Kokeilin tässä asumista muualla välillä. Vain katsoakseni miltä tuntuu asua alle 60 tuhannen asukkaan kaupungissa. Nyt olen sen nähnyt, Helsinki on ehdoton ykkönen ja sinne palaan takaisin ilomielin. Tosiasia on että muualla ei ole elämää. Helsinki puhkeaa todellakin kukkaan juuri nyt keväällä! Suorastaan räjähtää. Sinne kaipaan jo kovasti.
Takaisin Helsiinkiin mielevi tekevi!
jo kohta
6854
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Asuin pari vuotta tuolla keskisuomessa entisessä kotikaupungissa. Vajaa kaksi vuotta jaksoin olla, sitten muutin takaisin Helsinkiin. Siellä oli aivan kuollutta, kun olin jo tottunut Helsingin hulinaan. Olen eläkeläinen ja ajattelin muuttaa takaisin synnyinsijoilleni, en siis kuitenkaan enää siellä viihtynyt!
juuri näin kävi minullekin. olen kotoisin pienemmästä kylästä, alle 60 tuhatta asukasta. ajattelin kokeilla miltä tuntuu asua vuosien jälkeen vanhoilla syntysijoillaan. ahdisti todella kovasti. ero on niin suuri helsingin ja maaseudun välillä. luulin että siellä on jotain idylliä tuolla vanhassa kotikaupungissa kun on niin hiljaista ja rauhallista. mutta totuus oli että se oli aivan kuollutta. ahdistavan kuollutta. helsingissä on kuitenkin niin eri meininki että kun on siihen tottunut niin on vaikea laskea vauhtia ja tyytyä vain möllöttämiseen. kovin kauan kun ei jaksa itse yksikseen pitää vauhtia yllä pikkukaupungissa kun valtaväestö on pääasiassa uneliasta homepersettä.
Olen koko ikäni Stadissa asunut ja muutin vuodeksi avoimin mielin Hämeenlinnaan opiskelemaan. Täytyy sanoa, että oli suuri helpotus palata takaisin. Kyllä oli hiljaista kaikkialla. Ei juuri mitään tapahtumia ja huonot palvelut. Esim.bussit kulki puolen tunnin välein jos ollenkaan. Halvin vuokrakämppäkin kalliimpi kuin nykyiseni Helsingissä joka samankokoinen ja paljon parempi. Ei ikinä enää.
on juuri nämä janarit, ketkä saa maistaa Stadin helmeä ja sit ne on sillee ett vittu landell ei oo elämää, vaikka landeja ne aina on vaikka Stadissa bunkkaatte.
Jos muutat maalle, esimerkiksi tänne jossa on peräti 18000 asukasta, tottahan toki kaikki tuntuu aivan pysähtyneeltä.
Siihen sopeutumiseen pitää ottaa aikaa.
Maalla ihmiset ovat ennakkoluuloisia ja varautuneita.Ystävyyteen tarvitaan tutustumista ja luottamusta.
Täällä on totuttu siihen että jos jonkun asian puhuu jollekkin, niin torilla se jo tiedetään tunnin päästä.
Tiedetään tarkkaan myös minkä makkaran eilen kaupan liukuhihnalle laitoit.
Tämä on ärsyttävää ja samalla niin turvallista.
Kontrollerit pitävät huolen siitä että jokainen epämääräinen olento huomataan.
Moni rikollinen puuhaus on mennyt myttyyn kun tietäiväinen naapuri on seurannut tilannetta, ja soittanut virkavallan paikalle.
Itse kyllä olen nuorempana paljonkin ollut siellä pääkaupungin hulinoissa, täällä maalla asunut kaksikymmentävuotta.
Voisin muuttaa pääkaupunkiseudulle.Parin vuoden päästä se on mahdollista.
Mieli voi muuttua moneen kertaan.
Kaikista ärsyttävintä täällä pienessä maalaiskaupungissa on ihmisten suorarainen vahtaus ja tuijotus.Älkää naurako, nautin suunnattomasti siitä että voin kulkea pitkin Mannerheimiä pitkin ja poikin että kukaan kiinnittää huomota minuun.
Siinä on onni tai kirous.
Helsinki on varmaan myös yksinäisten kaupunki, moni vanhus kaipaa seuraa.Nuorempikin jos on sosiaalisia rajoitteita.
Kaikkea tätä ja sitä.Helsinkin on upea kaupunk, ei siitä kyllä mihinkään pääse.
Koko ikäni Helsingin radanvarren kaupunginosassa asuneena muutin halvan asunnon houkuttelemana ensin Kirkkonummelle ja sitten Keravalle. Ja voi sitä nurkkakuntaisuutta! Junat kulkevat, mutta tuntuu kuin olisi jossain monen sadan kilometrin päässä Helsingistä, ilmapiiri on sellainen. Veri veti takaisin Helsinkiin. Muutinpa ihan keskustaan vielä, kun oli niin kamala kokemus. Täällä eivät ihmiset toljota perään jos ei ole aivan samanlainen kuin muut.