Mihin me uskomme

Eikä se ole mitään pyhää, jonka eteen polvistumme, tai kukkia kannamme.

Miksi olemattomuus pitäisi todistaa?

gbbhbh kirjoitti:

Miksi olemattomuus pitäisi todistaa?

miksi ei pitäisi?

tiedemies¨ kirjoitti:

miksi ei pitäisi?

Niin näette että olette olemassa,ettekä olemattomuudessa,jos ette muuten usko.

tiedemies¨ kirjoitti:

miksi ei pitäisi?

Kyllä menee työlääksi, jos pitää todistaa kaikenlasien asioiden olemattomuutta, esim. jos ei usko keijuihin, puumenninkäisiin, peikkoihin, tonttuihin yms, ja se pitäisi todistaa. Niistäkään ei tietääkseni ole todisteita suuntaan tai toiseen. Jotkut kuitenkin uskovat niihin. Siis tasa-arvon nimessä, jos jumalan olemattomuus pitäisi todistaa, niin silloin pitäisi todistaa myös monen muun otuksen olemattomuus.

Sitäpaitsi todistelut jumalasta on aika turhaa jauhamista. Sillä ei ole mitään merkitystä siihen, miten kukin jumalan olemassaoloon suhtautuu. Enkä minä oikein ymmärrä, miksi ihmisen henkilökohtainen maailmankuva yleensäkään pitäisi perustella. Eikö se ole pelkästään asioiden vaikeaksi tekemistä, ja kilpailua siitä, kuka on oikeassa?

Meikku kirjoitti:

Kyllä menee työlääksi, jos pitää todistaa kaikenlasien asioiden olemattomuutta, esim. jos ei usko keijuihin, puumenninkäisiin, peikkoihin, tonttuihin yms, ja se pitäisi todistaa. Niistäkään ei tietääkseni ole todisteita suuntaan tai toiseen. Jotkut kuitenkin uskovat niihin. Siis tasa-arvon nimessä, jos jumalan olemattomuus pitäisi todistaa, niin silloin pitäisi todistaa myös monen muun otuksen olemattomuus.

Sitäpaitsi todistelut jumalasta on aika turhaa jauhamista. Sillä ei ole mitään merkitystä siihen, miten kukin jumalan olemassaoloon suhtautuu. Enkä minä oikein ymmärrä, miksi ihmisen henkilökohtainen maailmankuva yleensäkään pitäisi perustella. Eikö se ole pelkästään asioiden vaikeaksi tekemistä, ja kilpailua siitä, kuka on oikeassa?

mielipidekeskusteluihin, kuten myös politiikka.Jos huonot ja/tai kiihkomieliset keskustelijat eivät pysty hillitsemään itseään,kuuntelemaan toisia ja antamaan arvoa toisten mielipiteille, seurauksena on konflikti.

Meikku kirjoitti:

Kyllä menee työlääksi, jos pitää todistaa kaikenlasien asioiden olemattomuutta, esim. jos ei usko keijuihin, puumenninkäisiin, peikkoihin, tonttuihin yms, ja se pitäisi todistaa. Niistäkään ei tietääkseni ole todisteita suuntaan tai toiseen. Jotkut kuitenkin uskovat niihin. Siis tasa-arvon nimessä, jos jumalan olemattomuus pitäisi todistaa, niin silloin pitäisi todistaa myös monen muun otuksen olemattomuus.

Sitäpaitsi todistelut jumalasta on aika turhaa jauhamista. Sillä ei ole mitään merkitystä siihen, miten kukin jumalan olemassaoloon suhtautuu. Enkä minä oikein ymmärrä, miksi ihmisen henkilökohtainen maailmankuva yleensäkään pitäisi perustella. Eikö se ole pelkästään asioiden vaikeaksi tekemistä, ja kilpailua siitä, kuka on oikeassa?

jos väität että mars-planeettaa ei ole olemassa, sinun tulisi todistaa väitteesi /perustella väitettäsi.

tiedemies^ kirjoitti:

jos väität että mars-planeettaa ei ole olemassa, sinun tulisi todistaa väitteesi /perustella väitettäsi.

Nyt puhuttiin Jumalasta, eikä marsista.

Katsoin jääkaappiin. Ei näkynyt jumalia. Nyt se on sitten todistettu.

Vai olisikohan sittenkin niin, että jonkun jumalan tai joidenkin jumalien olemassaoloon uskova tekee jumalastaan määritelmän ja joutuu sitten esittämään todisteet, koska tosiasiassa tekee itse positiivisen väitteen jumalasta tai jumalista.

tiedemies^ kirjoitti:

jos väität että mars-planeettaa ei ole olemassa, sinun tulisi todistaa väitteesi /perustella väitettäsi.

Mars-planeettaa on tullut katseltua linssien läpi valveilla, puumenninkäisiä taas silmillä unen läpi. Niin voihan se olla, että kumpikin on tosi, tai että kumpaakaan ei ole olemassa. Mistä sitä ihan varmasti tietää mikä on todellisuutta, mikä unta, ja mikä jotain sen välistä. Marsin olemassaolo vaikuttaa todelta, mutta ne henkiolennot eivät oikein vakuuta minua olemassaolostaan.

On varsin länsimaista, että kaikki pitää tietyn kaavan mukaan todistaa.

Meikku kirjoitti:

Mars-planeettaa on tullut katseltua linssien läpi valveilla, puumenninkäisiä taas silmillä unen läpi. Niin voihan se olla, että kumpikin on tosi, tai että kumpaakaan ei ole olemassa. Mistä sitä ihan varmasti tietää mikä on todellisuutta, mikä unta, ja mikä jotain sen välistä. Marsin olemassaolo vaikuttaa todelta, mutta ne henkiolennot eivät oikein vakuuta minua olemassaolostaan.

On varsin länsimaista, että kaikki pitää tietyn kaavan mukaan todistaa.

Jos kaikki pitää tietyn kaavan mukaan todistaa, niin todista ettei jumalaa ole olemassa.

odotan edelleen kirjoitti:

Jos kaikki pitää tietyn kaavan mukaan todistaa, niin todista ettei jumalaa ole olemassa.

No minä en pidä länsimaista tietyn kaavan mukaan todistelua ainoana vaihtoehtona selittää maailmaa. Toisaalta olen taipuvainen uskomaan, ettei mitään objektiivista maailmaa ole edes olemassa, vaan, että maailma on jokaisen mielen sopukoissa. Silloinhan jokainen voi uskoa ihan mihin haluaa. Kenenkään ei tarvitse ainakaan minulle perusteluita tilittää, jos pystyy olemaan levittäytymättä uskonsa kanssa.

odotan edelleen kirjoitti:

Jos kaikki pitää tietyn kaavan mukaan todistaa, niin todista ettei jumalaa ole olemassa.

Ei ole mitään kaavaa, että kaikki pitää todistaa. Mistä sinä sellaisen keksit?

Meikku kirjoitti:

No minä en pidä länsimaista tietyn kaavan mukaan todistelua ainoana vaihtoehtona selittää maailmaa. Toisaalta olen taipuvainen uskomaan, ettei mitään objektiivista maailmaa ole edes olemassa, vaan, että maailma on jokaisen mielen sopukoissa. Silloinhan jokainen voi uskoa ihan mihin haluaa. Kenenkään ei tarvitse ainakaan minulle perusteluita tilittää, jos pystyy olemaan levittäytymättä uskonsa kanssa.

Meikku:

On varsin länsimaista, että kaikki pitää tietyn kaavan mukaan todistaa.

Meikku:

No minä en pidä länsimaista tietyn kaavan mukaan todistelua ainoana vaihtoehtona selittää maailmaa.




Tämä kuvaa ehkä paremmin ateistista uskoa:

Toisaalta olen taipuvainen uskomaan, ettei mitään objektiivista maailmaa ole edes olemassa, vaan, että maailma on jokaisen mielen sopukoissa.

tyypillistä ateistille kirjoitti:

Meikku:

On varsin länsimaista, että kaikki pitää tietyn kaavan mukaan todistaa.

Meikku:

No minä en pidä länsimaista tietyn kaavan mukaan todistelua ainoana vaihtoehtona selittää maailmaa.




Tämä kuvaa ehkä paremmin ateistista uskoa:

Toisaalta olen taipuvainen uskomaan, ettei mitään objektiivista maailmaa ole edes olemassa, vaan, että maailma on jokaisen mielen sopukoissa.

Tätä olen pohtinut, itseasiassa jo vuosikausia. Minä ajattelen, että minulla on oma maailma, ja sinullakin on oma maailma. Minun maailmani on prosessiluonteinen, eikä siinä ole jumalaa. Toisen ihmisen maailma ei ole minun todellisuuttani, eikä se myöskään häiritse minua.

Jos luovumme ajatuksesta, että on olemassa vain 1 objektiivinen todellisuus, jossa kaikki elävät, niin meidän ei tarvitse kilpailla keskenämme, ellet sitä itse välttämättä halua. Minulle nämä keskustelut ovat lähinnä viihdettä, koska en tarvitse kenenkään kuittausta maailmalleni.

"Minulle on juri vakuuteltu, että ateisti ei usko moisiin uskonnollisiin kannanottoihin. Hän ei vain usko Jumalaan."

Ei se ole mikään uskonnollinen kannanotto. Se on johtopäätös siitä, että riittäviä todisteita ei ole.

Periaatteessa usko siihen, että jumalia ei ole on sama asia kuin se, että ei usko jumaliin.

"Vai eikö näin olekaan?"

Ei. Ateistilla voi olla käsitys määritellyistä jumalista vaikka ateisti ei uskoisikaan niiden olemassaoloon. Kai sinullakin on käsitys Joulupukista?

ertert kirjoitti:

"Minulle on juri vakuuteltu, että ateisti ei usko moisiin uskonnollisiin kannanottoihin. Hän ei vain usko Jumalaan."

Ei se ole mikään uskonnollinen kannanotto. Se on johtopäätös siitä, että riittäviä todisteita ei ole.

Periaatteessa usko siihen, että jumalia ei ole on sama asia kuin se, että ei usko jumaliin.

"Vai eikö näin olekaan?"

Ei. Ateistilla voi olla käsitys määritellyistä jumalista vaikka ateisti ei uskoisikaan niiden olemassaoloon. Kai sinullakin on käsitys Joulupukista?

Väitelause:

"Jumalaa ei ole olemassa. Tähän me ateistit uskomme."

Tämä ei mielestäsi ole uskonnollinen kannanotto. Saman logiikan mukaan siis ei voi olla uskonnollinen kannanotto väite:

"Jumala on olemassa"

Jos olet sitä mieltä, että jonkin asian väittäjän täytyy todistaa kannanottonsa, niin se koskee esitetyn väitelauseen sisältöä, eikö vain?

Tässä kulkee hyvin selvä raja, väitteen esittäjän on esitettävä todistus väitteensä tueksi. Jos ateismi ei ottaisi mitään kantaa kysymykseen Jumalan olemassaolosta, se ei väittäisi siitä mitään, tyytyisi vain olemaan uskomatta esitettyjä väitteitä. Niin ei tässä tekstissä ole, voit vaikka lukea ensimmäisen lainauksen uudestaan jos et minua usko.

Crypticall kirjoitti:

Väitelause:

"Jumalaa ei ole olemassa. Tähän me ateistit uskomme."

Tämä ei mielestäsi ole uskonnollinen kannanotto. Saman logiikan mukaan siis ei voi olla uskonnollinen kannanotto väite:

"Jumala on olemassa"

Jos olet sitä mieltä, että jonkin asian väittäjän täytyy todistaa kannanottonsa, niin se koskee esitetyn väitelauseen sisältöä, eikö vain?

Tässä kulkee hyvin selvä raja, väitteen esittäjän on esitettävä todistus väitteensä tueksi. Jos ateismi ei ottaisi mitään kantaa kysymykseen Jumalan olemassaolosta, se ei väittäisi siitä mitään, tyytyisi vain olemaan uskomatta esitettyjä väitteitä. Niin ei tässä tekstissä ole, voit vaikka lukea ensimmäisen lainauksen uudestaan jos et minua usko.

"Jos olet sitä mieltä, että jonkin asian väittäjän täytyy todistaa kannanottonsa, niin se koskee esitetyn väitelauseen sisältöä, eikö vain?"

Kyllä. Jos kuitenkin luet lauseen tarkkaan, niin siinä sanotaan jatkossa, että "tähän me uskomme". Samalla ilmoitetaan, että kyseessä on uskomus, että kristillinen Jumala ei ole olemassa. Tämähän johtuu yksinkertaisesti siitä, että näyttöä siihen ei ole. Samaan tapaan, kun sinä luultavasti sanoisit, että uskot, että Joulupukkia ei ole olemassa.

Ei mitään uskomusta, jota on mahdoton todistaa, ole edes tarve todistaa.

"Tässä kulkee hyvin selvä raja, väitteen esittäjän on esitettävä todistus väitteensä tueksi."

Ei ole. Se, joka alunperin on esittänyt Jumalan olemassaolon väitteen, on velvollinen esittämään todisteet. Muutenhan koko käsitettä Jumala ei olisi edes olemassa.

Toisekseen, minkään olemassaolemattomuudesta ei ole todisteita ellei sitä asiaa rajata niin, että tuon asian voi todeta olemassaolemattomaksi.

"Jos ateismi ei ottaisi mitään kantaa kysymykseen Jumalan olemassaolosta, se ei väittäisi siitä mitään, tyytyisi vain olemaan uskomatta esitettyjä väitteitä."

Ateismi ottaa kantaa siihen, uskooko henkilö jumalien olemassaoloon vai ei ja vastaus siihen on ei, myös Jumalan kohdalla. Sen enempää siinä ei ole kannanottoja. Tämän olisi pitänyt tulla jo selväksi. Turha siitä on sen monimutkaisempaa asiaa väännellä.

ertert kirjoitti:

"Jos olet sitä mieltä, että jonkin asian väittäjän täytyy todistaa kannanottonsa, niin se koskee esitetyn väitelauseen sisältöä, eikö vain?"

Kyllä. Jos kuitenkin luet lauseen tarkkaan, niin siinä sanotaan jatkossa, että "tähän me uskomme". Samalla ilmoitetaan, että kyseessä on uskomus, että kristillinen Jumala ei ole olemassa. Tämähän johtuu yksinkertaisesti siitä, että näyttöä siihen ei ole. Samaan tapaan, kun sinä luultavasti sanoisit, että uskot, että Joulupukkia ei ole olemassa.

Ei mitään uskomusta, jota on mahdoton todistaa, ole edes tarve todistaa.

"Tässä kulkee hyvin selvä raja, väitteen esittäjän on esitettävä todistus väitteensä tueksi."

Ei ole. Se, joka alunperin on esittänyt Jumalan olemassaolon väitteen, on velvollinen esittämään todisteet. Muutenhan koko käsitettä Jumala ei olisi edes olemassa.

Toisekseen, minkään olemassaolemattomuudesta ei ole todisteita ellei sitä asiaa rajata niin, että tuon asian voi todeta olemassaolemattomaksi.

"Jos ateismi ei ottaisi mitään kantaa kysymykseen Jumalan olemassaolosta, se ei väittäisi siitä mitään, tyytyisi vain olemaan uskomatta esitettyjä väitteitä."

Ateismi ottaa kantaa siihen, uskooko henkilö jumalien olemassaoloon vai ei ja vastaus siihen on ei, myös Jumalan kohdalla. Sen enempää siinä ei ole kannanottoja. Tämän olisi pitänyt tulla jo selväksi. Turha siitä on sen monimutkaisempaa asiaa väännellä.

Yrityksesi kertoa siitä, miten ateismi eroaa tietosanakirjojen antamasta ateismin määritelmästä, näyttää johtavan sellaiseen selittelyjen suohon, jossa ei ole mitään loppua näkyvissä vaan selittely alkaa muistuttamaan oman hännän jahtaamista.

On eri asia sanoa:
1. En usko Jumalan olemassaoloon.
2. Uskon, ettei Jumalaa ole olemassa.

Lause 1. ilmaisee sitä, ettei henkilö omaa uskoa Jumalan olemassaolosta. Lause 2. ilmaisee sitä, että henkilö omaa uskon siihen väitteeseen, jonka mukaan Jumalaa ei ole olemassa. Viimeisin on ehdottoman selvä kannanotto uskonnolliseen kysymykseen, se ilmaisee henkilön vakaumusta, ei vakaumuksen puuttumista kuten lause1.

Lause 2. oli aloittajan muotoilemana ”Jumalaa ei ole. Tämän me uskomme”. Näistä ensimmäinen lause sisältää väitteen ”Jumalaa ei ole”. Toinen lause on oikeastaan turha, koska jokainen tietää tuon ensimmäisen väitteen olevan täysin uskonvarainen. Toinen lause siten vain korostaa sitä, että kysymyksessä on lyhyt ja yksinkertainen uskontunnustus, ei suinkaan epäuskon ilmaus.

Tietosanakirjat ovat aloittajan kanssa samaa mieltä siitä, että henkilökohtainen ateismi sisältää tai on ilmaistavissa lauseen 2. avulla. Olet kuitenkin väittänyt, että se on väärä määritelmä ja oikeampi määritelmä olisi se, että ateismi on ilmaistavissa lauseen 1. mukaisesti. Olet pyrkinyt vakuuttamaan sitä, ettei ateismi sisällä minkäänlaista uskonnollista kannanottoa, vain tietynlaisen uskon puuttumisen. Jos noin olisi, se olisi varsin yksinkertainen määritelmä, eikä tarvitsisi mitään lisäselityksiä, kuten se näyttää käytännössä tarvitsevan.

Jos joku kysyisi minulta mitä ajattelen joulupukin olemassaolosta, vastaisin ihan spontaanisti, etten usko joulupukin olemassaoloon (muussa mielessä kuin siinä, että joulupukki on olemassa satukirjallisuudessa ja sellaista hahmoa esittäviä henkilöitä on olemassa). Ei tulisi mieleenikään alkaa lausumaan uskontunnustusta ”Joulupukkia ei ole. Tämän uskon” tai ”Uskon, ettei joulupukkia ole”.

Yleensäkin kun ihminen pitää jotain asiaa olemattomana, hänellä on harvoin tarvetta profiloitua olemattoman olemattomana pitäjänä ”minä poika sitä en usko tuohon ja tuohon, vaan pidän niitä olemattomana” tai ”olematonta ei ole olemassa, tämän uskon”. Miksi ihmeessä kenelläkään voi olla tarvetta vakuutella tuollaista itselleen ja toisille?

Crypticall kirjoitti:

Yrityksesi kertoa siitä, miten ateismi eroaa tietosanakirjojen antamasta ateismin määritelmästä, näyttää johtavan sellaiseen selittelyjen suohon, jossa ei ole mitään loppua näkyvissä vaan selittely alkaa muistuttamaan oman hännän jahtaamista.

On eri asia sanoa:
1. En usko Jumalan olemassaoloon.
2. Uskon, ettei Jumalaa ole olemassa.

Lause 1. ilmaisee sitä, ettei henkilö omaa uskoa Jumalan olemassaolosta. Lause 2. ilmaisee sitä, että henkilö omaa uskon siihen väitteeseen, jonka mukaan Jumalaa ei ole olemassa. Viimeisin on ehdottoman selvä kannanotto uskonnolliseen kysymykseen, se ilmaisee henkilön vakaumusta, ei vakaumuksen puuttumista kuten lause1.

Lause 2. oli aloittajan muotoilemana ”Jumalaa ei ole. Tämän me uskomme”. Näistä ensimmäinen lause sisältää väitteen ”Jumalaa ei ole”. Toinen lause on oikeastaan turha, koska jokainen tietää tuon ensimmäisen väitteen olevan täysin uskonvarainen. Toinen lause siten vain korostaa sitä, että kysymyksessä on lyhyt ja yksinkertainen uskontunnustus, ei suinkaan epäuskon ilmaus.

Tietosanakirjat ovat aloittajan kanssa samaa mieltä siitä, että henkilökohtainen ateismi sisältää tai on ilmaistavissa lauseen 2. avulla. Olet kuitenkin väittänyt, että se on väärä määritelmä ja oikeampi määritelmä olisi se, että ateismi on ilmaistavissa lauseen 1. mukaisesti. Olet pyrkinyt vakuuttamaan sitä, ettei ateismi sisällä minkäänlaista uskonnollista kannanottoa, vain tietynlaisen uskon puuttumisen. Jos noin olisi, se olisi varsin yksinkertainen määritelmä, eikä tarvitsisi mitään lisäselityksiä, kuten se näyttää käytännössä tarvitsevan.

Jos joku kysyisi minulta mitä ajattelen joulupukin olemassaolosta, vastaisin ihan spontaanisti, etten usko joulupukin olemassaoloon (muussa mielessä kuin siinä, että joulupukki on olemassa satukirjallisuudessa ja sellaista hahmoa esittäviä henkilöitä on olemassa). Ei tulisi mieleenikään alkaa lausumaan uskontunnustusta ”Joulupukkia ei ole. Tämän uskon” tai ”Uskon, ettei joulupukkia ole”.

Yleensäkin kun ihminen pitää jotain asiaa olemattomana, hänellä on harvoin tarvetta profiloitua olemattoman olemattomana pitäjänä ”minä poika sitä en usko tuohon ja tuohon, vaan pidän niitä olemattomana” tai ”olematonta ei ole olemassa, tämän uskon”. Miksi ihmeessä kenelläkään voi olla tarvetta vakuutella tuollaista itselleen ja toisille?

"Yrityksesi kertoa siitä, miten ateismi eroaa tietosanakirjojen antamasta ateismin määritelmästä, näyttää johtavan sellaiseen selittelyjen suohon, jossa ei ole mitään loppua näkyvissä vaan selittely alkaa muistuttamaan oman hännän jahtaamista."

Missään vaiheessa en ole väittänyt, että itse antamani ateismin määritelmä eroaisi sanakirjojen määritelmistä. Siinä toisessa ketjussa annoin linkin kolmeen sanakirjaan, missä ateismi oli määritelty. Selitykseni eivät ole millään tavalla ristiriidassa niiden määritelmien kanssa. Ongelma näyttää enemmänkin olevan se, että sinä yrität vääntää ateismista monimutkaisemman asian kuin se on.

"Lause 1. ilmaisee sitä, ettei henkilö omaa uskoa Jumalan olemassaolosta."

Väärin. Se ilmaisee, että henkilö ei usko Jumalan olemassaoloon. Ei sitä, että hänellä ei ole olemassa uskoa Jumalan olemassaolosta. Toki on mahdollista, että henkilö ei ole koskaan kuullut Jumalasta ja siten hän ei usko Jumalan olemassaoloon, mutta tällä palstalla tuskin on kyse siitä. Tästä pääsemmekin siihen, että lauseet 1 ja 2 ovat hyvin todennäköisesti totta kaikille tämän palstan kirjoittajille. Vai epäiletkö, että täällä olisi kirjoittajia, jotka eivät olisi kuulleet Jumalasta?

"Toinen lause siten vain korostaa sitä, että kysymyksessä on lyhyt ja yksinkertainen uskontunnustus, ei suinkaan epäuskon ilmaus."

Painotus on erilainen, mutta kaikille, jotka ovat kuulleet Jumalasta ja ovat ateisteja, usko siihen, että Jumala ei ole olemassa ja epäusko Jumalan olemassaoloon on sama asia.

"Olet kuitenkin väittänyt, että se on väärä määritelmä ja oikeampi määritelmä olisi se, että ateismi on ilmaistavissa lauseen 1. mukaisesti."

Älähän nyt sekoile. Katso ne kolme sanakirjan määritelmää, jotka siinä ketjussa annoin. Ateisti voi väittää tietävänsä (on varma), että Jumalaa ei ole olemassa ja toinen voi olla epäuskoinen (on epätodennäköistä) asian suhteen, joka johtaa siihen, että hän ei usko tai toisin sanoen uskoo, että Jumalaa ei ole olemassa.

"Miksi ihmeessä kenelläkään voi olla tarvetta vakuutella tuollaista itselleen ja toisille?"

Johtunee siitä, että sillä on monissa yhteyksissä merkitystä. Se, että ei usko Jumalan olemassaoloon ei poista sitä, että joillain on usko Jumalan olemassaoloon ja sillä on vaikutusta heidän käyttäytymiseen ja merkitystä yhteiskunnassa.

ertert kirjoitti:

"Yrityksesi kertoa siitä, miten ateismi eroaa tietosanakirjojen antamasta ateismin määritelmästä, näyttää johtavan sellaiseen selittelyjen suohon, jossa ei ole mitään loppua näkyvissä vaan selittely alkaa muistuttamaan oman hännän jahtaamista."

Missään vaiheessa en ole väittänyt, että itse antamani ateismin määritelmä eroaisi sanakirjojen määritelmistä. Siinä toisessa ketjussa annoin linkin kolmeen sanakirjaan, missä ateismi oli määritelty. Selitykseni eivät ole millään tavalla ristiriidassa niiden määritelmien kanssa. Ongelma näyttää enemmänkin olevan se, että sinä yrität vääntää ateismista monimutkaisemman asian kuin se on.

"Lause 1. ilmaisee sitä, ettei henkilö omaa uskoa Jumalan olemassaolosta."

Väärin. Se ilmaisee, että henkilö ei usko Jumalan olemassaoloon. Ei sitä, että hänellä ei ole olemassa uskoa Jumalan olemassaolosta. Toki on mahdollista, että henkilö ei ole koskaan kuullut Jumalasta ja siten hän ei usko Jumalan olemassaoloon, mutta tällä palstalla tuskin on kyse siitä. Tästä pääsemmekin siihen, että lauseet 1 ja 2 ovat hyvin todennäköisesti totta kaikille tämän palstan kirjoittajille. Vai epäiletkö, että täällä olisi kirjoittajia, jotka eivät olisi kuulleet Jumalasta?

"Toinen lause siten vain korostaa sitä, että kysymyksessä on lyhyt ja yksinkertainen uskontunnustus, ei suinkaan epäuskon ilmaus."

Painotus on erilainen, mutta kaikille, jotka ovat kuulleet Jumalasta ja ovat ateisteja, usko siihen, että Jumala ei ole olemassa ja epäusko Jumalan olemassaoloon on sama asia.

"Olet kuitenkin väittänyt, että se on väärä määritelmä ja oikeampi määritelmä olisi se, että ateismi on ilmaistavissa lauseen 1. mukaisesti."

Älähän nyt sekoile. Katso ne kolme sanakirjan määritelmää, jotka siinä ketjussa annoin. Ateisti voi väittää tietävänsä (on varma), että Jumalaa ei ole olemassa ja toinen voi olla epäuskoinen (on epätodennäköistä) asian suhteen, joka johtaa siihen, että hän ei usko tai toisin sanoen uskoo, että Jumalaa ei ole olemassa.

"Miksi ihmeessä kenelläkään voi olla tarvetta vakuutella tuollaista itselleen ja toisille?"

Johtunee siitä, että sillä on monissa yhteyksissä merkitystä. Se, että ei usko Jumalan olemassaoloon ei poista sitä, että joillain on usko Jumalan olemassaoloon ja sillä on vaikutusta heidän käyttäytymiseen ja merkitystä yhteiskunnassa.

Ainakin mielelläni olisin kanssasi samaa mieltä tuosta:

"Painotus on erilainen, mutta kaikille, jotka ovat kuulleet Jumalasta ja ovat ateisteja, usko siihen, että Jumala ei ole olemassa ja epäusko Jumalan olemassaoloon on sama asia."

Kuitenkin löytyy joukko ateisteja, jotka eivät tuota hyväksy. Jos katsoo ateististen järjestöjen julkaisuja, niin näyttää sille että nuo ovat aivan sama asia ja ateismi siten uskonnollinen kannanotto. Samoin tietosanakirjan määritelmät ovat tuota mieltä. Eivätkö ne sitten ole oikeita ateisteja, jotka eivät ota kantaa Jumalan olemassaoloon, vaan ainoastaan pidättäytyvät itse uskomasta Jumalaan (siis jos sellaisia on olemassa)?

Crypticall kirjoitti:

Ainakin mielelläni olisin kanssasi samaa mieltä tuosta:

"Painotus on erilainen, mutta kaikille, jotka ovat kuulleet Jumalasta ja ovat ateisteja, usko siihen, että Jumala ei ole olemassa ja epäusko Jumalan olemassaoloon on sama asia."

Kuitenkin löytyy joukko ateisteja, jotka eivät tuota hyväksy. Jos katsoo ateististen järjestöjen julkaisuja, niin näyttää sille että nuo ovat aivan sama asia ja ateismi siten uskonnollinen kannanotto. Samoin tietosanakirjan määritelmät ovat tuota mieltä. Eivätkö ne sitten ole oikeita ateisteja, jotka eivät ota kantaa Jumalan olemassaoloon, vaan ainoastaan pidättäytyvät itse uskomasta Jumalaan (siis jos sellaisia on olemassa)?

"Jos katsoo ateististen järjestöjen julkaisuja, niin näyttää sille että nuo ovat aivan sama asia ja ateismi siten uskonnollinen kannanotto."

Ateismi ei ole uskonnollienn kannaotto vaikka ateistit saattavatkin tehdä uskonnollisia kannanottoja.

Se, että joku sanoo, että ei usko Jumalaan ei ole vielä itsessään uskonnollinen kannanotto. Jos joku sanooa, että ei usko hindujen jumaliin esimerkiksi siksi, että Jumala on ainoa oikea jumala, niin silloin se on uskonnollinen kannanotto.

"Samoin tietosanakirjan määritelmät ovat tuota mieltä."

Eivät ole. Sinun tulkintasi tietosanakirjojen määritelmistä ilmeisesti on sitä mieltä.

"Eivätkö ne sitten ole oikeita ateisteja, jotka eivät ota kantaa Jumalan olemassaoloon, vaan ainoastaan pidättäytyvät itse uskomasta Jumalaan (siis jos sellaisia on olemassa)?"

Ovat. Tosiasiassahan he ottavat kantaa Jumalan olemassaoloon jo sillä, että eivät usko siihen. Sillä ei ole merkitystä kuinka aktiivisesti he haluavat tämän epäuskonsa ilmaista.

ertert kirjoitti:

"Jos katsoo ateististen järjestöjen julkaisuja, niin näyttää sille että nuo ovat aivan sama asia ja ateismi siten uskonnollinen kannanotto."

Ateismi ei ole uskonnollienn kannaotto vaikka ateistit saattavatkin tehdä uskonnollisia kannanottoja.

Se, että joku sanoo, että ei usko Jumalaan ei ole vielä itsessään uskonnollinen kannanotto. Jos joku sanooa, että ei usko hindujen jumaliin esimerkiksi siksi, että Jumala on ainoa oikea jumala, niin silloin se on uskonnollinen kannanotto.

"Samoin tietosanakirjan määritelmät ovat tuota mieltä."

Eivät ole. Sinun tulkintasi tietosanakirjojen määritelmistä ilmeisesti on sitä mieltä.

"Eivätkö ne sitten ole oikeita ateisteja, jotka eivät ota kantaa Jumalan olemassaoloon, vaan ainoastaan pidättäytyvät itse uskomasta Jumalaan (siis jos sellaisia on olemassa)?"

Ovat. Tosiasiassahan he ottavat kantaa Jumalan olemassaoloon jo sillä, että eivät usko siihen. Sillä ei ole merkitystä kuinka aktiivisesti he haluavat tämän epäuskonsa ilmaista.

Miksi sinä muuten haluat pyöritellä ateismin määritelmää ja keksiä siitä johtopäätöksiä?
Mihin sinä tuolla vääntelyllä pyrit? Mikä on motiivisi?

Vaikuttaa nimittäin vähän siltä, että yrittäisit väkisin etsiä jotain negatiivista. Loukkaako sinua, että jotkut kyseenalaistavat erinäiset hengelliset ulottuvuudet? Haittaako sinua, että hengellisiä asioita totena pitävät ovat automaattisesti velvollisia esittämään todisteet olemassaolon puolesta eivätkä niiden epäilijät?

Jos näin on, niin tässä pari perustelua:
1) olemattomuudesta ei ole mahdollista saada todisteita (koskee erityisesti jumalia, jotka voidaan aina tunkea tuntemattomuuden aukkoon).
2) epäilyä ei edes olisi olemassa, jos joku ei olisi alunperin esittänyt/määritellyt epäilyn kohdetta.

ertert kirjoitti:

Miksi sinä muuten haluat pyöritellä ateismin määritelmää ja keksiä siitä johtopäätöksiä?
Mihin sinä tuolla vääntelyllä pyrit? Mikä on motiivisi?

Vaikuttaa nimittäin vähän siltä, että yrittäisit väkisin etsiä jotain negatiivista. Loukkaako sinua, että jotkut kyseenalaistavat erinäiset hengelliset ulottuvuudet? Haittaako sinua, että hengellisiä asioita totena pitävät ovat automaattisesti velvollisia esittämään todisteet olemassaolon puolesta eivätkä niiden epäilijät?

Jos näin on, niin tässä pari perustelua:
1) olemattomuudesta ei ole mahdollista saada todisteita (koskee erityisesti jumalia, jotka voidaan aina tunkea tuntemattomuuden aukkoon).
2) epäilyä ei edes olisi olemassa, jos joku ei olisi alunperin esittänyt/määritellyt epäilyn kohdetta.

Minun motiivinani on se, että ateismia koskevat kirjoitukset näyttävät todella usein päätyvän vain kysymykseen ateismin määritelmästä. Keskustelun varsinaiset asiat jäävät huomiotta, kun ateismia ei kyetä määrittelemään lainkaan tai sillä on jokin jatkuvasti vaihtuva määritelmä. Heti kun kirjoituksessa viitataan ateismiin, tulee esiin tämä ongelma, asia kysymyksen muuttuvatkin muodollisiksi kysymyksiksi ja esiin tulee ateismi käsitteen määritelmien moninaisuus.

Se näyttää olevan eräs niistä syistä, jotka estävät toteuttamasta palstan otsikkoa "keskustele ateismista".

Crypticall kirjoitti:

Minun motiivinani on se, että ateismia koskevat kirjoitukset näyttävät todella usein päätyvän vain kysymykseen ateismin määritelmästä. Keskustelun varsinaiset asiat jäävät huomiotta, kun ateismia ei kyetä määrittelemään lainkaan tai sillä on jokin jatkuvasti vaihtuva määritelmä. Heti kun kirjoituksessa viitataan ateismiin, tulee esiin tämä ongelma, asia kysymyksen muuttuvatkin muodollisiksi kysymyksiksi ja esiin tulee ateismi käsitteen määritelmien moninaisuus.

Se näyttää olevan eräs niistä syistä, jotka estävät toteuttamasta palstan otsikkoa "keskustele ateismista".

"Minun motiivinani on se, että ateismia koskevat kirjoitukset näyttävät todella usein päätyvän vain kysymykseen ateismin määritelmästä."

Se johtuu siitä, että monet ei-ateistit yrittävät tehdä ateismista jotain muuta, mitä se ei ole.

"Keskustelun varsinaiset asiat jäävät huomiotta, kun ateismia ei kyetä määrittelemään lainkaan tai sillä on jokin jatkuvasti vaihtuva määritelmä."

Ateismi on määritelty ja sen määritelmä ei vaihdu jatkuvasti, paitsi ehkä tiettyjen uskovien retoriikassa. Atesimin määritelmä on hyvin yksinkertainen, mutta joillekin se tuntuu teettävän ylivoimaisia vaikeuksia ymmärtää.

"Heti kun kirjoituksessa viitataan ateismiin, tulee esiin tämä ongelma, asia kysymyksen muuttuvatkin muodollisiksi kysymyksiksi ja esiin tulee ateismi käsitteen määritelmien moninaisuus."

Riippuu siitä, miten siihen viitataan. Vääristelävästä viittauksesta ei voida jatkaa keskustelua, koska silloin käsitellään eri asiaa kuin on tarkoitus. Ateismin lajeja voi olla erilaisia pohdittavasta näkökulmasta riippuen, mutta määritelmänä ateismi ei ole monimutkainen.

"Se näyttää olevan eräs niistä syistä, jotka estävät toteuttamasta palstan otsikkoa "keskustele ateismista"."

Ongelmia ei ole, jos ei lähdetä kikkailemaan määritelmän kanssa. Sinäkin sait monia määritelmää selventäviä vastauksia siinä ketjussa, jossa yritit kysellä ateismin ongelmaa. Tämä johtuu siitä, että määritelmäsi oli väärä ja siten logiikan premissit olivat väärät ja se taas johtaa siihen, että logiikka johtaa myös vääriin johtopäätöksiin. Ei asiasta voi saada järkevää keskustelua, jos ei käytetä yleisesti tunnustettuja määritelmiä vaan omia mielivaltaisia määritelmiä.

Miksi muuten kinaat siitä määritelmästä etkä yritä tehdä uutta loogista rakennetta, jotka perustuvat tunnustettuihin lähtökohtiin? Eikö olisi parempi, että kysyisit kysymyksesi sellaisilta ihmisiltä, jotka täällä täällä keskustelevat eikä oman määritelmäsi mukaisilta ihmisiltä.

ertert kirjoitti:

"Minulle on juri vakuuteltu, että ateisti ei usko moisiin uskonnollisiin kannanottoihin. Hän ei vain usko Jumalaan."

Ei se ole mikään uskonnollinen kannanotto. Se on johtopäätös siitä, että riittäviä todisteita ei ole.

Periaatteessa usko siihen, että jumalia ei ole on sama asia kuin se, että ei usko jumaliin.

"Vai eikö näin olekaan?"

Ei. Ateistilla voi olla käsitys määritellyistä jumalista vaikka ateisti ei uskoisikaan niiden olemassaoloon. Kai sinullakin on käsitys Joulupukista?

näin että joulupukki todellakin istuu hyvissä voimissa tuolla napapiirillä. Hänestä on ihan valokuviakin, että todisteitakin kyllä löytyy. Kaikki voivat mennä sinne ja nähdä sen omin silminkin.

ertert kirjoitti:

"Minun motiivinani on se, että ateismia koskevat kirjoitukset näyttävät todella usein päätyvän vain kysymykseen ateismin määritelmästä."

Se johtuu siitä, että monet ei-ateistit yrittävät tehdä ateismista jotain muuta, mitä se ei ole.

"Keskustelun varsinaiset asiat jäävät huomiotta, kun ateismia ei kyetä määrittelemään lainkaan tai sillä on jokin jatkuvasti vaihtuva määritelmä."

Ateismi on määritelty ja sen määritelmä ei vaihdu jatkuvasti, paitsi ehkä tiettyjen uskovien retoriikassa. Atesimin määritelmä on hyvin yksinkertainen, mutta joillekin se tuntuu teettävän ylivoimaisia vaikeuksia ymmärtää.

"Heti kun kirjoituksessa viitataan ateismiin, tulee esiin tämä ongelma, asia kysymyksen muuttuvatkin muodollisiksi kysymyksiksi ja esiin tulee ateismi käsitteen määritelmien moninaisuus."

Riippuu siitä, miten siihen viitataan. Vääristelävästä viittauksesta ei voida jatkaa keskustelua, koska silloin käsitellään eri asiaa kuin on tarkoitus. Ateismin lajeja voi olla erilaisia pohdittavasta näkökulmasta riippuen, mutta määritelmänä ateismi ei ole monimutkainen.

"Se näyttää olevan eräs niistä syistä, jotka estävät toteuttamasta palstan otsikkoa "keskustele ateismista"."

Ongelmia ei ole, jos ei lähdetä kikkailemaan määritelmän kanssa. Sinäkin sait monia määritelmää selventäviä vastauksia siinä ketjussa, jossa yritit kysellä ateismin ongelmaa. Tämä johtuu siitä, että määritelmäsi oli väärä ja siten logiikan premissit olivat väärät ja se taas johtaa siihen, että logiikka johtaa myös vääriin johtopäätöksiin. Ei asiasta voi saada järkevää keskustelua, jos ei käytetä yleisesti tunnustettuja määritelmiä vaan omia mielivaltaisia määritelmiä.

Miksi muuten kinaat siitä määritelmästä etkä yritä tehdä uutta loogista rakennetta, jotka perustuvat tunnustettuihin lähtökohtiin? Eikö olisi parempi, että kysyisit kysymyksesi sellaisilta ihmisiltä, jotka täällä täällä keskustelevat eikä oman määritelmäsi mukaisilta ihmisiltä.

Kaikkia tyydyttävä määrittely tuskin onnistuu tässä keskustelussa, koska sama ongelma näkyy ateismin sisäisenäkin riidan aiheena. On perustettu ateistiyhdistyksiä entisten tilalle, koska nähdään, että perinteiset ateismia kannattavat yhdistykset ovat hukanneet ideologiansa. Ateistiset yhdistykset moittivat toisiaan liian radikaaleiksi tai liian maallistuneiksi, kaikki eivät sulattaisi sitä, että ”negatiivista ateismia” kutsutaan ateismiksi ollenkaan. Sen pitäminen ateismina aiheuttaa inflaation koko ateismin käsitteelle, joka ei sitten enää oikeastaan sisällä mitään kannanottoa tai väitettä.

Lisäksi käsitteen rasitteena on historiallinen kytkös äärivasemmistolaisuuteen, johon ateistiksi itseään kutsuva vieläkin monien mielessä yhdistyy. Ehkä siksi on ollut tarpeen painottaa sitä, ettei ateismi ota kantaa oikeastaan mihinkään. Se ei olekaan aate, vaan ainoastaan tietyn aatteen puuttumista. Varjopuolena on käsitteen jääminen tyhjäksi, mitäänsanomattomaksi.

Ongelma on sama kuin politiikassa, jossa puolue ei aina kerro mitään ehdokkaan kannasta edes keskeisiin kysymyksiin. Jääköön siis jokaisen ateistin omaksi asiaksi määritteleekö itsensä positiiviseksi kantaaottavaksi ateistiksi, vai negatiiviseksi mitäänsanomattomaksi ateistiksi. Ihan mielenkiintoista on seurailla eri yhdistysten sivuilta ateistien sisäistä kädenvääntöä siitä, mitä oikea ateismi on.

Crypticall kirjoitti:

Kaikkia tyydyttävä määrittely tuskin onnistuu tässä keskustelussa, koska sama ongelma näkyy ateismin sisäisenäkin riidan aiheena. On perustettu ateistiyhdistyksiä entisten tilalle, koska nähdään, että perinteiset ateismia kannattavat yhdistykset ovat hukanneet ideologiansa. Ateistiset yhdistykset moittivat toisiaan liian radikaaleiksi tai liian maallistuneiksi, kaikki eivät sulattaisi sitä, että ”negatiivista ateismia” kutsutaan ateismiksi ollenkaan. Sen pitäminen ateismina aiheuttaa inflaation koko ateismin käsitteelle, joka ei sitten enää oikeastaan sisällä mitään kannanottoa tai väitettä.

Lisäksi käsitteen rasitteena on historiallinen kytkös äärivasemmistolaisuuteen, johon ateistiksi itseään kutsuva vieläkin monien mielessä yhdistyy. Ehkä siksi on ollut tarpeen painottaa sitä, ettei ateismi ota kantaa oikeastaan mihinkään. Se ei olekaan aate, vaan ainoastaan tietyn aatteen puuttumista. Varjopuolena on käsitteen jääminen tyhjäksi, mitäänsanomattomaksi.

Ongelma on sama kuin politiikassa, jossa puolue ei aina kerro mitään ehdokkaan kannasta edes keskeisiin kysymyksiin. Jääköön siis jokaisen ateistin omaksi asiaksi määritteleekö itsensä positiiviseksi kantaaottavaksi ateistiksi, vai negatiiviseksi mitäänsanomattomaksi ateistiksi. Ihan mielenkiintoista on seurailla eri yhdistysten sivuilta ateistien sisäistä kädenvääntöä siitä, mitä oikea ateismi on.

"Kaikkia tyydyttävä määrittely tuskin onnistuu tässä keskustelussa, koska sama ongelma näkyy ateismin sisäisenäkin riidan aiheena."

Tietysti joukkoon mahtuu ateisteja, jotka eivät hyväksy määritelmää, mutta he ovat hyvin marginaalinen joukko. Useimmiten määritelmää vääntävät ovat jonkin sortin uskovaisia.

Kuitenkin tulee huomioida, että täällä antamamme (me = ateistit) määritelmä pitää sisällään kaikki itseään ateisteiksi kutsuvat.

"On perustettu ateistiyhdistyksiä entisten tilalle, koska nähdään, että perinteiset ateismia kannattavat yhdistykset ovat hukanneet ideologiansa."

Yhdistyksissä on se vika, että niillä on ideologia, joka ei välttämättä ole millään tavalla riippuvainen ateismista. Vähän samaan tapaan kuin siinä tapauksessa, kun yleinsä kommunistit ovat ateisteja, niin se ei tarkoita, että ateistit olisivat kommunisteja.

"Sen pitäminen ateismina aiheuttaa inflaation koko ateismin käsitteelle, joka ei sitten enää oikeastaan sisällä mitään kannanottoa tai väitettä."

Se on kuitenkin hyvin marginaalinen ilmiö kaikkien ateisteiksi laskettavien keskuudessa. Esimerkiksi kristittyjen keskuudessa on paljon merkittävämpiä kiistoja. Eikä se, että toiset moittivat toisia vähäisestä tai liian innokkaasta osanotosta vielä kerro sitä, mitä nuo arvostelevat ateistit pitävät ateismin määritelmänä.

"Lisäksi käsitteen rasitteena on historiallinen kytkös äärivasemmistolaisuuteen, johon ateistiksi itseään kutsuva vieläkin monien mielessä yhdistyy."

Tämä onkin ongelma niiden henkilöiden mielessä ja siinä, miten ihmisillä on tapana toitottaa siitä, mitä ateismi on. Varsinkin uskovaisten keskuudessa on havaittavissa erinäisiä vääristelyitä. sitä suuremmalla syyllä tulee oikeasta määritelmästä pitää meteliä eikä suinkaan tyytyä vääriin määritelmiin.

"Varjopuolena on käsitteen jääminen tyhjäksi, mitäänsanomattomaksi."

Ei käsite jää mitenkään tyhjäksi. Se kertoo varsin selvästi ihmisen yhdestä ominaisuudesta. Jos joku ei saa siitä vedettyä mitään ideologista järjestelmää, jota sitten voi käsitellä, niin se on sen ihmisen ongelma, ei käsitteen.

"Ongelma on sama kuin politiikassa, jossa puolue ei aina kerro mitään ehdokkaan kannasta edes keskeisiin kysymyksiin."

Ateismi ei ole politiikkaa tai ideologia tai aate tai edes maailmankuva. Jos se on sinulle ongelma, niin se kertoo enemmän sinusta kuin ateismista.

"Ihan mielenkiintoista on seurailla eri yhdistysten sivuilta ateistien sisäistä kädenvääntöä siitä, mitä oikea ateismi on."

Atesmi ei ole myöskään yhdistyksiä. Voisitko antaa linkkejä niihin kädenvääntöihin. Oman kokemukseni mukaan se ei ole kovin merkittävää.

"ateisti uskoo moneen tarinaan ja väittämään, joista hänellä ei itsellään ole tietoa eikä ymmärrystä."

Perustele.

ertert kirjoitti:

"ateisti uskoo moneen tarinaan ja väittämään, joista hänellä ei itsellään ole tietoa eikä ymmärrystä."

Perustele.

Nykysuomen sanakirjan määrittelyt
ja mieti.

Minä ateistina uskon esim. hiukkaskiihdyttimen toimintaan, vaikka opintoihini se ei ole kuulunut.
En tule koskaan edes pääsemään fysiikan laitokselle opiskelemaan, sillä on minulla vaan sen verran heikko ymmärrys tuosta asiasta.

Olen siis siinä uskossa, että hiukkaskiihdytintä käyttävät ihmiset tietävät mitä tekevät ja auttavat ihmiskuntaa uusilla tiedoillaan.

Perusteluja ja ihmisen ja tilanteen mukaan ainakin muutama mielessä.

Itseäni helpottaa
tunnustaa tietouskoni
eli se ,
että en todellakaan tiedä kaikkea,
vaikka tiedänkin jotakin.

tietousko kirjoitti:

Nykysuomen sanakirjan määrittelyt
ja mieti.

Minä ateistina uskon esim. hiukkaskiihdyttimen toimintaan, vaikka opintoihini se ei ole kuulunut.
En tule koskaan edes pääsemään fysiikan laitokselle opiskelemaan, sillä on minulla vaan sen verran heikko ymmärrys tuosta asiasta.

Olen siis siinä uskossa, että hiukkaskiihdytintä käyttävät ihmiset tietävät mitä tekevät ja auttavat ihmiskuntaa uusilla tiedoillaan.

Perusteluja ja ihmisen ja tilanteen mukaan ainakin muutama mielessä.

Itseäni helpottaa
tunnustaa tietouskoni
eli se ,
että en todellakaan tiedä kaikkea,
vaikka tiedänkin jotakin.

"ateisti uskoo moneen tarinaan ja väittämään, joista hänellä ei itsellään ole tietoa eikä ymmärrystä."

"Minä ateistina uskon esim. hiukkaskiihdyttimen toimintaan, vaikka opintoihini se ei ole kuulunut."

Sinulla ei siis ole väittämäsi mukaan tietoa siitä, että hiukkaskiihdyttimiä on olemassa vai mitä sinä tarkoitat? Voisitko kertoa vähän tarkemmin, mihin sinä uskot, josta sinulla ei ole tietämystä?

"Olen siis siinä uskossa, että hiukkaskiihdytintä käyttävät ihmiset tietävät mitä tekevät ja auttavat ihmiskuntaa uusilla tiedoillaan."

Edelleen olet kiertänyt sen, mikä se väittämä on. Vai epäiletko, että ei ole perusteltua uskoa, että hiukkasfyysikot ovat päteviä tutkimaan hiukkasfysiikkaa?

"Itseäni helpottaa
tunnustaa tietouskoni
eli se ,
että en todellakaan tiedä kaikkea,
vaikka tiedänkin jotakin."

Edelleenkin jäi epäselväksi, mitkä ovat ne väittämät ja tarinat, joihin sinä uskot. Kenties uskosi liittyy siihen, että luotat tieteen toimintatapaan?

ertert kirjoitti:

"ateisti uskoo moneen tarinaan ja väittämään, joista hänellä ei itsellään ole tietoa eikä ymmärrystä."

"Minä ateistina uskon esim. hiukkaskiihdyttimen toimintaan, vaikka opintoihini se ei ole kuulunut."

Sinulla ei siis ole väittämäsi mukaan tietoa siitä, että hiukkaskiihdyttimiä on olemassa vai mitä sinä tarkoitat? Voisitko kertoa vähän tarkemmin, mihin sinä uskot, josta sinulla ei ole tietämystä?

"Olen siis siinä uskossa, että hiukkaskiihdytintä käyttävät ihmiset tietävät mitä tekevät ja auttavat ihmiskuntaa uusilla tiedoillaan."

Edelleen olet kiertänyt sen, mikä se väittämä on. Vai epäiletko, että ei ole perusteltua uskoa, että hiukkasfyysikot ovat päteviä tutkimaan hiukkasfysiikkaa?

"Itseäni helpottaa
tunnustaa tietouskoni
eli se ,
että en todellakaan tiedä kaikkea,
vaikka tiedänkin jotakin."

Edelleenkin jäi epäselväksi, mitkä ovat ne väittämät ja tarinat, joihin sinä uskot. Kenties uskosi liittyy siihen, että luotat tieteen toimintatapaan?

Luotatko sinä siis tieteen metodeihin hankkia tietoa?

Jos näin on, niin aina voidaan perääntyä ketjua ja sanoa, että kaikki pohjautuu lopulta uskoon. Sithän tietäminen on. Tietäminen on hyvin perusteltua uskomista.

ertert kirjoitti:

"ateisti uskoo moneen tarinaan ja väittämään, joista hänellä ei itsellään ole tietoa eikä ymmärrystä."

"Minä ateistina uskon esim. hiukkaskiihdyttimen toimintaan, vaikka opintoihini se ei ole kuulunut."

Sinulla ei siis ole väittämäsi mukaan tietoa siitä, että hiukkaskiihdyttimiä on olemassa vai mitä sinä tarkoitat? Voisitko kertoa vähän tarkemmin, mihin sinä uskot, josta sinulla ei ole tietämystä?

"Olen siis siinä uskossa, että hiukkaskiihdytintä käyttävät ihmiset tietävät mitä tekevät ja auttavat ihmiskuntaa uusilla tiedoillaan."

Edelleen olet kiertänyt sen, mikä se väittämä on. Vai epäiletko, että ei ole perusteltua uskoa, että hiukkasfyysikot ovat päteviä tutkimaan hiukkasfysiikkaa?

"Itseäni helpottaa
tunnustaa tietouskoni
eli se ,
että en todellakaan tiedä kaikkea,
vaikka tiedänkin jotakin."

Edelleenkin jäi epäselväksi, mitkä ovat ne väittämät ja tarinat, joihin sinä uskot. Kenties uskosi liittyy siihen, että luotat tieteen toimintatapaan?

tietouskossa juuri on kysymys.
Luetun ymmärtäminen on meillä kaikilla vaillinaista.