http://www.nic.funet.fi/~magi/artikk/usenet/sfnet.keskustelu.uskonnottomuus/thread0029.html
Varsinkin nämä olivat mielenkiintoisia (tosin väitän että kommunismi on tuossa ymmärretty väärin, Neuvostoliiton kautta):
12. Eikö ateismi ole täysin moraalitonta?
Ateismiin ei liity mitään eettistä säännöstöä, päinvastoin kuin
useimpiin uskontoihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö
ateistilla voisi olla moraalia. Ateisti on vapaa noudattamaan mitä
hyvänsä eettistä säännöstöä, jota pitää hyvänä, vaikkapa
kristillistä. Ateistit noudattavat ns. humanistista etiikkaa, jossa
katsotaan ainoaksi mielekkääksi etiikan perusteeksi ihmisten
itsensä tarpeet, sen sijaan että noudatettaisiin
mielikuvitusolentojen vaatimuksia.
Koska mitään moraalia sanelevaa Jumalaa ei ateismin näkökulmasta
katsottuna todellisuudessa ole, ovat kaikkien uskontojen ja
myyttien moraalisäännöstöt ihmisten keksintöä. Koska ne ovat
ihmisistä ja heidän tarpeistaan lähtöisin, ovat ne periaatteessa
enimmäkseen myös humanistista etiikkaa. Täten myös "kristillinen
etiikka" on todellisuudessa enimmäkseen länsimaista humanistista
etiikkaa. (Osa kristillisestä etiikasta kuitenkin palvelee vain
uskontoa itseään.)
14. Ateismin perusteella on vainottu ja tapettu ihmisiä esimerkiksi
Neuvostoliitossa ja Kiinassa.
Ihmisiä tapettiin Neuvostoliitossa poliittisista syistä, ei
ateismin vuoksi. Neuvostoliitossa vainottiin paitsi uskontoja,
usein myös ateistisia järjestöjä. Uskonnotkin sallittiin, mikäli
niitä ajavat järjestöt eivät uhmanneet Puolueen valtaa.
Kommunismin sitominen ateismiin on täysin keinotekoista. Marx teki
niin, koska oli itse ateisti, mutta sille ei ole mitään loogista
perustetta. Marxilaisuus oli ateistista, koska Marx halusi
Puolueesta korkeimman valta-auktoriteetin, jonka kanssa kirkko tai
jumalat eivät saaneet kilpailla. Opillisesti kommunismi sopisi
oikein hyvin kristinuskon oppeihin, jotka, kuten tiedämme, eivät
ole ateistisia.
Ateistisessa Kiinassakin tapahtuu selviä uskonnonvapauden
loukkauksia. Tämä on kuitenkin eettinen kysymys, eikä ateismi
itsessään määrittele etiikkaa. Kiinalainen eettinen järjestelmä
selvästikin poikkeaa länsimaisesta humanistisesta etiikasta.
Korkeintaan tämä osoittaa, että ateistit kykenevät sortamaan muiden
maailmankatsomusten edustajia siinä missä muutkin (vrt.
kristinusko). Toisin kuin monissa muissa maailmankatsomuksissa
(vrt. kristinusko), ei tätä sortoa kuitenkaan perustella "ateismin
jumalan käskyillä", jollaisia ei ole.
Varsinkin nämä olivat mielenkiintoisia (tosin väitän että kommunismi on tuossa ymmärretty väärin, Neuvostoliiton kautta):
12. Eikö ateismi ole täysin moraalitonta?
Ateismiin ei liity mitään eettistä säännöstöä, päinvastoin kuin
useimpiin uskontoihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö
ateistilla voisi olla moraalia. Ateisti on vapaa noudattamaan mitä
hyvänsä eettistä säännöstöä, jota pitää hyvänä, vaikkapa
kristillistä. Ateistit noudattavat ns. humanistista etiikkaa, jossa
katsotaan ainoaksi mielekkääksi etiikan perusteeksi ihmisten
itsensä tarpeet, sen sijaan että noudatettaisiin
mielikuvitusolentojen vaatimuksia.
Koska mitään moraalia sanelevaa Jumalaa ei ateismin näkökulmasta
katsottuna todellisuudessa ole, ovat kaikkien uskontojen ja
myyttien moraalisäännöstöt ihmisten keksintöä. Koska ne ovat
ihmisistä ja heidän tarpeistaan lähtöisin, ovat ne periaatteessa
enimmäkseen myös humanistista etiikkaa. Täten myös "kristillinen
etiikka" on todellisuudessa enimmäkseen länsimaista humanistista
etiikkaa. (Osa kristillisestä etiikasta kuitenkin palvelee vain
uskontoa itseään.)
14. Ateismin perusteella on vainottu ja tapettu ihmisiä esimerkiksi
Neuvostoliitossa ja Kiinassa.
Ihmisiä tapettiin Neuvostoliitossa poliittisista syistä, ei
ateismin vuoksi. Neuvostoliitossa vainottiin paitsi uskontoja,
usein myös ateistisia järjestöjä. Uskonnotkin sallittiin, mikäli
niitä ajavat järjestöt eivät uhmanneet Puolueen valtaa.
Kommunismin sitominen ateismiin on täysin keinotekoista. Marx teki
niin, koska oli itse ateisti, mutta sille ei ole mitään loogista
perustetta. Marxilaisuus oli ateistista, koska Marx halusi
Puolueesta korkeimman valta-auktoriteetin, jonka kanssa kirkko tai
jumalat eivät saaneet kilpailla. Opillisesti kommunismi sopisi
oikein hyvin kristinuskon oppeihin, jotka, kuten tiedämme, eivät
ole ateistisia.
Ateistisessa Kiinassakin tapahtuu selviä uskonnonvapauden
loukkauksia. Tämä on kuitenkin eettinen kysymys, eikä ateismi
itsessään määrittele etiikkaa. Kiinalainen eettinen järjestelmä
selvästikin poikkeaa länsimaisesta humanistisesta etiikasta.
Korkeintaan tämä osoittaa, että ateistit kykenevät sortamaan muiden
maailmankatsomusten edustajia siinä missä muutkin (vrt.
kristinusko). Toisin kuin monissa muissa maailmankatsomuksissa
(vrt. kristinusko), ei tätä sortoa kuitenkaan perustella "ateismin
jumalan käskyillä", jollaisia ei ole.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllähän ateisteillakin on moraalia vaikka muille jakaa. Se, eetä he eivät usko Jumalaan ei tee heistä automaattisesti pahoja ihmisiä....
Moni maailman ihmisistä ei usko mihinkään "korkeampaan voimaan" ja on silti hyvinkin oikeiudenmukainen... Meillä ihmisillä on sellainen pikku juttu (jonka toimintaa kukaan ei käsitä) kun omatunto... Ja tunnemme myötätuntoa toisia kohtaan...
Ne kun selitetään että ateismin varjolla on tehty pahaa, ovat vain osin totta... Onhan kristinuskon, Islamin ym uskontojenkin varjolla tehty paljon pahaa, vaikka ne eivät välttämättä maailmankatsomukseen liittyisikään. Esim itsemurhaiskut...
Tarkoitus ei ollut mitenkään kirjoitustasi vastaan "hyökätä" eikä arvostella sitä... Mikäli sait sellaisen kuvan. Ilmoitin vain oman mielipiteeni...
"Ne kun selitetään että ateismin varjolla on tehty pahaa, ovat vain osin totta..."
En ole koskaan törmännyt siihen, että ateismin varjolla olisi tehty jotain pahaa. Tämä johtuu siitä, että ateismi ei pidä sisällään mitään opinkappaleita, joita voisi käyttää perusteluna tekoihin toisin kuin uskonnot. Uskonnot ja ateismi eivät ole rinnastettavissa. Teismi ja ateismi on, mutta teismin varjollakaan ei ole tehty mitään pahaa ennenkuin siihen on liitetty jotain dogmia.