Artikkelin on kirjoittanut Toronto Vineygard'in entinen pastori Paul Gowdy.
Artikkeli aiheesta löytyy Kristitynfoorumin etusivulta.
Käykääpä 'Nokian torontolaiset' lukemassa se ja kommentoikaa aiheesta tällä palstalla. Josko 'ääni' teidän kelloissanne siitä muuttuisi enemmän Jumalaa kunnioittavammaksi.
Artikkeli aiheesta löytyy Kristitynfoorumin etusivulta.
Käykääpä 'Nokian torontolaiset' lukemassa se ja kommentoikaa aiheesta tällä palstalla. Josko 'ääni' teidän kelloissanne siitä muuttuisi enemmän Jumalaa kunnioittavammaksi.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Aloituksen aihe ei ole uutuudella pilattu, mutta tärkeydessään se on edelleen ykkösluokkaa!
Melko varmasti joku vastaa tähän aloitukseesi tutulla 'caps lock' -metodilla tai sitten kauhistelee 'Aitomaan törkyfoorumia'.
Henkilökohtaisesti epäilen, ettei pelkkä valistus- tai varoitusmateriaali pysäytä toronto -huumeessa vaeltavia ihmisiä. Jumalan mahdollisuudet ovat tietenkin asia erikseen.
Kääntymisen paikka heille -toivottavasti- tulee eteen, niinkuin Gowdy'llekin vasta siinä vaiheessa kun sielulliset elämykset ja kokemukset karkeudessaan ylittävät sietokynnyksen.
Muuan tuttavani joutui noihin torontolaisuuden huuruihin käytyään vain kerran sellaisessa tilaisuudessa.
Asian vakavuus paljastui minulle, kun järkevä ja asiallinen ihminen muuttui hetkessä omituiseksi olennoksi. Tuli luokseni ja puhui harhaisia ajatuksia eikä muukaan käyttäytyminen ollut enää normaalia. Tuntui kuin hän olisi siirtynyt toisiin sfääreihin. Pelkäsin jo pahinta, kun vietin hänen kanssaan illan ja unettoman yön. Hänen mielensä kävi ylikierroksilla ja olemusta kalvoi levottomuus. Turha oli yrittää järkipuheella auttaa häntä. Vasta lääkitys toi avun ja levon. Toipuminen kesti jonkin aikaa, mutta hän selviytyi takaisin omaksi itsekseen. On ollut raiteillaan ajat sitten ja itsekin ihmettelee, miten hän saattoi höyrähtää pois terveen uskon perustalta.
Samanlaisia uskonnonuhreja on varmaan paljon. Miten tapauksia voisi ehkäistä ennalta. En tiedä, mutta kerron asian varoittavana esimerkkinä. Älkää hyvät ihmiset juosko kaikkien puhujien ja uusien elämysten perässä, vaan kiinnitykää entistä enemmän Kristukseen ja tutkikaa kaikki. Jos ei ole kykyä tutkia ja vastustaa, niin viisainta pysytellä kokonaan erossa.
Niin minä teen.
Kun muutama minulle tuttu uskovainen oli mennyt mukaan 1990-luvun lopulla tuohon "toronton siunaukseen ja vastaanottaneet sen" niin he muuttuivat jollakin tapaa ylimielisiksi muita uskovaisia kohtaan kertoen omistavansa "suuremman siunauksen" ja toisaalta heistä näytti tulleen levottomampia ja kasvoiltakin oli luettavissa merkillinen "kireä sieluntila".
Menin käymään heidän kokouksessaan rukoillen Herraa, että Hän varjelisi minua ja sanoin, että "haluan vastaanottaa vain sen siunauksen, jonka saan Jeesuksen veren ansiosta lahjaksi Jumalalta".
Lyhyesti sanottuna kokous oli minulle järkyttävä kokemus. Ylistyslauluja toistettiin toinen toisensa perään, sitten puhuja puhui uhraamisen siunauksesta ja niistä siunauksista, joita Jumalalla oli varattuna kuulijoille. Sitten oli rukouksen vuoro ja hetken kuluttua ihmiset nauroivat, toiset ulisivat ja jotkut kiemurtelivat penkeissään, eräät tippuivat lattialle. Jälkikokous meni jotenkin pilalle, kun puhuja seurasi minua eikä havainnut minussa muiden kokeman "siunauksen" merkkejä ja sitten vielä minä (vaikka oli käsketty sulkea silmät) katselin jatkuvasti häntä silmiin rukoillen hiljaa sydämessäni Jumalan armoa kaikille salissa olijoille.
Varsinaista rukousjonoa ei sillä kertaa muodostettu vaan kokous lopetettiin ylistyslauluun, jonka aikana pääosa lattialle pudonneista pääsi takaisin tuolilleen istumaan. Naurua riitti vielä ulos tullessamme ja kysymyksiä minulle, että "eikö ollutkin väkevä kokous?"
Keskustelin muutama päivä sitten erään veljen kanssa, joka oli tuona aikana ollut ko seurakunnan jäsen ja hän kertoi seurakunnan kutistuneen hyvin pieneksi. Useampi uskovaisista oli vuosien varrella huomannut, että ei tätä taivastietä kuljeta lattialla kieriskellen ja nauraen eikä se ollutkaan tuonnut sitä sisäistä vapautumista, jota oltiin luvattu. Ikävä kyllä osa uskovista ei käy enää missään kokouksissa. Eräät perustivat uuden seurakunnan, jonka piiriin kuuluu muutama jäsen.
Tämä on kokemukseni torontolaisuudesta; ensimmäinen ja myös viimeinen. Mutta tiedän, että on ihmisiä, jotka heti ensimmäisellä kerralla tällaisissa kokouksissa käytyään on vastaanottanut tuon "torontolaisuuden hengen" ja tulleet eksytetyksi ja sidotuksi.
Kokouksissa vaikuttava voima -olkoon se sitten sielunvoimaa tai riivajien voimaa- on asia, jonka kanssa ei pidä hetkeäkään olla kevytmielisesti tekemisissä eikä missään tapauksessa olla itsestään varma, että varjeltuisi sen vaikutuksilta. Joka luulee seisovansa, pitäköön varansa, ettei lankea.
YLISTETTY OLKOON HERRA TÄRINÄ JA VAPINA HERÄTYKSESTÄ!!! HALLELUUJAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Rauhoituhan nyt Henkka!
T-ärinä ja v-apina eivät kuulu aitoon kristillisyyteen.
Olisiko jo aika kääntyä Pyykkösen Matin puoleen ja kysyä ohjeita vapautumiseen.. :)
Joka tapauksessa hyvää päivänjatkoa Henkalle!!
http://tampere.nokiamissio.fi/
Ennenkuin tutustut mihinkään,, on minun neuvo joka on paljon kokenut mies! Ja olen havainnut että olisin aikoinaan säästetty paljon,, jos olisin kysynyt Herralta ensin,,, ennenkuin lihassa innoissaan juoksin karkeloiden joka saatanan viritettyyn ansaan! Mutta jos saatte lupa Herralta niin menkä ihmeissään mukaan ja joka missioon.
Nokia Mission on samassa veneessä torontolaisuuden kanssa. Vain Jumala tietää kuinka suurta vahinkoa nämä harhaopit ovat aiheuttaneet vilpittömille uskovaisille, jotka ovat eksyneet etsimään jotain "uutta ja suurempaa siunausta" noiden valovoimaisten julistajien kautta eikä itseltään Herralta.
Lahjat ja kokemukset ovat tulleet tärkeämmiksi tavoitteiksi kuin lahjojen antaja, Herra itse. Kun sitten etsitään jotain uutta, mitä raamattu ei tunne, niin voidaan ottaa vastaan eksytys, josta on vaikea vapautua (ja mahdotontakin ilman Jumalan armoa ja apua). Eksytykseen kuuluu oleellisesti sokeus ja harha, että luullaan sen tulevan Herralta. Lahjat ja kokemukset ovat tärkeämpiä kuin Herra itse. Eksytetyille tarjotaan yhä suurempia kokemuksia ja "siunauksia", mutta heille ei enää julisteta Kristusta ristiinnaulittuna.
Jumalan kaikki todelliset ja aidot siunaukset ja lahjat perustuvat Jeesuksen lunastustyöhön ja Hänen ristillä vuodattamansa veren ansioon; tämän toteaminen tai tunnustaminen sanoina ei hyödytä mitään, ellei ihminen ole tullut mielenmuutokseen, kääntynyt Herran puoleen ja uskomalla Jeesukseen saanut syntinsä anteeksi ja lapseuden Hengen sydämeensä. Kaikki muka Jumalan antamat siunaukset -ennen tämän kääntymisen ja uskoon tulemisen aitoa kokemusta- ovat valheellisia, petollisen ihmissydämen sielullisia kokemuksia tai paholaisen petosta.
en lukenut...
Viime aikoina on alkanut tulla julki sellaisten pastorien ja muiden uskovien kirjoituksia, jotka ovat vapautuneet "toronton siunauksesta". He ovat rikki raadeltuja ja katuvat aikaan saamaansa pahaa. Mutta olen varma siitä, että Jumala, joka on armossaan pitkämielinen ja anteeksiantavainen, parantaa näitä eksytyksen teiltä palanneita rakkaitaan.
Rukoillaan niiden puolesta, jotka ovat vielä moninaisten eksytysten vallassa. Vain Pyhä Henki voi kuvata jälleen näiden eksyneiden ihmisten silmien eteen Jeesuksen ja Hänet ristiinnaulittuna sekä kirkastaa heille heidän todellisen hengellisen tilansa.
Muistakaamme myös, että useimmat näistä eksyneistä ovat todella tulleet uskoon ja ovat siis uudestisyntyneitä, mutta joutuneet eksyksiin. He ovat Jumalan rakkaita, todellisesta Jeesuksen laumasta eksyneitä lampaita, joita itse Herra etsii palauttaakseen heidät oman laumansa yhteyteen. Nämä ovat niitä, joista Herran veli Jaakob kirjoittaa näin:
"Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja hänet joku palauttaa, niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden" Jaak. 5:19-20.
Kaikki eksyneet haluaa Herra tuoda takaisin. Tämä lohduksi kaikille nyt pimeässä hapuileville ja niille, jotka rukoilevat heidän puolestaan. Ei ole niin pimeää etteikö Jumalan valo sinne voisi saapua eikä sellaista synnin sidettä, mitä ei Kaikkivaltias kykenisi katkaisemaan.
Hengen ilmenemismuodot ovat monet, mutta Henki on yksi.
Toronto oli aikansa väkevin siunaus.
Ikävää, että tiukkapipoiset uskonnolliset ihmiset kritiikillään pilasivat senkin.
Moni uudistui vapautui ja parantui niissä kokouksissa.
Hurmokseen joutuneita uskovia on Raamatunlhdillä vaikka kuinka.
Ajatellaan Pietaria joka oli katolla ja vanhassatestamentissa profeettoja jotka olivat hurmoksissa.
Daavidin psalmeja kun lukee moninaiset erilaiset huudot tulivat uskovien suusta.
Jos ajatellaan Jeesusta hän väkevillä huudoilla uhrasi rukouksia Jumalle. Se on Raamatussa.
Joskus tosi rukoilijat kirjaimellisesti väkevin huudoin uhraavat rukouksia Jumalalle.
Jos torontolaiset rukoilivat Isää lähettämään Pyhänhengen, niin miksi Jumala olisi lähettänyt jotain muuta?
Miksi miksi miksi????
Se on helppo yrittää laittaa asiat tuttuihin kaavoihin, mutta joskus olisi hyvä pikkasen avartua.
Päämäärä !!! Kirkastaa Jeesus ! Hänen työ ja Hänen tehtävä !! Parannus tapahtuu vain sen takia että Jeesus tulisi kirkastetux että Hän on voimallinen Pelastaa Ihmisiä! Eikä sen vuoxi että show kirkastais nokia. Jeesuxellä ainoastaan,,, Hänellä On Voima Veren kautta,, joka antaa synnit anteex! Kaikki muuta lihallista julistusta on kuolemasta ja vie terveitä ruumita helvettiin,, joka on ihmiskäsien kautta paranettu toronton-tapainen voiman kautta. Huh kannattaa kysyä Jumalalta minne mennään. Ja missä hengessä mennään! Herra me olemme sinun nimessä parantanut sairaita ja ajanneet ulos riivattuja pudolleet tärissyt ja nykinyt! Huh rakkaat sanon minä! Varokaa karismaatista armonjulistusta joka sallii synnintekemistä! Huh huh sanon minä!
Lainaus pastori Olavi Peltolan ajatuksista
. Mistä Hengellä täyttymisessä ei ole kysymys?
Vastaan ensin, mistä Hengellä täyttymisessä ei ole kysymys. Hengellä täyttyminen ei ole jokin hurmoskokemus. Sekä Raamatun aikana että meidän päivinämme monilla uskovilla on hurmoskokemuksia. Pietari joutui hurmoksiin (ep auton ekstasis) (Apt 10:10) ja näki hurmoksessa (en ekstasei) näyn (Apt 11:5). Myös Paavali joutui rukoillessaan hurmoksiin (en ekstasei) (Apt 22:17). Kreikkalainen sana ekstasis on tässä käännetty sanalla hurmos.
Ekstaasi, hurmos kohottaa tai tempaa ihmisen irti omasta itsestään. Ihminen joutuu jonkun valtaan. Ekstaasi on aistinten, järjen ja tunteen ylittävä kokemus. Ekstaasi on aina yleisinhimillinen ja yleisuskonnollinen kokemus ja sitä esiintyy kaikkien uskontojen piirissä kaikkina aikoina. Se on eräs tapa kokea todellisuutta ja elämää. Tällaista kykyä ei ole jokaiselle ihmisellä. Mutta tätä ihmisen kykyä päästä hurmokseen Jumala on käyttänyt työvälineenään antaessaan profeetoille ja apostoleille ilmoitusta itsestään.
VT:ssa kerrotaan Mooseksen aikana kuinka Henki tuli seitsemäänkymmeneen johtajaksi valittuun ja he joutuivat hurmoksiin (4 Moos 11:25). Bileamista kerrotaan, että "Jumalan Henki tuli häneen" (4 Moos 24:2). Hänen silmänsä olivat avattu, hän kuuli Jumalan puheen, näki näkyjä ja lankesi loveen eli joutui hurmoksen valtaan (24:3-4). Kuitenkin hän oli väärä profeetta (Juuda 11; 2 Piet 2:15). Hänen oli pakko puhua Jumalan totuutta hetken ja sitten hän johti eksytykseen häntä tottelevat.
VT kertoo kuinka hurmos tarttuu toisista ihmistä. Näin tapahtui Saulin sotilaille ja Saulille. Tilanteesta käytetään ilmaisua, että "Jumalan Henki tuli" Sauliin ja hän joutui hurmoksiin. Tämä kokemus ei kuitenkaan sammuttanut hänen sydämensä vihaa eikä murhanhimoa (1 Sam 19:20-24). Karmel- vuorella Baalin profeetat joutuivat hurmoksiin käyttämällä määrättyjä menetelmiä (1 Kun 18:26-29).
Miikan aikana satoja profeettoja oli hurmoksissa (1 Kun 22:10). Eräs heistä julisti: "Näin sanoo Herra" (22:11). He olivat vääriä profeettoja. Miika kertoi näystään Jumalan istuimelta. Tuli "henki" joka lupasi viekoitella profeetat siten, että meni valheen henkenä kaikkien profeettojen suuhun. "Katso nyt Herra on pannut valheen hengen kaikkien näiden sinun profeettaisi suuhun" (22:22). Siis Jumala antaa valheen hengen toimia profeettojen kautta. Mutta mikä järkyttävintä, nämä profeetat itse eivät sitä tajunneet: "Mitä tietä Herran henki on poistunut minusta" (22:24). Sen paljastaa vastaansanomattomasti vasta tulevaisuus (22:25,28, vrt. 5 Moos 18:22).
Hes 13:17 varoittaa niistä, "joutuvat hurmoksiin oman sydämensä voimasta". Tällaiset "ovat profeettoja oman sydämensä voimasta" ja he "seuraavat omaa henkeänsä" (Hes 13:2-3). Tosin hekin sanovat: "Näin sanoo Herra" (13:6). Emme pysty helposti erottamaan onko todella Herra puhunut heidän kauttansa, sillä tällaiset nimenomaan "pyydystävät sieluja" (13:18). Heillä on taito käyttää näitä kykyjään uskottavasti.
Siksi joka kertaa kun aletaan puhua hengestä, hengellä kastamisesta, hengen lahjoista, hengellä täyttymisestä, hengen kokemisesta on rukoiltava viisautta ja lahjaa erottaa henget (1 Kor 12:10). Raamattu sanoo suoraan: "Älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget" (1 Joh 4:1). On opittava tuntemaan totuuden henki ja eksytyksen henki (1 Joh 4:6). Molemmat ovat lähellä vierekkäin ja muistuttava toisiaan kuten nisu ja luste, oikea vehnä ja valhevehnä, vilja ja rikkavilja (Matt 13:25,30). Eräänä apuna erotteluun on Paavalin varoitus: "Ettette anna minkään hengen - Hengen ilmoituksen - ettekä minkään sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää" (2 Tess 2:2, KR 38,92). Erityisen suuri vaara on silloin, kun syntien anteeksiantamuksen evankeliumin kuulemisessa saatu Pyhä Henki ei enää riitä, vaan uskovat haluavat ja saavat toisen hengen kuin minkä he jo saivat (2 Kor 11:4). "Te aloititte Hengessä, lihassako nyt lopetatte?" (Gal 3:3).
Kunpa olisit kylmä taikka palava!Miksi olet penseä?
http://www.tacf.org/
Jos tämä olisi malliseurakunta, niin meillä ei ole kovin paljon toivoa