10. Kuulkaa Herran sana, te Sodoman päämiehet, ota korviisi meidän Jumalamme opetus, sinä Gomorran kansa.
11. Mitä ovat minulle teidän paljot teurasuhrinne? sanoo Herra. Minä olen kyllästynyt oinas-polttouhreihin ja juottovasikkain rasvaan. Mullikkain, karitsain ja kauristen vereen minä en mielisty.
12. Kun te tulette minun kasvojeni eteen, kuka sitä teiltä vaatii - minun esikartanoitteni tallaamista?
13. Älkää enää tuoko minulle turhaa ruokauhria; suitsutus on minulle kauhistus. En kärsi uuttakuuta enkä sapattia, en kokouksen kuuluttamista, en vääryyttä ynnä juhlakokousta.
14. Minun sieluni vihaa teidän uusiakuitanne ja juhla-aikojanne; ne ovat käyneet minulle kuormaksi, jota kantamaan olen väsynyt.
15. Kun te ojennatte käsiänne, minä peitän silmäni teiltä; vaikka kuinka paljon rukoilisitte, minä en kuule: teidän kätenne ovat verta täynnä.
Jes. 1:10-15
11. Mitä ovat minulle teidän paljot teurasuhrinne? sanoo Herra. Minä olen kyllästynyt oinas-polttouhreihin ja juottovasikkain rasvaan. Mullikkain, karitsain ja kauristen vereen minä en mielisty.
12. Kun te tulette minun kasvojeni eteen, kuka sitä teiltä vaatii - minun esikartanoitteni tallaamista?
13. Älkää enää tuoko minulle turhaa ruokauhria; suitsutus on minulle kauhistus. En kärsi uuttakuuta enkä sapattia, en kokouksen kuuluttamista, en vääryyttä ynnä juhlakokousta.
14. Minun sieluni vihaa teidän uusiakuitanne ja juhla-aikojanne; ne ovat käyneet minulle kuormaksi, jota kantamaan olen väsynyt.
15. Kun te ojennatte käsiänne, minä peitän silmäni teiltä; vaikka kuinka paljon rukoilisitte, minä en kuule: teidän kätenne ovat verta täynnä.
Jes. 1:10-15
Vastaukset 2
Vanhimmat
olet onnistuneesti todistanut, että et vähääkään välitä Jumalan sapatin pyhittämisestä.
Olen varma että Jumala ei tule unohtamaan tekoasi.
Lue nyt hyvä ystävä vielä Jeesuksen omat sanat. Puhdas oppi ei todellakaan riitä. Viimeisellä tuomiolla kohtalomme ratkaistaan sillä perustella, miten me elimme ei mitä me tunnustimme. Jeesus paljastaa totuuden: "Tulkaa tänne, te Isäni siunatut. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, jaa te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni" (Matt. 25:34-36). Mitä nämä Jeesuksen "Isän siunaamat" tunsivat kohdatessaan nälkäisen, janoisen, kodittoman, alastoman, sairaan tai vangin? Miten he kohtelivat heitä? Tästä sydämen asennetta ja rakkaudellista toimintaa tulisi meidäkin arvostaa, jos kerran olemme Jeesuksen Isän sinaamia. Eikö näin ole asia? Näkyykö tämä tällä keskustelupalstalla? Olisi syytä nöyrään katumukseen ja parannukseen. Toisten syyttäjät, sättijät, nimittelijät ja parjaajat eivät ilmennä tuota rakkaudellista asennetta, jota Jeesuksen Isän siunaamat ilmentävät elämässään.