tämä ei ehkä tänne palstalle kuulu, mutta en keksinyt muutakaan...
onko kenelläkään tietoa, mitä tällasessa tapauksessa tapahtuu:
äitini kuoli, ja isäni jäi. olivat naimisissa, eikä mitään avioehtoja. heillä oli/on vieläkin siis, maatila (talo, metsää jne.)kaikki oli isäni nimissä, ja on siis edelleen. äiti ei omistanut mitään.
saako siis isämme pitää omaisuutensa niinkuin tähänkin asti? haluaisimme niin. (ja varmaanhan asian voi järjestää niin..? meitä on kaksi lasta)
mutta haluaisin tietää miten tämä lain mukaan menee... tuleeko meille pakosta osuuksia tilasta..?
onko kenelläkään tietoa, mitä tällasessa tapauksessa tapahtuu:
äitini kuoli, ja isäni jäi. olivat naimisissa, eikä mitään avioehtoja. heillä oli/on vieläkin siis, maatila (talo, metsää jne.)kaikki oli isäni nimissä, ja on siis edelleen. äiti ei omistanut mitään.
saako siis isämme pitää omaisuutensa niinkuin tähänkin asti? haluaisimme niin. (ja varmaanhan asian voi järjestää niin..? meitä on kaksi lasta)
mutta haluaisin tietää miten tämä lain mukaan menee... tuleeko meille pakosta osuuksia tilasta..?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Joka tapauksessa kun toinen vanhemmista kuolee niin on tehtävä perunkirjoitus ja kaikki rintaperilliset kutsutaan tilaisuuteen. Siis sinutkin lapsena. Jatkossa olette kuolinpesän osakkaita ja kuolinpesä omistaa yhdessä - jakosuhteet selviää kyllä perukirjoituksessa. Leski yleensä voi halutessaan pitää kuolinpesän jakamattomana ja siten myös pienentää perintöveroja. Mutta itselleni tuli kauhistuksena nämä lakitermit kuolinpesä jne. Mutta jatkettava on ja hulluinta on kun on monen kuolinpesän osakas ja tulee valtakirjoja, että suostuuko osakkaat siihen ja siihen niin esim. myytäessä kuolinpesän jotain tavaraa niin kaikilta on saatava valtakirjalla lupa. Ei ole helppoa. Itse olen ajatellut että olisipa rahaa palkata asianajaja neuvomaan ja opastamaan miten toimia. Voimia sinulle surussasi ja käytännön asioiden hoidossa.
Kyllä perintöverot on maksettava, vaikka kuolinpesää tai perintöä ei jaetakaan. Ainoa verotusta huojentava juttu on se, että leski pitää hallintaoikeuden kuolinpesän omistamaan asuntoon.
Miten niin "leski yleensä voi halutessaan pitää kuolinpesän jakamattomana"?
Kenellä on TODELLINEN valta päättää omaisuuteen liittyvistä asioista? Leskellä vai leskellä ja hänen lapsillaan yhtäpuolisesti?
Rintaperillinen voi vaatia kuolinpesän jakoa. Muiden jakovaatimus ei onnistu, jos leski on sitä vastaan.
kuolinpesän osakas voi vaatia jakoa-olipa se sitten leski tai lapsi/lapset!!!
niin kyllä se niinkin on että jos keskinäistä testamenttia ( välikirjoja= vanha käsite) ei puolisoilla ollut keskenään ei sillä ole juurikaan merkitystä kumman nimissä omaisuus on kun leski perii ensisijaisesti omaisuuden ja hallitsee perillisten kanssa kuolinpesää jos jakoa ei tehdä ja jakohan tehdään jos yksikin sitä vaatii. verot on maksettava todellakin ja perunkirjoituspidettävä säädetyssä ajassa.
Siksi suosittelen kaikille tekemään keskinäisen testamentin jossa taataan leskelle täydellinen omistus ja hallintaoikeus omaisuuteen niin kauan kuin itse leski niin tahtoo ja on elossa, silloin ei myöskään tule näitä kuolinpesän valtakirja yms. riesoja kuin yksin leski päättää asioista.
Tämä tuo osaltaa lieviä säästöjäkin verotuksen kautta.
Ei kun leski ei PERI mitään, jos on perillisiä eli lapsia. Perilliset perivät. Mutta puolisoiden omaisuus lasketaan yhteen, vähennetään velat, loppusumma on pesän säästö. Tästä puolet on äitinne osuus, koska he olivat naimisissa, mutta koska kaikki oli isänne nimissä ja hän on varakkaampi osapuoli, hänellä on oikeus olla maksamatta tasinkoa eli edelleen kaikki on isänne nimissä. Ja muutenkin leskellä on oikeus hallita (ei omistaa) yhteisenä kotina ollutta asuntoa. Leski ei maksa perintöveroa, koska ei mitään perikään tässä tapauksessa. Mutta kirjoittelepa osastolle Laki&rikos, perintö, siellä on oikeita asiantuntijoita vastaamaan.
Jos omaisuus on isän nimissä, perunkirjoituksessa isän pitää vain sanoa, ettei anna tasinkoa. Tilanne on silloin se, että isänne omistaa kaiken niin kuin tähänkin asti. Hän saa määrätä omaisuudestaan. Jos äidillä ei ollut omaisuutta nimissään, ei teillä ole mitään jaettavaa, eikä perintöverojakaan. Se tasinko-juttu on vain muistettava, tai sitten voi kaikki mennä päin prinkkalaa.
aikoinaan oli yleistä että talon isännällä oli kaikki omissa nimissään, ja mikäli ero sattui vaimot lähti tyhjin käsin kodistaan.
Ellen väärin muista lakiin tuli muutos joka oikeuttaa vaimolle osuutensa vaikkei taloa tai mantuja nimissään ollutkaan?????
Tarkoittaako tasinko juuri tätä lain suojaa?
Avioehtohan on käsityksen mukaan kuitenkin yleistynyt vasta viime aikoina enemmissä määrin.
Mikäli ajatellaan kirjoittajan tapausta.Mikäli avioehtoa ei ollut ja kaikki isän nimissä, voiko nyky yhteiskunnassa olla niin ettei lapset peri mitään äidin puolelta siksi ettei ole mitään omaisuutta nimissään?
perunkirjoitus on vielä pitämättä. pitää muistaa tuo tasinko-juttu siellä sitten. luinkin jostain tuosta, mutta en ollut varma ymmärsinkö oikein...
tarkoittaako se sitten (siis jos tehdään noin että isä ei anna tasinkoa, eli pitää omaisuuden itsellään) että me lapset emme myöskään ole enää kuolinpesän osakkaita..?? onko se noin yksinkertaista.
tuntuu vain niin monimutkaiselta koko juttu:(
äidillä oli pankkitilillä rahaa vähäsen, se jäi tuossa eka viestissä sanomatta. vaikuttaako tuo nyt sitten jotenkin? miten se lain mukaan jakautuu. haluaisimme, että kaikki (isä, minä sisko) saisi osansa siitä.
raskasta todella kun pitää tällaisia miettiä
mutta, kiitos vastauksista, sain taas vähän lisätietoa.
vielä jäi epäselväksi, että jos isämme kieltäytyy antamasta tasinkoa, niin tuleeko hänelle itselleen verot siitä hyvästä?
(ymmärsin että meille lapsille ei tule, mutta emme haluaisi isänkään niskaan kamalia veroja...)
Mikäli vanhemmillasi ei ollut avioehtoa jaetaan omaisuus puoliksi, siis ns. yhteinen omaisuus eli asunto ja kodin irtaimisto, rahavarat ym. Näin ollen äitinne on jättänyt jälkeensä perinnön teille lapsille. Se perintö on puolet pesän säästöstä. Eli mitä jää jäljelle kun velat lasketaan pois. Jos esim. isäsi ja äitisi varat ovat yhteensä rahassa mitattuna 200 000 € ja velat 40 000 € jää pesän omaisuudeksi 160 000 €. Tästä äitisi osuus on 80 000 €, josta puolet kuuluu lakiosan perusteella rintaperillisille. Jos testamenttia ei ollut se kuuluu kokonaan rintaperillisille eli teille lapsille. Olette siis perillisiä äitinne jälkeen mikäli avioehtoa ei ollut. Tämä tulee kyllä perunkirjoituksessa ilmi.
ovat sairaalassa, kummallakin muisti huonontunut sairauskohtausten takia, ja kumpikin iäkkäitä. Yksi sisaruksista on aina manipuloinut äitiä, ja inhonnut isää, joka ei ole manipuloitavissa. Onko sillä merkitystä perintöasioiden kannalta, kumpi vanhemmista elää kauemmin? Minulla on kauhukuvia mielessä, miten tuo rohmuaja menee ja panee jotain isän ruokaan, jotta hän kuolisi ensin. Olemme varoittaneet sairaalan henkilökuntaa, mutta hullut ovat nokkelia.
Kumpikaan vanhemmista ei ole enää niin tokeissaan, että voisi laatia testamentteja.
perunkirjoitus pidettiin, ja niin vain kävi että meistä lapsista tuli kuolinpesän osakkaita.
mikään tasinko-juttu ei onnistunut tässä tapauksessa. yritin kysyä siitä tilaisuudessa, mutta perunkirjoittaja selosti vain jotain, että ei se tässä tapauksessa onnistu.
vanhemmillani oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, eli puolet maatilasta pantiin äitini (joka siis kuoli) omaisuudeksi, ja me lapset perimme sen. ja perintöverot sen mukaiset odotettavissa.
vaikka siis alunperin isämme nimissä oli koko tila.
olen aivan sekaisin tästä tasinko -hommasta. luulin että isämme olisi saanut pitää tilan, mutta toisin kävi. itseasiassa perunkirjoituksen yhteydessä äidistäni tulikin rikkaampi puoliso (puolet tilasta raha mikä oli omalla tilillään oli äitini omaisuutta)
isällä vain tilan puolikas, koska ei ollut sen enempiä rahoja tilillään.
kai tuo perunkirjoitus kuitenkin oikein meni? tuo tasingon luovutus/luovuttamatta jättäminen ei sitten vissiin tässä tapauksessa tule kysymykseen??
kiitos, jos viitsitte vastata!:)