"Verovapaus"eläkkeellä

pitää veroa maksaa. Ei reidenssi vielä oikeuta maksamaan veroa Espanjaan.

Suomessa rajoitetusti verovelvollinen ja Espanjassa asuva maksaa Suomesta saamastaan eläkkeestä verot Espanjaan paikallsten taulukoiden mukaan.

Voit hakea rajoitetusti verovelvolliseksi tuloa mikäli kaikki verotuksellisessa mielesä olevat kiinteät / oleelliset siteet Suomeen lakkaavat ja jotka tulee hakemuksessa osoittaa. Näin voit tulla Suomessa rajoitetusti verovelvolliseksi välittömästi muuttopäivästä lukien.

Joidenkin kertoman mukaan Espanjassa ei peritä veroa työkyvyttömyyseläkkeestä. Asian todenperäisyyttä en itse ole selvittänyt / varmistanut.

Suomen ja Ranskan välisen sopimuksen mukaan Suomessa rajoitetusti verovelvolinen maksaa Suomesta aamastaan eläkkeestä verot Ranskaan.

Ps. Mitä tarkalleen ottaen tarkoitat ilmaisulla " verovapaus". Saattaa johtaa keskustelijoita / vastaajia harhaan.

Olen asunut Ranskassa yli 40 vuotta. Saan Suomesta kansanelaketta
110 euroa per kuukausi, josta ei mene veroa Suomessa.
Pitaako se ilmoittaa Ranskan verovoranomaisille eli lisata minun
takalaiseen elaketuloon josta maksan veroa ?

Soitto Centre des Impôts ja sen ulkomaan yksikköön, niin asa selviää. Mitä ilmeisemmin kansaneläke on veronalaista tuloa Ranskassa ja lisätään paikaliseen eläketuloon josta progressiivinen vero.

F.Hollande rokottaa todella raskaalla kädellä veronmaksajia. Kun valtiontalous on vuosikymmeniä huonosti hoidettu, koetetaan sitä kolmatoida jatkuvilla veronkorotuksilla.

Impôts 2013 : tout ce qui a changé:

- http://droit-finances.commentcamarche.net/faq/20242-impots-2013-tout-ce-qui-a-change

- http://www.boursorama.com/forum-impots-Fiscalite-1

Vielä 70-luvun Ranskassa valtionvelka oli hyvin maltillista 20% tietämissä, mutta sittemmin olaan kiivetty jopa huimaan 90% vuoteen 2012 mennessä.

"La France du président Valéry Giscard d'Estaing et du premier ministre Raymond Barre était peu endettée. En 1974, la France avait un taux de dette publique autour de 20 % du produit intérieur brut et ce taux est resté sensiblement le même tout au long du septennat du président Valéry Giscard d'Estaing."

"Entre 2007 et 2011, le taux de la dette publique passe de 64 % à 87 %, soit une progression de 5 points par an, une progression moyenne supérieure à celle de la période 1991–1998. Un véritable "tsunami" financier qui fera mécaniquement grimper la dette à plus de 90 % en 2012."

- http://www.lemonde.fr/idees/article/2011/11/30/le-jour-ou-la-dette-de-la-france-a-atteint-un-point-de-non-retour_1610866_3232.html

Itse olen harkitsemassa seuraava kohdetta, joskin mieluusti edelleen EU-aluella vaikka muitakin vaihtoehtoja on ollut harkinnassa.

aivan sama juttu kanadassa..suomi ei verota pienesta elakkeestani ,,[onneksi] mutta kanada verottaa,,tai ei verota ,kun tuloni on pienet,,enemman saan takaisin joka vuosi ,kun maksan veroa..koska loytyy vahennyksia,,,charitylle annetut ym..

Portugalin ja Suomen välisen verosopimuksen perusteella työeläkeestäni peritään veroa vain Portugalissa. Kun Suomi ei vastaa sairauskuluistani, minulta ei peritä sairaanhoitomaksua.

"masseur" >> Kun Suomi ei vastaa sairauskuluistani, minulta ei peritä sairaanhoitomaksua.

Näissä kommenteissa tulisi olla täsmällinen, sillä muutoin voi johtaa lukijoita harhaan.

Pääsääntöisesti Suomesta eläkettä saavan sairaanhoitokuluista EU-maissa vastaa Suomi ja siksi sairanhoitomaksu peritään.

Sitten saattanee olla joitakin poikkeusia, kuten eläkettä sekä Suomesta, että asuinmaastaan jne. jolloin mahdollisesti asuinmaa vastaa sairaanhoitokuluista ja antaa myös eurooppalaisen sairaanhoitokortinkin Suomen sijasta. Millä kriteereillä kahden eläkkeen tapauksessa maksumaa tulee valituksi, Suomi vs. asunmaa, siitä en ole tietoinen.

Ainoa, joka ei suoranaisesti pidä paikkaansa, tai on vain osatotuus, on alimman linkin verottajan maininta kolmen vuoden jaksosta. Mikäli rajallisesti verovelvollisen kriteerit täyttyvät jo maastamuton hetkellä, niin voi eri hakemuksesta (tarvittavine liitteineen) hakea heti rajoitetusti verovelvolliseksi tuoloa ja se astuu voimaan heti muutosta.

- - - ->

"Vakituisesti toisessa EU-maassa asuvat eläkeläiset, jotka saavat eläkettä vain Suomesta, voivat saada sairaanhoitonsa toisessa maassa Suomen kustannuksella. Näin siis siitä huolimatta, etteivät henkilöt eivät muuttonsa jälkeen ole enää sairausvakuutettuja Suomessa."

"Kun muutat ulkomaille, ilmoita muutostasi Kelaan lomakkeella Y39. Sillä voit pyytää myös lomakkeen E121 tai S1, joita tarvitset, kun rekisteröidyt asuinpaikkasi sairausvakuutuslaitoksessa. Pohjoismaissa et tarvitse lomakkeita rekisteröimistä varten."

- http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/291007102429HS

- - - ->

Ulkomailla asuvat eläkeläiset

"Vakituisesti toisessa EU-, Eta-maassa ja Sveitsissä asuvat eläkeläiset, joiden sairaanhoitokustannuksista Suomi vastaa, saavat eurooppalaisen sairaanhoitokortin Suomesta."

- http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/270110125942PM?openDocument

- - - ->

Voit joutua maksamaan sairaanhoitomaksua Suomeen

"Ulkomaille muuttovuotta seuraavien 3 vuoden ajan sinun on maksettava Suomeen vakuutetun sairaanhoitomaksua, joka on noin 1,5 % eläkkeestä. Maksu poistuu, jos saat Kelalta todistuksen siitä, että et ole Suomessa vakuutettu. Lisäksi vaaditaan, ettei Suomen tarvitse korvata sairaanhoitokulujasi uudelle asuinvaltiolle. Tätä säätelevät EU:n sosiaaliturva-asetukset."

"Kun muuttovuodesta on kulunut 3 täyttä vuotta, Suomen sairaanhoitomaksua ei enää tarvitse maksaa, jos asut muualla kuin Euroopan talousalueella tai Sveitsissä. Sen sijaan ETA/Sveitsi-alueella asuvalle maksu voidaan määrätä, jos Suomen on korvattava sairaanhoitokulut uudelle asuinvaltiolle."

- http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Elakkeelle/Elaketta_Suomesta_ulkomaille

>> Tällä palstalla on vapaus kirjoittaa omasta kokemuksestaan eikä vaatimuksena ole esiintyä asiantuntijana, joka tietäisi kaiken aiheesta.

Jokaisen voisi olettaa perehtyvän huolellisesti itseään koskevaan asiaan, sen pelisääntöihin, muuttujiin ja termistön merkityksiin. Miten muutoin voi edes ajaa asiaansa ko. tahoille ja keskustella ymmärrettävästi heidän kanssaan?

Mikäli lisäksi esittää jonkin asian ilman siihen liittyviä oleellisia tekijöitä, niin asia jää täysin ilmaan ja saattaa myös johtaa lukijoitaa harhaan. Loogista.

Kuten laittamistani linkeistä käy selkeästi esille, niin vain Suomesta eläkettä saavan terveydenhoitokuluista toisessa EU-maassa vakituisesti asuvalle vastaa pääsääntöisesti Suomen Kela. Edellä oleva riippumatta siitä, että toisessa maassa asuvan hoitokulut näkyvät henkilölle itselleen päällisin puolin pakallisen "kelan" vastaamilta. Kulisseissa asuinmaan "kela" kuitenkin laskuttaa Suomea.

"Vakituisesti toisessa EU-maassa asuvat eläkeläiset, jotka saavat eläkettä vain Suomesta, voivat saada sairaanhoitonsa toisessa maassa Suomen kustannuksella."

"Näin siis siitä huolimatta, etteivät henkilöt eivät muuttonsa jälkeen ole enää sairausvakuutettuja Suomessa."

- http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/291007102429HS

Aiemmin asuinmaa antoi eurooppalaisen hoitokortin, mutta vuodesta 2011 alkaen uusien EU-säännöksien myötä sen myöntää Suomi ja asuinvaltio taasen antaa paikallisen / kansallisen hoitokortin.

- http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/270110125942PM?openDocument

En tunne kaikkia muuttuvia tekijöitä joiden vuoksi Suomi ei enää vastaisi sairaanhoitokuluista.

Saatan erehtyä, mutta jotenkin minulla on vaikutelma, että sekoitat termistön todellisen merkityksen.

Siitä huolimatta, että muuttaja lovuttaa lähtiessään Kela-kortin pois eikä enää ole sairasvakuutettu Suomessa, niin Suomi jatkaa sairauskulujen korvausta asuinmaan "Kelalle" EU-sopimuksien mukaisesti. Se toteutuu toimittamalla muuttaessaan paikalliselle "kelalle" lomakkeen E121 tai S1.

Tai mahdollisesti kohdallasi on joitakin erityisiä tilanteeseesi vaikuttavia EU-lakisääteisiä tekijöitä joiden vuoksi Portugali on ottanut täyden vastuun terveydenhoidostasi Suomen sijaan.

Osin tämänkin vuoksi Kela lähettää säännöllisesti kyselyn eläkkeensaajan tilanteesta, josko siinä on tapahtunut maksuihin vaikuttavia muutoksia.

Tuo yritystoiminan harjoittaminen, vaikka pienimuotoinenkin, saattaa olla tilannetta muuttava tekijä (?).

Siitä tulekin mieleen, että aina eri hankkeita harkitessaan tulee selvittää niiden vakutukset omaan kokonaistilanteeseen, plussat ja miinukset.

Jotkut ottavat vaikkapa enempikin tunnesyistä asuinmaansa kanasalaisuuden harkitsematta mihin kaikkeen se juridisesti vaikuttaa erilaisissa mahdollisissa muuttuvissa tilanteissa kuten avioero, korvaukset ex-puolisolle, perintötilanteet verotuksineen, toseen maahan edelleen muuttaminen ja yritystoiminta, verotuksellisesti liittyen eri maiden keskeisiin sopimuksiin jne.

Osa rikkaista ranskalaisista ottaa jonkin toisen maan, vaikkapa EU-maan kansalaisuuden, luopuvat sitten alkuperäisestä ja muuttavat sen jälkeen Monacoon. Tämä siksi, että Ranskan kansalaiset joutuvat maksamaan verot Ranskaan vaikka asuisivat Monacossa.

eu--Ehkä keskeinen asia mikä Knadassa on miinksena, on sen todella kylmät talvet ja Eurooppaa ajatellen kaukainen sijainti, mikäli Eurooppa on muuttoa harkitsevalle tärkeä alue elämässä.

ai kui,,35 vuotta bc provinssissa sen etelaosissa asuneena voin sanoa,etta suomen -etelaisenkin.talvet ovat toki paljon ankarammat ja pidemmat kun taalla,,
taisi menna parina yona -15 c alle ,,mutta kevat toki tulee ainakin kuukautta aiemmin kun helsingissa,,