Helluntalaiset sahaa omaa oksaansa, kun väittävät Jumalan käskyjen olevan kumotut.
10- käskyyn kuuluu myös sapattikäsky. Olisiko helluntailaisten syytä palata adventistien tavoin alkukristillisyyteen. Sapatti on Jumalan ilmaisu, ei adventistien, eikä ihmisten. Vaan Jumalan suora tahto meihin nähden. Eikös vain?
Onko helluntailaisilta taitamattomuutta, kun ei haluta nähdä Jumalan pyhiä vaatimuksia suhteessa armoon oikein?
10- käskyyn kuuluu myös sapattikäsky. Olisiko helluntailaisten syytä palata adventistien tavoin alkukristillisyyteen. Sapatti on Jumalan ilmaisu, ei adventistien, eikä ihmisten. Vaan Jumalan suora tahto meihin nähden. Eikös vain?
Onko helluntailaisilta taitamattomuutta, kun ei haluta nähdä Jumalan pyhiä vaatimuksia suhteessa armoon oikein?
Vastaukset 33
Vanhimmat
vaan Herra:
Kol. 2:
13 Te olitte kuolleita rikkomustenne ja ympärileikkaamattomuutenne vuoksi, mutta Jumala teki teidät eläviksi yhdessä Kristuksen kanssa. Hän antoi meille kaikki rikkomuksemme anteeksi,
14 hän kumosi meitä rasittavan velkakirjan kaikkine määräyksineen ja teki sen mitättömäksi naulitsemalla sen ristiin.
Ef. 2:15 Hän on kumonnut lain käskyineen ja säädöksineen
Kovasti saatte tehdä evankeliuointia hellareille, että saatte heidät ja varmasti joskus saatte heidät riveihinne, mutta teillä adv.testeilla painaa se historian taakka, että jopa yleisesti ei-kristittyinä pidetyt jt-todistajat jättivät teidän liikkeenne aikanaan ja perustivat omia uskonliikkeitään ja vartiotorniseurojaan. Muutenhan te olette kyllä yksi ja sama henki: adventismi, jt-oppi, helluntaihenki ja mormonismi.
kiinni myös muistakin käskyistä, vai onko sapatin pitäminen vain ja ainoastaan adventistien uskon yksinkertainen perusta?
Koska sapatti mielletään adventisteilla Jumalan merkiksi; ja kun Jeesus sanoo Markuksen evankeliumin lopussa, että "nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä, nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi", niin näkyvätkö edellä mainitut merkit myös adventistien seurakunnassa julkisesti?
Seurasivathan ne merkit jo apostolien vaellusta. Kaikki apostolit puhuivat uusin kielin (Ap.t.4:2). Pietarin uskon kautta rampa tervehtyi (Ap.t.3:1-7). Kun Paavalia puraisi käärme Meliten saaren haaksirikon jälkeen, niin hänelle ei käynyt kuinkaan (Ap.t.28:1-6).
Nämä Markuksen evankeliumissa mainitut merkit seuraavat edelleenkin niitä uskonsuuntia, jotka todella seuraavat Jeesusta siinä vapaudessa, johonka Isä Jumala on itsekunkin Kristuksessa Jeesuksessa lain orjuudesta vapauttanut, ja jotka hyväksyvät toisen Puolustajan, Pyhän Hengen, henkilökohtaiseksi oppaaksi elämäntielleen.
Pysytään 10- käskyssä. Sitä osaa, joka meille kuuluu. Rakkauden käskyjen lisäksi.
vaikka sana on evankeliumin ilosanoma ihmiskunnalle ja rakennukseksi uskovalle seurakunnalle? Siis Jumalan lasten universaaliselle seurakunnalle, eikä yksinomaan jollekin yhdelle tai kahdelle seurakunnalle..
Ei asia varmaankaan uppoa adventistien sydämmiin, ellei Raamatun sanomaa oteta teidän piireissänne uskonelämän rakentajaksi kokonaisuudessaan..
Että turhaa sinun on potkia tutkainta vastaan näissä asioissa, kun en minäkään siihen kykene, eikä meitä siihen ole asetettu..
... sillä saman kirjan, Raamatun, lehdiltä nuo molemmat löytyvät, toinen Vanhan Testamentin ja toinen Uuden Testamentin puolelta.
Kuitenkin ihmettelen sitä, miten adventistipastori voi olla tietämätön siitä, mikä on tuon käskyn sanallinen sisältö alkukielessä?
Me luemme sen Raamatustamme muodossa: "Muista pyhittää lepopäivä." Alkukielen sanojen sisällöllinen merkitys on kuitenkin tarkennettuna seuraava: "Muista, pidä mielessäsi, että erotat Jumalaa varten sen päivän viikosta, jona lakkaat varsinaisesta työstäsi."
Nyt adventistinen korostus puhuu tietystä viikonpäivästä ja unohtaa asian syvemmän sisällön. Jeesus puhui siitä samasta asiasta sanoessaan, ettei "ihminen ole sapattia varten, vaan sapatti ihmistä varten." Tällä Hän viestitti meille sen tosiseikan, että pääasia ei ole ulkonaisessa viikonpäivässä, vaan siinä, että ihminen ottaa yhden päivän viikosta ja erottaa sen jumalayhteytensä hoitamiseen ja lepoon.
Ellei näin olisi, adventistipastori rikkoisi tuota käskyä hoitaessaan työtään ennen muuta lauantaina. Sitä rikkoisivat myös ne, jotka päivystävät silloin, kun toisilla on lepopäivänsä.
Eli kannattaisi ehkä hiukan ensin tutustua käskyjen sisältöön niiden hengen, eikä pelkän ulkonaisen, jälkikäteen otetun kirjaimen pohjalta.
Aivan oikein huomaat. Eli perimmäinen tarkoitus ja sisältö tietenkin asiaan kuuluvana. Mutta myös ulkoinen velvoite siihen sisältäen. Sapatti on yksi viikonpäivistä, jonka Jumala nimenomaa tätä ajatusta vasten erotti(pyhitti).
että meidän tulisi palvoa yhtä ja tiettyä päivää. Siis sapatti eli lepopäivä oli ihmistä varten, eikä ihminen sitä lepopäivää varten ja juuri tässä adventistit menevät omia teitään vaatien, että päivä on ensimmäisellä sijalla, eikä se ihminen, jota varten lepopäivä annettiin, jotta hän erottaisi sen Jumalaa varten.
Mitäs sinä selvää asiaa muutat toiseksi. Miksei sapattia saa pitää? Onko se jotenkin Jumalan vastaista?
Ei suinkaan!
Näen sen olevan Jumalan tahto (10 käskyä). Johon Hänen lapsina alistumme. Ihan niinkuin rakkaudenkäskytkin meitä velvoittaa.
vaan rakkauden kaksoiskäsky sisältää kaikki käskyt. Ja jos vieläkin tiukennetaan ja supistetaan, rakkauden kaksoiskäskystäkin voi pudottaa etuosan pois: "rakasta yli kaiken Herraa, sinun Jumalaasi". Ainoa kaiken täyttävä käsky on ': "ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi". Sillä: "ei kukaan voi rakastaa Jumalaa jota ei ole nähnyt, ellei hän rakasta veljeään, jonka on nähnyt". - Siinä on koko laki. Kaikki muu on selitystä.
nappiin. Sinänsä asia on varsin yksinkertainen, joten suorastaan hiukan ihmetyttää miten adventistit eivät näytä "suurin surminkaan" sitä tajuavan.
Muuten , aivan aiheeseen liittymätön utelu tuosta nimimerkistäsi "pikku-i". Sellaisessa UT:n kohdassahan jossa puhutaan ettei laista häviä pieninkään piirto, alkukielessä taidetaan sanoa, ettei laista häviä pieninkään i (iota), ennenkuin kaikki nämä jne. - Onko nimimerkkisi valinnalla ehkä ollut jokin assosiatiivinen ajatuksellinen yhteys tuohon kohtaan?
Anteeksi, jos kysymykseni oli jollain tapaa sopimaton: sellaiseksi se ei kuitenkaan ole tarkoitettu.
Jeesus ei kumonnut Jumalan käskyjä..
"Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.
Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.
Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa." (Matteus 5 )
pitämään kaikki kymmenen käskyä?
Kuinka sitten adventisteissa ainoastaan sapattia julistetaan, mutta ei muita käskyjä?
on se pieni yhden kirjaimen ero enoni etunimen kanssa. Hän oli u ja minä i. Ja koska kyse oli nimen keskellä olevasta kirjaimesta, niin se oli joko pikku-u tai pikku-i.
Minulle se on myös sitä, että olen vain pieni ihminen.
ettei edes pastori tai muut adventistit noudata tuota omaa sapattiohjettaan, koska käyttävät paperia, sähköä, sairaalapalveluja ja jopa tankkaavat autonsakin lauantaina, jota pitävät sinä oikeana sapattina. He edellyttävät toisten rikkovan tähtensä tuon sapattikäskyn, jotta voisivat itse elää mukavasti.
Tätä samaa ongelmaa ei synny silloin, jos ymmärrämme, että sapatti on ihmistä varten, eikä ihminen sapattia varten, kuten Jeesus asian sanoi. Silloin suomme ihmisille tuon yhden lepopäivän viikossa, jolloin he erityisesti erottavat päivän siihen, että hoitavat myös jumalasuhdettaan. Silloin emme ole enää riippuvaisia ulkonaisesta viikonpäivästä, vaan ymmärrämme asian todellisen tarkoituksen.
Pitämään kaikki JUMALAN kymmenen käskyä, mutta eivät pysty täyttämään niitä, eikä kukaan muukaan, mutta eipä huolta Jeesus on täyttänyt kaikki kymmenen käskyä puolestamme.
Raamattu vuodelta 1903 Ilm.22:13-14 Minä Olen A ja O, alku ja loppu, ensimmäinen ja viimeinen.
Autuaat ovat ne, jotka Hänen käskynsä PITÄVÄT, että heidän voimansa elämän puussa olisi, ja he porteista kaupunkiin sisälle menisivät.
On aivan eri asia pitää jotakin kuin heittää pois.
Se koskee myöskin lain pitämistä.
Unto Into. Kunta Kinte.
kahdeksannen käskyn, "Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi", vaikka aloituksen otsikossa on väärä toteamus helluntailaisuuteen kohdistuen, kun Jumalan käskyjä puntaroidaan palstalla?
Helluntailaisia, jotka kumoavat käskyt.
Olin nuori kun sunnuntaista tehtiin v.1973 viikon seitsemäs päivä, sukulaiseni kävi kovaa vääntöä kanssani, hän sanoi että nyt sunnuntai on oikealla paikalla kun se laitettiin seitsemänneksi, päiväksi
Tällaista on eksytys jos itse ei ole asioista parillä, sitä hyppää vaikka mihin junaan.
perusteluita eksytyksille löytyy monesta suunnasta. Turhaa ja tietämättömyyteen perustuvaa kinastelua, itse lain tarkoitus unohtuu, kun kinataan ulkonaisista päivistä. Siinä päivistä kinaamisessa adventistit ovat mestareita, koska heidän mukaansa ihmisen on elettävä sapatin mukaan, sapatin orjina.
ajattelua.
"Minä pidän lain, mutta en täytä sitä."
Eli maalliseen lakiin rinnastaen:
- Minä pidän nopeusrajoituksia koskevan lain, tuolla se on hyllyssäni, mutta en täytä sitä lakia. Niinpä on tapanani ajaa 160 km nopeudella 80 km alueella.
Kumma juttu, että tuollaisesta lain pitämisestä menettää ajokortin. Miten lie sitten Jumalan lakien kohdalla vastaavassa tilanteessa?
noudatatkos sinä vanhan testamentin lakia siitä, ettei saa kutoa vaatetta erilaisista langoista? noudata sitä ja muita lakeja ja tule sitten avautumaan hellareille käskyistä.
En ole helluntailainen, mutta ei pidä väheksyä meitä muitakaan noiden perinnäissääntöjen polkijoina, kyllä muutkin osaa niitä polkea kuin helluntailaiset (vai liekö heillä erityinen polkemisen armolahja?).
Tuo aihe oli esillä toisella palstalla ja mielestäni sen verran mielenkiintoinen, että osallistuin keskusteluun kertomalla oman näkemykseni:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000061&posting=22000000024721668#22000000024721668
Huomaat ennenpitkää, että uskoon tultuamme liitymme Kristuksen kautta tähän samaan pyhään Jumalaan (puuhun). Jumalan yksi ilmaisu monista on sapatti. Ilmenee luomisessa ja käskyissä omalle kansalleen. Siis kohde=ihminen.
että sapatti on käsky. Room 10:4. Sillä Kristus on lain loppu vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo. Kysyn Pastorilta??? Valetelekoo? Jeesus!
ei Hän kumonnut, mutta vapautti lapsensa, jotka Häneen uskovat säädöksistä ja perinnäissäännöistä! Herra on vapauttaja! Vapauteen Kristus on meidät vapauttanut, mutta ei synnin tekoon! Oma
Noin just adventistit uskovat. Siksi haluamme palvella Häntä. Hänen tahtomalla tavalla.
voimin sekä unohtaa Kristuksen ylösnousemusvoiman. Vai niinhän se vissiin meni tuo oppinne...!!!???
Täytä laki, kiristä ja pingota, kun oikein yrität, ehkä onnistut...
Helluntaipuolella tuossa kohden annetaan tilaa Kristukselle ja annetaan Hänen ylösnousemusvoimansa täyttää Jumalan todellista lakia myös meissä. Se on sitä lepoa Kristuksessa, josta lain varassa ponnistelijat eivät mitään ymmärrä.
että adventistit viettävät sapattia, mutta sillä ei ole mitään tekemistä Jeesuksen sovitustyön kanssa. Sapatin vietto voi olla tavaksi tullut oppirakennelma adventisteille, mutta se ei pelata ketään. Jeesuksen sovitustyö on riittävä. Mitä siihen lisätään on pahasta!
Pelasta ketään?
Joka ei pidä hänen käskyjänsä ei ole hänen omansa.
käskyjä pitämällä, vaan Jeesuksen henkilökohtaisen vastaanottamisen kautta.
Uusi elämä Kristuksessa sitten vaikuttaa ulospäin näkyvässä elämässä selvästi havaittavalla tavalla. Mutta se vaikutus ei suinkaan ole pakonomaista lain kirjaimen pitämistä, vaan uuden luomuksen elämää Kristuksessa.
Kun seuraan näitä adventistien aloituksia ja kommentteja täällä helluntailaisuuden osiossa, totean jälleen kerran, että heille ei suinkaan ole tärkeintä sielun pelastus, vaan kaikkien muiden uskovien saaminen samaan orjalliseen lakikuormien kantamiseen, jossa he itse hapuilevat. Sapatista vaahdotaan, mutta itse ei sitä noudateta, vaan sidotaan kasaan toisten kannettavaksi lisää kuormia eli tehdään juuri sitä, mitä oikeasta paastosta ja sapatin vietosta kertova Raamatun luku Jesaja 58 nimenomaan mainitsee vääräksi noiden asioiden käsittelytavoiksi.
Ehkä kannattaisi jo astua lain orjuudesta Kristuksen tarjoamaan vapauteen...
Kuormia ja taakkoja kanneta.
käyttävät paperia, puhelinta, sähköä, sairaalapalveluita, erilaisia kemikaaleja, lannotteita jne. Hekin tankkaavat autonsa myös sapattina tarpeen tullen jne.
Eli koko ajan käytetään asioita, jotka ovat tulleet saataville siksi, että joku hoitaa valmistusprosessien valvomisen ja kunnossapidon, palvelujen tuottamisen myös sapattina. Eli adventistit ovat valmiita kannattamaan taakkansa toisilla.
Jostain syystä näytätte täysin sivuuttavan Jes. 58 opetukset oikeasta paastosta:
3. "Miksi me paastoamme, kun et sinä sitä näe, kuritamme itseämme, kun et sinä sitä huomaa?" Katso, paastopäivänänne te ajatte omia asioitanne ja ahdistatte työhön kaiken työväkenne.
4. Katso, riidaksi ja toraksi te paastoatte, lyödäksenne jumalattomalla nyrkillä. Te ette nyt paastoa niin, että teidän äänenne kuultaisiin korkeudessa.
Ja oikeasta sapatin vietosta:
13. Jos sinä pidätät jalkasi sapattia rikkomasta, niin ettet toimita omia asioitasi minun pyhäpäivänäni, vaan kutsut sapatin ilopäiväksi, Herran pyhäpäivän kunnioitettavaksi ja kunnioitat sitä, niin ettet toimita omia toimiasi, et aja omia asioitasi etkä puhu joutavia,
14. silloin on ilosi oleva Herrassa, ja minä kuljetan sinut maan kukkuloitten ylitse, ja minä annan sinun nauttia isäsi Jaakobin perintöosaa. Sillä Herran suu on puhunut.
Vaan useimmat näyttävät yhä edelleen ajavan omia asioitaan ja puhuvan joutavia. Mutta niinhän se on aina ollut lain kiivailijoiden kohdalla, toisilta vaaditaan lain noudattamista, mutta itse koko ajan sitä rikotaan.
Muut kristityt ovat jo aikoja sitten tajunneet sen, että tuo ei ole se Jumalan tarkoittama tie. Niinpä kristillisen pohjan omaavissa maissa on kutakuinkin kaikkialla jokaisella työntekijällä oikeus viettää Jumalan tarkoittamaa lepopäivää yhtenä päivänä viikossa. Vaan sitä ei lain sokeuttama kiivailija näe.