Vuosi 1844 aloitti maailman historian viimeisen kauden, suuren sovintopäivän taivaallisen pyhäkön pyhimmässä. Tämä taivaallisen pyhäkön sovintopäivä jää kertakaikkiseksi ilmenee sanoista: "On siis välttämätöntä, että taivaallisten kuvat tällä tavalla puhdistetaan, mutta että taivaalliset itse puhdistetaan paremmilla uhreilla kuin nämä.
Sillä Kristus ei mennyt käsillä tehtyyn kaikkein pyhimpään, joka vain on sen oikean kuva, vaan itse taivaaseen, nyt ilmestyäkseen Jumalan kasvojen eteen meidän hyväksemme.
Eikä hän mennyt uhratakseen itseänsä monta kertaa, niin kuin ylimmäinen pappi joka vuosi menee kaikkein pyhimpään, vierasta verta mukanaan,
sillä muutoin hänen olisi pitänyt kärsimän monta kertaa maailman perustamisesta asti; mutta nyt hän on yhden ainoan kerran maailmanaikojen lopulla ilmestynyt, poistaakseen synnin uhraamalla itsensä." Hepr.9:23-26.
Tämä teksti osoittaa taivaan pyhäkön tulevan kerran puhdistettavaksi sinne kerääntyneistä ihmisen synneistä. Ne ovat taivaan kirjoissa olevia merkintöjä synneistämme. Ennen kuin ne voidaan poistaa, täytyy tapahtua kirjojen tarkastus, eli tutkiva tuomio, jotta ilmenisi, voiko jonkun nimi jäädä elämän kirjaan vai täytyykö se pyyhkiä sieltä pois.
Ja tämähän ei tapahdu siksi, että Jumala ei tietäisi kaikkea, vaan siksi että luodut, lankeamattomat, olennot eivät tiedä kaikkea. Heidät saadaan vakuuttuneeksi tutkivalla tuomiolla jotta taivaaseen ei todellakaan pääse mitään epäpyhää ja että Jumalan tuomiot ovat totiset ja todet.
Tämä asettaa meidät vakavan paikan eteen. Eikö meidän tulisi luopua kaikesta synnistä jo nyt? Ajattele jos tekisit syntiä silloin kun nimesi on esillä tuomiolla ja kohtaloasi ratkaistaan. Siksi nyt, jos koksaan, on tehtävä parannus.
Johannes sai katsella, kuinka "Jumalan temppeli taivaassa aukeni, ja hänen liittonsa arkki näkyi Hänen temppelissään." Ilm.11:19. Jumalan "liitonarkki" sijaitsee kaikkein pyhimmässä ja sisältää Kymmenen käskyä. Liitonarkin näkyminen taivaan temppelissä ilmaisee, että maailman loppuaikana Jumalan iankaikkinen siveyslaki tulee olemaan keskeisenä niiden ajatuksissa, jotka tahtovat Hengessä ja totuudessa palvella Herraa. Kristuksen siirtyminen kaikkein pyhimpään aloitti siis tuomion ajan, jota pyhäkön puhdistaminen tarkoittaa.
Lähteenä hyvä vanha kirja 1960-luvulta: J.L.Shuler, "Kirjoitettu on", Kirjatoimi
Sillä Kristus ei mennyt käsillä tehtyyn kaikkein pyhimpään, joka vain on sen oikean kuva, vaan itse taivaaseen, nyt ilmestyäkseen Jumalan kasvojen eteen meidän hyväksemme.
Eikä hän mennyt uhratakseen itseänsä monta kertaa, niin kuin ylimmäinen pappi joka vuosi menee kaikkein pyhimpään, vierasta verta mukanaan,
sillä muutoin hänen olisi pitänyt kärsimän monta kertaa maailman perustamisesta asti; mutta nyt hän on yhden ainoan kerran maailmanaikojen lopulla ilmestynyt, poistaakseen synnin uhraamalla itsensä." Hepr.9:23-26.
Tämä teksti osoittaa taivaan pyhäkön tulevan kerran puhdistettavaksi sinne kerääntyneistä ihmisen synneistä. Ne ovat taivaan kirjoissa olevia merkintöjä synneistämme. Ennen kuin ne voidaan poistaa, täytyy tapahtua kirjojen tarkastus, eli tutkiva tuomio, jotta ilmenisi, voiko jonkun nimi jäädä elämän kirjaan vai täytyykö se pyyhkiä sieltä pois.
Ja tämähän ei tapahdu siksi, että Jumala ei tietäisi kaikkea, vaan siksi että luodut, lankeamattomat, olennot eivät tiedä kaikkea. Heidät saadaan vakuuttuneeksi tutkivalla tuomiolla jotta taivaaseen ei todellakaan pääse mitään epäpyhää ja että Jumalan tuomiot ovat totiset ja todet.
Tämä asettaa meidät vakavan paikan eteen. Eikö meidän tulisi luopua kaikesta synnistä jo nyt? Ajattele jos tekisit syntiä silloin kun nimesi on esillä tuomiolla ja kohtaloasi ratkaistaan. Siksi nyt, jos koksaan, on tehtävä parannus.
Johannes sai katsella, kuinka "Jumalan temppeli taivaassa aukeni, ja hänen liittonsa arkki näkyi Hänen temppelissään." Ilm.11:19. Jumalan "liitonarkki" sijaitsee kaikkein pyhimmässä ja sisältää Kymmenen käskyä. Liitonarkin näkyminen taivaan temppelissä ilmaisee, että maailman loppuaikana Jumalan iankaikkinen siveyslaki tulee olemaan keskeisenä niiden ajatuksissa, jotka tahtovat Hengessä ja totuudessa palvella Herraa. Kristuksen siirtyminen kaikkein pyhimpään aloitti siis tuomion ajan, jota pyhäkön puhdistaminen tarkoittaa.
Lähteenä hyvä vanha kirja 1960-luvulta: J.L.Shuler, "Kirjoitettu on", Kirjatoimi
Vastaukset 1
Vanhimmat
Täältä ne löytyvät:
Amerikkalainen maanviljelijä William Miller (1782-1849) tuli 1800-luvun alkupuolella Raamattua tutkiessaan siihen käsitykseen, että Kristuksen toinen tuleminen ja seurakunnan ylöstempaaminen tapahtuisi 1843-1844. Tätä koskevissa laskelmissaan hän otti lähtökohdakseen Dan. 8:14 olevat sanat: ’Kaksituhatta kolmesataa iltaa ja aamua; sitten pyhäkkö puhdistetaan.’ Hänen käyttämänsä engl. Raamatussa sanat olivat näin. Suom. Raamatussa tässä on: ’Asetetaan jälleen oikeuteensa.’ Miller ymmärsi tässä mainitut 2300 iltaa ja aamua näin moneksi vuodeksi. Hän selitti niiden alkaneen v. 457 eKr., jolloin Esra sai valtuudet järjestää Jerusalemin pyhäkön ja seurakunnan asiat. Tästä ajankohdasta 2300 vuotta eteenpäin vei aikaan 1843-44. Miller odotti Kristuksen tulevan silloin maan päälle puhdistamaan seurakunnan (kirkon) pyhäkköä ja saattamaan sen yleismaailmalliseksi tuhatvuotisessa valtakunnassa.
Milleriin ja häneen liittyneiden suullinen ja kirjallinen julistus sai aikaan suuren kansanliikkeen. Kun Kristus ei tullutkaan odotettuna aikana, Hiram Edson –nimiselle Millerin ystävälle juolahti mieleen (hän itse piti sitä Jumalan ilmoituksena), että odotuksessa oli tapahtunut erehdys: pyhäkkö olikin taivaassa eikä maan päällä. Kristus meni laskettuna aikana 22.10.1844 taivaallisen pyhäkön kaikkeinpyhimpään suorittamaan siellä ’tutkivaa tuomiota’, jossa hän määrää kunkin kohtalon ja palkan, ja tulee tämän työnsä suoritettuaan toisen kerran maan päälle panemaan tuomion täytäntöön ja antamaan omilleen taivaassa sen kirkkauden, mikä kullekin kuuluu.
Pian tämän jälkeen ent. merikapteeni Joseph Bates julkaisi pari kirjaa, joissa hän selitti, että Ilm. 14:9-12 ennustetut kolmen enkelin julistukset olivat alkaneet toteutua. Niistä ensimmäinen, ’peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut’, oli alkanut täyttyä milleriläisessä liikkeessä. Siinä oli alkanut toteutua myös toisen enkelin julistus ’suuren Babylonin kukistumisesta’ ja käskystä lähteä siitä ulos. Kolmannen enkelin julistus sisälsi Batesin mukaan sapattikäskyn. Se on Ilm. 7. luvussa mainittu elävän Jumalan sinetti, joka erottaa Hänelle uskollisen kansan niistä, jotka eivät ole Hänen todellista kansaansa.
Pastori James White ja hänen puolisonsa Ellen G. White (1827-1917) omaksuivat nämä Edsonin ja Batesin tulkinnat. Ellen G. White sai niille tukea ’profetioiden’ ja ’ilmestysten’ kautta, joiden hän uskoi olevan Jumalalta, ja hänestä tuli liikkeen huomattavin johtaja. Se otti itselleen v. 1860 Battle Creekissä, Michiganissa, pitämässään kokouksessa nimen ’Seitsemännen päivän adventistit’. Ellen G. Whiten mukaan tämä nimi on ’jatkuva syyte protestanttiselle maailmalle; se julistaa erotusta toisaalta Jumalan palvelijain ja toisaalta pedon palvelijain ja sen merkin ottavien (=sunnuntain viettäjien) välillä. Kirkkokunnaksi seitsemännen päivän adventismi järjestäytyi v. 1863.
Uuras Saarnivaara: Adventismi Raamatun ja historian valossa