>>Ja filosofi, joka sanoi että "ihmiset näyttävät kulkevan unessa. He eivät ymmärrä menneisyyttään, he eivät ymmärrä itseään, eivätkä tiedosta tekojensa seurauksia". Ovatko he siis täysin tietoisia elostaan vai toimivatko uskonsa ja auktoriteettien luomassa illuusiossa?
Kuljemmeko laput silmillä?
Niinkö?
1167
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
koska eivät ota ohjeitaan uskonnolta, käyttävät uskonnollisia ihmisiä enemmän tilannekohtaista harkintaa tehdessään päätöksiä oikean ja väärän välillä. He siis käyttävät harkinnan mittatikkuna omaa kokemusmaailmaansa, ei uskonnon sääntöjen kirjoittajan kokemusmaailmaan.
Kun uskova tottelee uskonnolta saamiaan käskyjä, uskonnoton soveltaa samassa tilanteessa uskonnon käskyjen tilalla omaa harkintaansa, omaa kokemustaan ja omia tunteitaan. Tästä on tuloksena joustava, joka tilanteessa erilainen päätöksenteko, joka kokemuksen karttuessa on huimasti tehokkaampi menetelmä kuin saman ohjeen soveltaminen jokaiseen hiukan erilaiseen tilanteeseen aina samalla tavalla.
Uskovaiset usein väittävät että uskonto edustaa jotakin hyvää, ja ilman sitä emme kykenisi tähän hyvään. Todellisuudessa "hyvä" on sopeutumista senhetkiseen tilanteeseen ja paras hyvä on parasta sopeutumista senhetkiseen tilanteeseen. Sopeutuminen kun on ainoa keino välttää ristiriitoja, jotka aiheuttavat kriisejä kanssaihmisten kanssa, joista johtuvat eturistiriidat ja vielä pahemmat ovat yhtä kuin pahuus.
Aina ei ovi sopeutua täydellisesti, esim. mikäli tienvieressä seisoo oksennuksen peittämä juoppo viittilöimässä, enpä ottaisi kyytiin, vaikka viranomaisapua kyllä soittaisin paikalle.