajilta on edellytettävä pitkäjänteistä telakoiden kehittämiseen tähtäävää sijoitustoimintaa. Huonoin vaihtoehto telakkayhtiö Aker Yardsin uudeksi omistajaksi olisivat sijoitusyhtiöt, jotka pyrkivät vain keinottelemaan nopeas-ti mahdollisimman korkean tuoton. Silloin se merkitsisi telakoiden omistusrakenteen pilkkomista, mahdollisesti joidenkin telakoiden alasajoa vain sijoittajien tuotto-odotusten turvaamiseksi.
Telakkateollisuus on maailmanlaajuisesti suuressa rakennemuutoksessa. Suomalaisen ja eurooppalaisen telakkatoiminnan jatkumisen turvaaminen vaatii nyt vastuullisia omistajia. Telakkateollisuudella on Suomen metalliteollisuudelle keskeinen merkitys. Telakkateollisuus on toiminut yhtenä suomalaisen metalliteollisuuden selkärankana. Tästä syystä ei myöskään valtiovalta voi seurata sivusta norjalaisomisteisen Aker Yardsin omistuksen uudelleen järjestelyä. Valtiovalta on jo nyt sitoutunut pitkäjänteisesti Finnveran kautta erilaisiin laivanrakennusaikaisiin rahoitus- ja takuujärjestelyihin.
Valtiovallan tulee olla oman sijoitusyhtiö Teollisuussijoitus Oy:n kautta kätilönä, jolla suomalaista sinivalkoista omistusta voitaisiin palauttaa telakkateollisuuteen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
turha puolue joka pitäis lailla kieltää
ja pannaan lakko pystyyn.
kepulaiset osaavat vain täyttää tkianomuksia uuninpankolla. Nekin tukianomukset menevät kepulaisen maatalous-sihteerin kautta joka kirjoittaa ne puhtaaksi.
Heh heh.
mieltä. Täytyy ihmisille muistuttaa myöskin se että meillä täällä SUOMESSA on ja löytyy osaajia, jotka hoitavat työnsä täysin.
Ketuttaa tuokin että laitetaan telakkamiehet niin huonoon valoon että voidaan ruveta väittelemään siitä että HE vaativat liikoja?
Minusta se on kovin outoa! Ei laivoja rakenneta ilman ammattitaitoa. Käsittääkseni myöskin laivanrakennuspuolella, esim henkilöt jotka valmistavat VAIN hyttejä, ovat ylityöllistettyjä.
Tuo miksi mainitsin VAIN ei tarkoita sitä että väheksyisin heidän työtään, mutta sitä väheksytään SUOMALAISESSA työnvälitystoimistossa.
unohtaa kuinka paljon telakkamiesten toiminnan ansiosta on palkansaajien elinolot parantuneet. Esimerkiksi työvaatteet on telakkamiesten ansiota ja lomaltapaluura vain muutamia telakkamiesten aikaansaannoksia mainitakseni. Keriksen tapaiset työnantajat vihaavat tietenkin palkansaajien etduista tapelleista telakkamiehiä
paljon. Maanviljelijän tuntipalkka on 2 euroa.
päälle tulee TUKIAISET
ne tukijaiset alennuksena ruokakorin hinnassa.
uuninpakolla makoilusta. ei minun ole mikään pakko ostaa kepulaista ruokaa
ruokaa? Saisinko muutamia anti-kepulaisia reseptejä tai mikä parasta, olisiko oikein anti-kepulainen keittokirja olemassa?
tarvita. Ostaa vaan tuotteita joita ei ole suomessa valmistettu
soosiin käytetään brasilialaista Winku-porsasta!
eu-alueelta loytyy paljon tuotteita joista kepulaiset eivät ole saaneet tukea. Kaiken lisäksi tukiaiset estävät keplaisten jyvänpiilotuksen kehittymsen kustannustehkkaammaksi
että minkä puolueen kannattaja sinä olet?
demarimafiaan.
kepua ei kiinnosta asia millään tavalla. Syy on varmasti se ettei kepulaiset tajua kuinka iso työnantaja telakka on. Jokaisella telakalla yksistään työskentelee enmmän ihmisiä kun niitä asuu keskimääräisessä kepumafian hallitsemissa kunnissa. Yhteensä telakoista saa leipänsä 20000 ihmistä ja kepumafia ei hallitse yhtään sellaista kuntaa tai kaupunkia jossa asuu noin paljon ihmisiä
työpaikkojen määrät liittyvät jonkun kunnan asukaslukuun? :)
käsittää että jossain voi olla noin paljon ihmisiä. sen kepulaiset käsittää ettei telakkamiehet ole kepulaisia ja siinä on syy minkä takia kepua ei koko asia kiinnosta pätkääkään
Menkäähän kouluun.
heh heehhehehehe
siis telkkamiestenkin pitäisi olla kepulaisia niin sitten alkaisi sielläkin hommat hoitumaan?
kiinostamaan telakoiden ostaminen suomeen takaisin. Telakat takovat ennätytlosta koko ajan.Syy ttähän on ettei siellä ole kepulaisia sähläämässä. Pysykää te kepulaiset vaan uuninpankolla makoilemassa niin duunarit tekee työt
se pettää aina
----
Lakatkaa riitelemästä!
Totuus on se että kurjiin oloihin joutuisi aika helkkarin moinen porukka JOS meillä ei olisi laivanrakennus teollisuutta! Tätäkään mitä jäljellä on.
Ei olla kateellisia vaan, rakennetaan yhdessä parempaa huomista lapsillemme. Onnistuuko?
tissiä tuolle kepuloiselle kun joku iso poika kyykytti sitä.
ja peräkamarin poikien puolue
Kepulainen ei kynnä naapurin sarkaa ellei vuokra-ja tuotantosopimukset ole voimassa.
Norjaa ei ohjaa EU eikä Teollisuussijoitusta pidä ohjata mielipiteiden vaan tosiasioiden.
Kaipaako sosiaalidemokraatti keskustan ohjausta ?
Telakkateollisuuden,säilyäkseen Suomessa on kyettävä itse tekemään teollisuudenhaarastaan houkuttelevan kohteen sijoittajille ja markkinoille.Valtio on luonut edellytykset osaamiselle,koulutukselle,tutkimukselle ja työvoiman saatavuudelle niin koti-kuin ulkomaisellekkin.
Jos tuote ei ole kilpailukykyinen verrattuna esim.Italialaiseen telakkateollisuuden tuotteeseen,pitää syitä etsiä syvemmältä yhteiskunnasta ,omasta osaamisesta ja kannattavuudesta.
Suoria telakkatukia saa EU:n päätöksen mukaan antaa vain kemikaali-, tuote- ja muun muassa maakaasua kuljettavien LNG-tankkereiden sekä konttialusten rakentamiseen. Tuki on harkinnanvarainen ja saa enimmillään olla 6 prosenttia kauppasopimukseen kirjatusta hinnasta.
Sitten, kun laivanrakennus on puhdasta globaalia bisnestä, Suomen laivanrakennus pärjää entistä paremmin.
Siihen asti kilpailukykyä pitää hakea muulla tavoin.
Suomen vahvuus on osaamisessa. Telakoiden ympärille on rakentunut kokonainen teollisuudenala tuottamaan laivanrakennuksen osatuotteita.
Telakkayhtiö ei ole se, joka kaiken taitaa ja kaiken osaa.
Osaaminen muodostuu tavattoman monien yritysten yhteistyöstä.
Yhden 5 000 hengen risteilijän valmistamiseen tarvitaan noin 3 500 yritystä.
Suuri osa yrityksistä sijaitsee kotimaassa, tosin verkosto käyttää enenevässä määrin ns. EU:n halpojen kustannusten maiden alihankintaa.