Sota/avaruus elektroniikan "infernaalinen" hinta

Itse puuhastelen elektroniikka alalla.

Ja mm. Intel rakentaa uuden prosessoritehtaan Kiinaan se maksaa 2,5 miljardia dollaria.

Yhden prosessorin suunnitteluun menee tuhansia miestyövuosia.

Jonkun perusmikropiirin prototyypin pelkkään valmistamiseen menee heti kättelyssä vähintään 100000 euroa, kun tehdään valotusmaskit jne. aivan älyttömällä tarkkuudella, jolla piirretään muutaman nanometrin kuvioita piin pintaan.

Yleensä ensimmäiset prototyypit ei edes toimi, joten maskit jne. tarvii uusia ja piirin rakenne suunnitella uusiksi.

Kytkentöjen suunnitteluun tarvitaan älyttömästi laskentatehoa.
mm. näytönohjainvalmistaja ATI:lla (nykyinen AMD) on satoja tietokoneita pelkästään simuloimassa uusien grafiikkapiirien kytkentää, ennenkuin edes maskit on tehty.

Sadat tietokoneet haukkaa mukavasti tehoa ja sähkö maksaa.

Avaruustekniikassa pitää piirit tehdä yleensä tuplana, joten jos säteily vaurioittaa jonkin piirin on varalla toinen kopiovirtapiiri.
Vioittunut kytketään pois ja toimiva kytketään tilalle.

Vian havaitsemiseen tarvitaan oma elektroniikkansa ja laitetta ei voi kokonaan suojata koska signaalien pitää kulkea maahan ja takaisin.

Sotilastekniikassa taasen mikropiirien pitää kestää perhanasti häiriötä ja melkoisia kiihtyvyyksiä (räjähdysten takia).

Avaruus ja sotilastekniikassa ei ole varaa siihen että laitteet ei toimi, joten osien luotettavuuskin on aivan eri luokkaa kuin kulutuselektroniikassa, missä yleensä surkeimpien osien kestävyys on 5 vuoden luokkaa normaalikäytössä, poikkeuksena tietty Kiinalaiset kondensaattorit jotka ei kestä tuotakaan ja aiheuttaa yleensä sen, että laitteesta tuhoutuu muutakin, mutta halvalla saa mikä on pääasia eikö niin?

Mutta homman juju on juuri siinä, että sotilas/avaruustekniikassa valmistusmäärät on pieniä ja vaatimukset eri luokkaa kuin kännyköissä, joten ne maksaa paljon enemmän.

Kuluttajia taasen kiinnostaa ainoastaan hinta, joten ihan turha tyrkyttää mitään räjähdyksen kestävää digiboksia heille. He haluavat mieluummin 3 vuoden päästä hajoavan digiboksin mikä on halpa, kuin sellaisen joka kestää.

Toki on mahdollista tehdä iän ikuisilla osilla vaikka kaikki satelliittien kytkennät, mutta ongelmaksi muodostuu se, että kytkentä on törkeän painava ja avaruusjutuissa törkeän painava tarkoittaa törkeän kallista lähettää avaruuteen.
Vanhat osat tuottavat myös enemmän lämpöä (vaativat enemmän tehoa) ja alle 180 nanometrin tekniikalla tuotettuja mikropiirejä tuskin löytyy enää mistään ja niitä tuskin ketään enää valmistaa.

ps. ne radioaktiiviset lämmittimet on muuten luotaimissa sen takia, että linnunradan uloimmissa osissa auringonvaloa on niin vähän, ettei se ole tarpeeksi luotaimien elektroniikalle, joten radioaktiivisellalämmittimellä lämmitetään termosähköpareja ja saadaan tarvittava energia elektroniikalle.

Vyysikko kirjoitti:

Itse puuhastelen elektroniikka alalla.

Ja mm. Intel rakentaa uuden prosessoritehtaan Kiinaan se maksaa 2,5 miljardia dollaria.

Yhden prosessorin suunnitteluun menee tuhansia miestyövuosia.

Jonkun perusmikropiirin prototyypin pelkkään valmistamiseen menee heti kättelyssä vähintään 100000 euroa, kun tehdään valotusmaskit jne. aivan älyttömällä tarkkuudella, jolla piirretään muutaman nanometrin kuvioita piin pintaan.

Yleensä ensimmäiset prototyypit ei edes toimi, joten maskit jne. tarvii uusia ja piirin rakenne suunnitella uusiksi.

Kytkentöjen suunnitteluun tarvitaan älyttömästi laskentatehoa.
mm. näytönohjainvalmistaja ATI:lla (nykyinen AMD) on satoja tietokoneita pelkästään simuloimassa uusien grafiikkapiirien kytkentää, ennenkuin edes maskit on tehty.

Sadat tietokoneet haukkaa mukavasti tehoa ja sähkö maksaa.

Avaruustekniikassa pitää piirit tehdä yleensä tuplana, joten jos säteily vaurioittaa jonkin piirin on varalla toinen kopiovirtapiiri.
Vioittunut kytketään pois ja toimiva kytketään tilalle.

Vian havaitsemiseen tarvitaan oma elektroniikkansa ja laitetta ei voi kokonaan suojata koska signaalien pitää kulkea maahan ja takaisin.

Sotilastekniikassa taasen mikropiirien pitää kestää perhanasti häiriötä ja melkoisia kiihtyvyyksiä (räjähdysten takia).

Avaruus ja sotilastekniikassa ei ole varaa siihen että laitteet ei toimi, joten osien luotettavuuskin on aivan eri luokkaa kuin kulutuselektroniikassa, missä yleensä surkeimpien osien kestävyys on 5 vuoden luokkaa normaalikäytössä, poikkeuksena tietty Kiinalaiset kondensaattorit jotka ei kestä tuotakaan ja aiheuttaa yleensä sen, että laitteesta tuhoutuu muutakin, mutta halvalla saa mikä on pääasia eikö niin?

Mutta homman juju on juuri siinä, että sotilas/avaruustekniikassa valmistusmäärät on pieniä ja vaatimukset eri luokkaa kuin kännyköissä, joten ne maksaa paljon enemmän.

Kuluttajia taasen kiinnostaa ainoastaan hinta, joten ihan turha tyrkyttää mitään räjähdyksen kestävää digiboksia heille. He haluavat mieluummin 3 vuoden päästä hajoavan digiboksin mikä on halpa, kuin sellaisen joka kestää.

Toki on mahdollista tehdä iän ikuisilla osilla vaikka kaikki satelliittien kytkennät, mutta ongelmaksi muodostuu se, että kytkentä on törkeän painava ja avaruusjutuissa törkeän painava tarkoittaa törkeän kallista lähettää avaruuteen.
Vanhat osat tuottavat myös enemmän lämpöä (vaativat enemmän tehoa) ja alle 180 nanometrin tekniikalla tuotettuja mikropiirejä tuskin löytyy enää mistään ja niitä tuskin ketään enää valmistaa.

ps. ne radioaktiiviset lämmittimet on muuten luotaimissa sen takia, että linnunradan uloimmissa osissa auringonvaloa on niin vähän, ettei se ole tarpeeksi luotaimien elektroniikalle, joten radioaktiivisellalämmittimellä lämmitetään termosähköpareja ja saadaan tarvittava energia elektroniikalle.

Lue lisää

"linnunradan uloimmissa osissa"
aurinkokunnan...

Ja se atomisähkö toimii yölläkin, kyllähän muuten kai vielä Marsissa olisi päivällä valoa aikalailla.

Vyysikko kirjoitti:

Itse puuhastelen elektroniikka alalla.

Ja mm. Intel rakentaa uuden prosessoritehtaan Kiinaan se maksaa 2,5 miljardia dollaria.

Yhden prosessorin suunnitteluun menee tuhansia miestyövuosia.

Jonkun perusmikropiirin prototyypin pelkkään valmistamiseen menee heti kättelyssä vähintään 100000 euroa, kun tehdään valotusmaskit jne. aivan älyttömällä tarkkuudella, jolla piirretään muutaman nanometrin kuvioita piin pintaan.

Yleensä ensimmäiset prototyypit ei edes toimi, joten maskit jne. tarvii uusia ja piirin rakenne suunnitella uusiksi.

Kytkentöjen suunnitteluun tarvitaan älyttömästi laskentatehoa.
mm. näytönohjainvalmistaja ATI:lla (nykyinen AMD) on satoja tietokoneita pelkästään simuloimassa uusien grafiikkapiirien kytkentää, ennenkuin edes maskit on tehty.

Sadat tietokoneet haukkaa mukavasti tehoa ja sähkö maksaa.

Avaruustekniikassa pitää piirit tehdä yleensä tuplana, joten jos säteily vaurioittaa jonkin piirin on varalla toinen kopiovirtapiiri.
Vioittunut kytketään pois ja toimiva kytketään tilalle.

Vian havaitsemiseen tarvitaan oma elektroniikkansa ja laitetta ei voi kokonaan suojata koska signaalien pitää kulkea maahan ja takaisin.

Sotilastekniikassa taasen mikropiirien pitää kestää perhanasti häiriötä ja melkoisia kiihtyvyyksiä (räjähdysten takia).

Avaruus ja sotilastekniikassa ei ole varaa siihen että laitteet ei toimi, joten osien luotettavuuskin on aivan eri luokkaa kuin kulutuselektroniikassa, missä yleensä surkeimpien osien kestävyys on 5 vuoden luokkaa normaalikäytössä, poikkeuksena tietty Kiinalaiset kondensaattorit jotka ei kestä tuotakaan ja aiheuttaa yleensä sen, että laitteesta tuhoutuu muutakin, mutta halvalla saa mikä on pääasia eikö niin?

Mutta homman juju on juuri siinä, että sotilas/avaruustekniikassa valmistusmäärät on pieniä ja vaatimukset eri luokkaa kuin kännyköissä, joten ne maksaa paljon enemmän.

Kuluttajia taasen kiinnostaa ainoastaan hinta, joten ihan turha tyrkyttää mitään räjähdyksen kestävää digiboksia heille. He haluavat mieluummin 3 vuoden päästä hajoavan digiboksin mikä on halpa, kuin sellaisen joka kestää.

Toki on mahdollista tehdä iän ikuisilla osilla vaikka kaikki satelliittien kytkennät, mutta ongelmaksi muodostuu se, että kytkentä on törkeän painava ja avaruusjutuissa törkeän painava tarkoittaa törkeän kallista lähettää avaruuteen.
Vanhat osat tuottavat myös enemmän lämpöä (vaativat enemmän tehoa) ja alle 180 nanometrin tekniikalla tuotettuja mikropiirejä tuskin löytyy enää mistään ja niitä tuskin ketään enää valmistaa.

ps. ne radioaktiiviset lämmittimet on muuten luotaimissa sen takia, että linnunradan uloimmissa osissa auringonvaloa on niin vähän, ettei se ole tarpeeksi luotaimien elektroniikalle, joten radioaktiivisellalämmittimellä lämmitetään termosähköpareja ja saadaan tarvittava energia elektroniikalle.

Lue lisää

"Ja mm. Intel rakentaa uuden prosessoritehtaan Kiinaan se maksaa 2,5 miljardia dollaria.

Yhden prosessorin suunnitteluun menee tuhansia miestyövuosia.
"

Haloo, kyse oli siitä miksei muka voi käyttää tavallista elektroniikkaa. Siis esim. marketissa myytävää, piirilevyjen osalta.

Ne miestyövuodetkin riippuu prosessorista ja tuskin lineaarisesti transistorimäärän suhteen


"
Avaruustekniikassa pitää piirit tehdä yleensä tuplana, joten jos säteily vaurioittaa jonkin piirin on varalla toinen kopiovirtapiiri. "

Pitää ja "pitää". Siinä pitää tehdä arvio hyödyistä ja haitoista, riskeistä ja odotusarvoista.

Kahdentamisen tai triplauksen voi tehdä myös tavallisen elektroniikan kanssa. Paljon voi tehdä ohjelmallisestikin.

Odotusarvolaskelmat muuten (jos niitä edes vaivaudutaan tekemään) ovat vääristyneitä, koska käytetään hirveästi rahaa sillä perusteella ettei hirveän kallis laite tuhoudu tai vioitu, mutta laite ei olisi hirveän kallis jos se tehtäisiin enimmäkseen tavallisista osista ja hieman kauemmas optimista


kännykäkän tippuminen tarkoittaa aika monta kymmentä g:tä ja silti kestää

läppärielektroniikan voi laittaa tyynyjen tms keskelle tai puukehikko

sotilastekniikka toimii vähän väliä väärin tosin ihmisten ja vihollisen vuoksi

prosentin lisä tekniikan vuoksi ei tunnu

vanhoja piirejä löytyy kaapeista ja kirpputoreilta

ne kestää jopa käytössä vuosikymmeniä

radioaktiivisuus voimala on eri asia kuin lämmitin marsissa molempia käytetään avaruudessa

Lasse T kirjoitti:

"Ja mm. Intel rakentaa uuden prosessoritehtaan Kiinaan se maksaa 2,5 miljardia dollaria.

Yhden prosessorin suunnitteluun menee tuhansia miestyövuosia.
"

Haloo, kyse oli siitä miksei muka voi käyttää tavallista elektroniikkaa. Siis esim. marketissa myytävää, piirilevyjen osalta.

Ne miestyövuodetkin riippuu prosessorista ja tuskin lineaarisesti transistorimäärän suhteen


"
Avaruustekniikassa pitää piirit tehdä yleensä tuplana, joten jos säteily vaurioittaa jonkin piirin on varalla toinen kopiovirtapiiri. "

Pitää ja "pitää". Siinä pitää tehdä arvio hyödyistä ja haitoista, riskeistä ja odotusarvoista.

Kahdentamisen tai triplauksen voi tehdä myös tavallisen elektroniikan kanssa. Paljon voi tehdä ohjelmallisestikin.

Odotusarvolaskelmat muuten (jos niitä edes vaivaudutaan tekemään) ovat vääristyneitä, koska käytetään hirveästi rahaa sillä perusteella ettei hirveän kallis laite tuhoudu tai vioitu, mutta laite ei olisi hirveän kallis jos se tehtäisiin enimmäkseen tavallisista osista ja hieman kauemmas optimista


kännykäkän tippuminen tarkoittaa aika monta kymmentä g:tä ja silti kestää

läppärielektroniikan voi laittaa tyynyjen tms keskelle tai puukehikko

sotilastekniikka toimii vähän väliä väärin tosin ihmisten ja vihollisen vuoksi

prosentin lisä tekniikan vuoksi ei tunnu

vanhoja piirejä löytyy kaapeista ja kirpputoreilta

ne kestää jopa käytössä vuosikymmeniä

radioaktiivisuus voimala on eri asia kuin lämmitin marsissa molempia käytetään avaruudessa

Lue lisää

varmaan mikä on ongelma vanhoja osia käytettäessä.

Muistatko ekat "kännykät"?

Nykykännykkä on kymmeniä-satoja kertoja pienempi ja kevyempi kuin ensimmäiset ja niissä on paljon enemmän ominaisuuksiakin tästä huolimatta.

Akutkaan ei ole niin järkälemäisiä kuin niissä kantokahva malleissa.

Toki kännykkä kestää pudotuksen, koska ne on suunniteltu kestämään pudotus esim. käsien korkeudelta.

Kokeileppas samaa vaikka tietokoneen powerilla, jossa ei keveydellä ja viimeistä huutoa olevilla piireillä ole juurikaan väliä.
Paskaks menee.

Mainitsit softan tuossa.
Idea on suoraan kännykästä, käyttämällä esim. digitaalisia signaaliprosessoreja saadaan radiotaajuusosat huomattavasti pienempään tilaan kuin käyttämällä erillisosia.
Toisaalta kun osia on vähemmän laitteesta tulee luotettavampi.

Haittapuolena tietysti tuosta seuraa, että laite on paljon herkempi häiriöille ja säteily tuhoaa nuo helpommin.

Elektroniikan tuplaaminen tai triplaaminen moninkertaistaa painon.

Avaruustekniikassa suurinta osaa näyttelee laitteen paino, koska sitä kalliimmaksi tulee mitä painavampi laite pitää kiertoradalle nostaa.

Joten ehkä se törkykalliin elektroniikan laittaminen on kuitenkin halvempaa kuin lisätä painoa.
Tätä tarkoitin ja tosiaan oon aika pihalla mitä tähtitieteeseen tulee menee puurot ja vellit helposti sekaisin.

Vyysikko kirjoitti:

varmaan mikä on ongelma vanhoja osia käytettäessä.

Muistatko ekat "kännykät"?

Nykykännykkä on kymmeniä-satoja kertoja pienempi ja kevyempi kuin ensimmäiset ja niissä on paljon enemmän ominaisuuksiakin tästä huolimatta.

Akutkaan ei ole niin järkälemäisiä kuin niissä kantokahva malleissa.

Toki kännykkä kestää pudotuksen, koska ne on suunniteltu kestämään pudotus esim. käsien korkeudelta.

Kokeileppas samaa vaikka tietokoneen powerilla, jossa ei keveydellä ja viimeistä huutoa olevilla piireillä ole juurikaan väliä.
Paskaks menee.

Mainitsit softan tuossa.
Idea on suoraan kännykästä, käyttämällä esim. digitaalisia signaaliprosessoreja saadaan radiotaajuusosat huomattavasti pienempään tilaan kuin käyttämällä erillisosia.
Toisaalta kun osia on vähemmän laitteesta tulee luotettavampi.

Haittapuolena tietysti tuosta seuraa, että laite on paljon herkempi häiriöille ja säteily tuhoaa nuo helpommin.

Elektroniikan tuplaaminen tai triplaaminen moninkertaistaa painon.

Avaruustekniikassa suurinta osaa näyttelee laitteen paino, koska sitä kalliimmaksi tulee mitä painavampi laite pitää kiertoradalle nostaa.

Joten ehkä se törkykalliin elektroniikan laittaminen on kuitenkin halvempaa kuin lisätä painoa.
Tätä tarkoitin ja tosiaan oon aika pihalla mitä tähtitieteeseen tulee menee puurot ja vellit helposti sekaisin.

Lue lisää

aikaisempaan, kun puhuin, että alle 180nm tekniikkaan perustuvia koneita on hankala saada.

Eräästä suht koht normaalista osasta ollaan tuotantoa juuri lopettamassa 350 nm tekniikalla.

Eli peruskikkulatkin tehdään jo nykyään melko pienillä viivanleveyksillä.

Kenties noita vanhoja osia ei enää saa mistään?
Ne kyllä kestäisi paremmin.

Vyysikko kirjoitti:

varmaan mikä on ongelma vanhoja osia käytettäessä.

Muistatko ekat "kännykät"?

Nykykännykkä on kymmeniä-satoja kertoja pienempi ja kevyempi kuin ensimmäiset ja niissä on paljon enemmän ominaisuuksiakin tästä huolimatta.

Akutkaan ei ole niin järkälemäisiä kuin niissä kantokahva malleissa.

Toki kännykkä kestää pudotuksen, koska ne on suunniteltu kestämään pudotus esim. käsien korkeudelta.

Kokeileppas samaa vaikka tietokoneen powerilla, jossa ei keveydellä ja viimeistä huutoa olevilla piireillä ole juurikaan väliä.
Paskaks menee.

Mainitsit softan tuossa.
Idea on suoraan kännykästä, käyttämällä esim. digitaalisia signaaliprosessoreja saadaan radiotaajuusosat huomattavasti pienempään tilaan kuin käyttämällä erillisosia.
Toisaalta kun osia on vähemmän laitteesta tulee luotettavampi.

Haittapuolena tietysti tuosta seuraa, että laite on paljon herkempi häiriöille ja säteily tuhoaa nuo helpommin.

Elektroniikan tuplaaminen tai triplaaminen moninkertaistaa painon.

Avaruustekniikassa suurinta osaa näyttelee laitteen paino, koska sitä kalliimmaksi tulee mitä painavampi laite pitää kiertoradalle nostaa.

Joten ehkä se törkykalliin elektroniikan laittaminen on kuitenkin halvempaa kuin lisätä painoa.
Tätä tarkoitin ja tosiaan oon aika pihalla mitä tähtitieteeseen tulee menee puurot ja vellit helposti sekaisin.

Lue lisää

Ekoissa kännyköissä oli tehoton ja iso akku. Ehkä algoritmitkin olivat tehottomia?

Mitä jos olisi 100 nykykännykän tai taskuPC:n osista tehty klusteri, jonka teho vastaa pöytä PC:tä? Siis näytöt ja näppäimistöt ym. pitää ruuvata pois.

Mutta kyllä läppärin piirilevyn saa jotenkin tuettua, ripustettua ja pehmustettua paineastiaan niin että se kestää laukaisun avaruuteen ja vähintään kuukausia sopivan kiertoradan säteilyssä. Kysymys kuuluu, kuinka vanha sen pitää olla jotta se kestää kiertoradalla x vuotta.

Kovalevyt ovat ongelma. Nekin voi saada kestämään laukaisun, mutta kiinteän muistin käyttö voi olla viisaampaa. Toisaalta konetta voi ehkä pitää pelkän RAM muistin varassa jopa vuosia. RAM muistin olisi parasta olla virheenkorjaavaa tyyppiä (EEC tai ECC?)

15-20 vuotiaan 3,5" levyn eli korpun ja korppuaseman luulisi kestävän raketin lähdön ja avaruussäteilyä erityisen hyvin.
Ehkä kiertoradalla riittää, että pystyy buuttaamaan korppuasemalta keskimäärin kerran viikossa..kerran tunnissa.

"
Elektroniikan tuplaaminen tai triplaaminen moninkertaistaa painon."

Toisaalta se törkykallis elektroniikka voi kuluttaa yksinkertaisenakin sähköä enemmän ja voi olla raskaampaakin tehoon nähden.

2 tai 3 kännykän tai läppärin piirilevyä varmuuden vuoksi laskemassa samaa asiaa voi kuluttaa vähemmän sähköä kuin törkykallis elektroniikka samaa asiaa laskemassa.

Nykyläppärikin voisi kenties kestää säteilyä vuosikausia ennen kuin se alkaa tehdä niin paljon virheitä, että myös epäkriittisessä tehtävässä tuplausta tai triplausta todella tarvitaan. En tiedä.

Vain moninkertaistetun nykyelektroniikan tuloksia vertailevan elektroniikan tarvitsisi olla joko 10-30 vuotta vanhaa tai törkykallista. Eli esim. commodore 64:n, 1.GSM mallin tai poistetun ydinohjuksen piirilevy voisi vertailemalla tarkistaa kolmen 1500Ghz Pentium läppärin antamia tuloksia, ja ehkä myös tarvittaessa vaatia uutta laskentaa tms. Tulosten pitää tietysti olla niin pitkälle käsiteltyjä, että outputtien kaistanleveys ei ole liikaa museotavarallekaan.

Laukaisu maksaa 10-50 miljoonaa euroa ja satelliitti usein miljardin. Lautasantennit ja optiikka ym. ovat iso osa painosta. Siksi marketista ja kirpputorilta hankittu elektroniikka olisi monissa tapauksissa kokonaistaloudellisesti järkevämpää avaruuslaitteissa, sotatekniikasta puhumattakaan.

Vyysikko kirjoitti:

varmaan mikä on ongelma vanhoja osia käytettäessä.

Muistatko ekat "kännykät"?

Nykykännykkä on kymmeniä-satoja kertoja pienempi ja kevyempi kuin ensimmäiset ja niissä on paljon enemmän ominaisuuksiakin tästä huolimatta.

Akutkaan ei ole niin järkälemäisiä kuin niissä kantokahva malleissa.

Toki kännykkä kestää pudotuksen, koska ne on suunniteltu kestämään pudotus esim. käsien korkeudelta.

Kokeileppas samaa vaikka tietokoneen powerilla, jossa ei keveydellä ja viimeistä huutoa olevilla piireillä ole juurikaan väliä.
Paskaks menee.

Mainitsit softan tuossa.
Idea on suoraan kännykästä, käyttämällä esim. digitaalisia signaaliprosessoreja saadaan radiotaajuusosat huomattavasti pienempään tilaan kuin käyttämällä erillisosia.
Toisaalta kun osia on vähemmän laitteesta tulee luotettavampi.

Haittapuolena tietysti tuosta seuraa, että laite on paljon herkempi häiriöille ja säteily tuhoaa nuo helpommin.

Elektroniikan tuplaaminen tai triplaaminen moninkertaistaa painon.

Avaruustekniikassa suurinta osaa näyttelee laitteen paino, koska sitä kalliimmaksi tulee mitä painavampi laite pitää kiertoradalle nostaa.

Joten ehkä se törkykalliin elektroniikan laittaminen on kuitenkin halvempaa kuin lisätä painoa.
Tätä tarkoitin ja tosiaan oon aika pihalla mitä tähtitieteeseen tulee menee puurot ja vellit helposti sekaisin.

Lue lisää

se tärkein elementti. Kodinkoneet ovat halpoja, koska vikatiheys saa olla jopa kymmeniä prosentteja tuotannosta ja käyttöikä vuodesta pariin. Kukaan ei kuole vaikka radiosi hajoaisi huomenna.
Sotilastekniikka kehitetään toimimaan kymmeniksi vuosiksi ja vikatiheys täytyy olla minimaalisen pieni ja tämä tekee sen niin kalliiksi.
Lämpölaajenemisen ero esim. piirilevyn ja piirien välillä täytyy ottaa huomioon ja saada niiden laajenemis käyrät samoiksi, jottei mekaanista rasitusta synny liitoskohtiin.
Kaikkien komponenttien elinikä täytyy varmistaa, säteilykestävyys täytyy huomioida ja monesti elektroniikka täytyy olla hermeettisesti koteloitu. Jokaisen asennusvaiheen jälkeen tarkistus, testaus ja dokumentointi ym.
Toivottavasti saitte jonkinlaisen kuvan asiasta. Samanlaista toimintaa se on sairaalatekniikan alalla myöskin. Yhden toimimattoman laitteen takia joku voi menettää henkensä ja yhtiösi menee nurin negatiivisesta uutisesta sekä korvausmaksuista.

Sam. kirjoitti:

se tärkein elementti. Kodinkoneet ovat halpoja, koska vikatiheys saa olla jopa kymmeniä prosentteja tuotannosta ja käyttöikä vuodesta pariin. Kukaan ei kuole vaikka radiosi hajoaisi huomenna.
Sotilastekniikka kehitetään toimimaan kymmeniksi vuosiksi ja vikatiheys täytyy olla minimaalisen pieni ja tämä tekee sen niin kalliiksi.
Lämpölaajenemisen ero esim. piirilevyn ja piirien välillä täytyy ottaa huomioon ja saada niiden laajenemis käyrät samoiksi, jottei mekaanista rasitusta synny liitoskohtiin.
Kaikkien komponenttien elinikä täytyy varmistaa, säteilykestävyys täytyy huomioida ja monesti elektroniikka täytyy olla hermeettisesti koteloitu. Jokaisen asennusvaiheen jälkeen tarkistus, testaus ja dokumentointi ym.
Toivottavasti saitte jonkinlaisen kuvan asiasta. Samanlaista toimintaa se on sairaalatekniikan alalla myöskin. Yhden toimimattoman laitteen takia joku voi menettää henkensä ja yhtiösi menee nurin negatiivisesta uutisesta sekä korvausmaksuista.

Lue lisää

Ja pesukoneita myydään ehkä 10 miljoonaa kappaletta. Sitä eturivin hävittäjää jos hyvin käy 1000 kappaletta. Sijoitukset pitäisi saada takaisin myyntituloista.