Mahdotonta.
Puhutaan että yhden opiskelijan kustannukset yhteiskunnalle on sadoissa tuhansissa markoissa.
- Ei se voi olla noin.
Se on mahdotonta.
Ei systeemi voi kertakaikkiaan olla tuollainen. Mutta niin ne väittävät että se on.
Ei nyt hemskutti sentään systeemi voi olla tuollainen. Miten hemmetissä informaatiosta on saatettu tehdä noin kallista. Vaikka tiedon pitäisi olla ilmaista. Niin. Niin.
On lähestyttävä täysin toiselta kantilta tuota kysymystä "paljonko opiskelu maksaa".
Ei himskatti. Onneksi meillä on tämä sovinismipalsta olemassa.
Systeemi, mitä sovinismissa ajetaan, on paljon yksinkertaisempi.
Minä, työmiehenä. Kun tulee uusi työntekijä, niin työmies neuvoo. Tieto jaetaan ilmaiseksi. Turhan päiväinen kiusaaminen lopetetaan.
- Kyllä minä sanon että nykysysteemi on surkeista surkein. Tänä päivänä moni mies opiskelee 30 kymppiseksi ...
... Menee monta vuotta hukkaan. Täysin joutavaa.
Minä sanon! Tuo on miehen kiusaamista! Tuo on vakavaa! TÖrkeää!
Mies on eksynyt tänä päivänä. Reiluus tänä päivänä on hyvin harvinaista.
Tänään kaveria ei täällä auteta. Vaikka pitäisi.
Joutavaa touhua. Niin ne sanovat että satojatuhansia maksaa yhden aikuisopiskelijan koulutus. Täysin hölmöä. Joutavaa.
Sama tietomäärä löytyy itsenäisesti. Saman tietomäärän ihminen löytää itsenäisesti. Nykysysteemi on täysin mätä. "SADOISSATUHANSISSA! - MITÄH!?"
Joutava paperisuikale, todistukseksi kutsuttu. Minä sanon että se on turhuutta.
Mitä ne sanovat? Koulutus maksaa. Opetusvälineet maksaa. Opettajat maksaa. Koulurakennus maksaa. Ja sanovat, että yhdelle oppilaalle maksaa se satoja tuhansia markkoja.
- En usko tuota ennen kuin näytätte paperilla nuo luvut. Että mistä hemmetistä nuo luvut repäisette!
En usko. En usko sittenkään. Minä väitän että osaan neuvoa työmiestä paljon pienemmällä summalla. Minä väitän, että minun koulutuksessa työmies oppii kaiken. Ja ilman kouluja.
Tätä minä väitän.
Väittäkääpä vastaan. Väittäkää.
Puhutaan että yhden opiskelijan kustannukset yhteiskunnalle on sadoissa tuhansissa markoissa.
- Ei se voi olla noin.
Se on mahdotonta.
Ei systeemi voi kertakaikkiaan olla tuollainen. Mutta niin ne väittävät että se on.
Ei nyt hemskutti sentään systeemi voi olla tuollainen. Miten hemmetissä informaatiosta on saatettu tehdä noin kallista. Vaikka tiedon pitäisi olla ilmaista. Niin. Niin.
On lähestyttävä täysin toiselta kantilta tuota kysymystä "paljonko opiskelu maksaa".
Ei himskatti. Onneksi meillä on tämä sovinismipalsta olemassa.
Systeemi, mitä sovinismissa ajetaan, on paljon yksinkertaisempi.
Minä, työmiehenä. Kun tulee uusi työntekijä, niin työmies neuvoo. Tieto jaetaan ilmaiseksi. Turhan päiväinen kiusaaminen lopetetaan.
- Kyllä minä sanon että nykysysteemi on surkeista surkein. Tänä päivänä moni mies opiskelee 30 kymppiseksi ...
... Menee monta vuotta hukkaan. Täysin joutavaa.
Minä sanon! Tuo on miehen kiusaamista! Tuo on vakavaa! TÖrkeää!
Mies on eksynyt tänä päivänä. Reiluus tänä päivänä on hyvin harvinaista.
Tänään kaveria ei täällä auteta. Vaikka pitäisi.
Joutavaa touhua. Niin ne sanovat että satojatuhansia maksaa yhden aikuisopiskelijan koulutus. Täysin hölmöä. Joutavaa.
Sama tietomäärä löytyy itsenäisesti. Saman tietomäärän ihminen löytää itsenäisesti. Nykysysteemi on täysin mätä. "SADOISSATUHANSISSA! - MITÄH!?"
Joutava paperisuikale, todistukseksi kutsuttu. Minä sanon että se on turhuutta.
Mitä ne sanovat? Koulutus maksaa. Opetusvälineet maksaa. Opettajat maksaa. Koulurakennus maksaa. Ja sanovat, että yhdelle oppilaalle maksaa se satoja tuhansia markkoja.
- En usko tuota ennen kuin näytätte paperilla nuo luvut. Että mistä hemmetistä nuo luvut repäisette!
En usko. En usko sittenkään. Minä väitän että osaan neuvoa työmiestä paljon pienemmällä summalla. Minä väitän, että minun koulutuksessa työmies oppii kaiken. Ja ilman kouluja.
Tätä minä väitän.
Väittäkääpä vastaan. Väittäkää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kirjoittelisit tuollaisia viestejä koululaitoksesta, koulutuksen hinnasta ja sen tärkeydestä VASTA sitten kun on nuo peruskoulussa opetetut pikkuseikat, kuten yhdyssanat, hallussa.
Sitäpaitsi hallinnollisella tasolla Suomessa kouluihin ja koulutukseen varataan todella vähän rahaa: 6,1% BKT:sta. Sanotaan nyt vaikka vertailuksi, että OECD-maiden keskiarvo on 6,3% ja nämä luvut vaihtelevat suuresti maittain.