Terveisiä sinne etelän kaamokseen

käydään jo uimassa avovedessä ja kuunnellaan muuttolintujen laulua. Mollikka ruskettaa jo!

Todella upeita kuvia, Jesse! En ole aiemmin cityihmisenä ollut kovinkaan innostunut Lapin karuista maisemista ,mutta nuo kuvat saivat jotakin syttymään mielessäni!

Hienoa keliä siellä pitelee. Eipä se etelän kevät mitään kaamosta enää muistuta. Tuossa kuistin nurkalla juuri T-paidassa aurinkoa paistattelin aamukahvin ohessa, kohta on mittarissa jo 10 astetta PLUSSAA!
Viikko sitten kun seikkailin siellä Kittilän suunnalla, olivat ilmat tosiaan suosiollisia. Aikamoinen ero oli sensijaan, kun Muoniosta ajeltiin Kilpisjärven suuntaan ja ohi, ja tultiin Skibotnin rannoille: Melkoinen vesisade!
Onneksi keli parani, ja Tromssa-Narvik välillä oli aikamoisen upeaa yöllisen lumisateen jäljiltä, kun meri möyrysi sulana vastakohtana oikealla sivulla.
Ruotsin ylängöllä parinkymmenen kilometrin päässä Atlantista taas tultiin reippaan pakkasen ja tunturi-ilmaston piiriin, ja laskettelurinteillä oli vilskettä, kuin myös Torniojärven pilkkimaja-alueella.
Kyllä tämä pohjola on monimuotoisuudessan aikamoisen vaihtelevaa, niin ilmaston, kuin maisemienkin osalta, ja pienten taipaleiden päässä kotinurkista, kunhan vaan tuuppaa kulkimen vakaasti tielle, eikä jää kotiin makaamaan.
Etelässä alkaa jo kesä kolkutella, pitäisiköhän lähteä rasvailemaan keloja, ja lähteä etsimään sitä kevät-taimenta jokirannoille!

Pikkasen kateeks käy.

Toisaalta perjantai aamuna lähen ajamaan. Lauantaina jo serkkupoikia tapaamassa. Eihän täältä syrjäsuomesta aja kuin 12 tuntia.