On ollut mielenkiintoista seurata tän vuoden idolskisaa ja jo koelauluista lähtien kiistatta kisan lahjakkainta tyyppiä.
Kuinka moinen auktoriteeteista välittämätön, omam mielipiteensä ilmaiseva ja aluksi paineeton nuori kaveri on luovinut kisan läpi.
Teatteriviikonlopusta lähtien tuomarien olis pitänyt huomata, ettei kundi ota turhia paineita. Nukkui hotellisssa "pitkään", mutta hoiti laulusessiot nappiin.
Sitten keksi lehdistö uuden/tuoreen tapauksen, josta kaivettiin esille kaikki mahdollinen materiaali ja julkaistiin isoilla otsikoilla ja osatotuuksilla, tahallaan puheet väärinkäsittäen.
( ja uuslukutaidottomathan usko kaiken ).
Tuomarit turhautui ja menetti kasvonsa, kun kaveri ei istunutkaan vaivatomasti formaatiin, totellut ja tehnyt mieliksi. Uskalsipa jopa sanoa omia mielipiteitään.
Tuomareitten jatkuva jankutus esim. yksipuolisuudesta oli jo mautonta.
( Vasta tällä viikolla vihjailtiin jo vähän tytöillekin liian kapean genren käyttämisestä.)
Henkilökohtaisuuksiin ja luonteeseen viittaavat arvostelut olivat myös asiattomia.
Arin stailaus onnistui torstaina esinmmäisen kerran.
Kaveri oli samalla sekä itsensä että tähden näköinen. Sympaattinen, mutta ei liian ylimakee.
Ari on tervetullut poikkeus pokkaajien ja mielistelijöiden sakkiin.
Toivottavasti jatkossakin pystyy olemaan oma itsensä, esittämään omanlaistaan musiikkia.
Miksei, kun on muutkin idolstyypit voineet tehdä.
Vaan se ensimmäinen idolskappale tulee olemaan varmaan mielenkiintoinen. Se voittajalle valmiiksi sävelletty biisi.
Ari vetää sen varmasti komeesti, mutta tuskin on "arinnäkönen" kipale.
Odotan mielenkiinnolla tuomareiden kappalevalintaa Arille.
Niin, ostikko "ari-ilmiö koskettaa".
Vaikka kundi on pieni, laiha ja kalpee, kummasti se on saanut ilmiön aikaan. Ihmiset on joko voimakkaasti puolesta, vastaan, puhuu äänestä, arvostelee luonnetta.
Kaiken ikäisten ja kaikenlaisissa mestoissa siitä puhutaan.
Eli se koskettaa...
puolesta tai vastaan.
Kuinka moinen auktoriteeteista välittämätön, omam mielipiteensä ilmaiseva ja aluksi paineeton nuori kaveri on luovinut kisan läpi.
Teatteriviikonlopusta lähtien tuomarien olis pitänyt huomata, ettei kundi ota turhia paineita. Nukkui hotellisssa "pitkään", mutta hoiti laulusessiot nappiin.
Sitten keksi lehdistö uuden/tuoreen tapauksen, josta kaivettiin esille kaikki mahdollinen materiaali ja julkaistiin isoilla otsikoilla ja osatotuuksilla, tahallaan puheet väärinkäsittäen.
( ja uuslukutaidottomathan usko kaiken ).
Tuomarit turhautui ja menetti kasvonsa, kun kaveri ei istunutkaan vaivatomasti formaatiin, totellut ja tehnyt mieliksi. Uskalsipa jopa sanoa omia mielipiteitään.
Tuomareitten jatkuva jankutus esim. yksipuolisuudesta oli jo mautonta.
( Vasta tällä viikolla vihjailtiin jo vähän tytöillekin liian kapean genren käyttämisestä.)
Henkilökohtaisuuksiin ja luonteeseen viittaavat arvostelut olivat myös asiattomia.
Arin stailaus onnistui torstaina esinmmäisen kerran.
Kaveri oli samalla sekä itsensä että tähden näköinen. Sympaattinen, mutta ei liian ylimakee.
Ari on tervetullut poikkeus pokkaajien ja mielistelijöiden sakkiin.
Toivottavasti jatkossakin pystyy olemaan oma itsensä, esittämään omanlaistaan musiikkia.
Miksei, kun on muutkin idolstyypit voineet tehdä.
Vaan se ensimmäinen idolskappale tulee olemaan varmaan mielenkiintoinen. Se voittajalle valmiiksi sävelletty biisi.
Ari vetää sen varmasti komeesti, mutta tuskin on "arinnäkönen" kipale.
Odotan mielenkiinnolla tuomareiden kappalevalintaa Arille.
Niin, ostikko "ari-ilmiö koskettaa".
Vaikka kundi on pieni, laiha ja kalpee, kummasti se on saanut ilmiön aikaan. Ihmiset on joko voimakkaasti puolesta, vastaan, puhuu äänestä, arvostelee luonnetta.
Kaiken ikäisten ja kaikenlaisissa mestoissa siitä puhutaan.
Eli se koskettaa...
puolesta tai vastaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jumalainen kirjoitus jumalaisesta laulajasta.
Kadehdin sinua koska minulla on ajatuksia mutta en osaa niitä muotoilla lauseiksi. Sinä osaat sen homman ja minä en osaa muuta kuin sanoa ajattelevani samoin. Olisi ihanaa jos useimminkin täällä saisi lukea asiallista, rehellistä ja niin rauhallisen purevaa tekstiä.
Joten kiitän vielä kerran.
Heavy-höperöille saattaa olaa ihan kelpo laulaja, MUTTA jos ei jostain syystä (niinkuin minä) voi tykätä heavy musiikista on aivan sama kuka (oli vaikka itse elvis) sitä tulkitsee, se ei vain kolahda.
En ole aikaisemmin seurannut idlosseja tällä intensiteetillä ja kysyinkin asiaan vihkityneiltä, miten on edellisvuosina ollut, mutta kaikilla on ollut niin kiire fanittaa omia suosikkejaan ja haukkua "vastustajia" ettei asiallisiin kysymyksiin ole saanut vastauksia.
Olen ihmetellyt eniten tätä Arin herättämää vihaa ja kateutta vs. yltiöfanitus. Myös roskalehdistö on ottanut Arin hampaisiinsa ihan eri tavalla kuin muut finalistit. Kridenkin törttöily kaivettiin esiin vasta kun hän oli pudonnut kisasta.
Seuraan vieläkin lasteni (ovat jo teinejä ja nuoria aikuisia) kautta ns rockskeneä, eikä vastaavaa ilmiötä/persoonaa, joka jakaa mielipiteet näin rankasti, tule ihan äkkiä mieleen. Tässä asiassa Aria voisi verrata jopa Kurt Cobainiin, jota joko vihataan tai rakastetaan, mutta ei jätä ketään kylmäksi.
Toivottavasti Ari saa tästä julkisuudesta potkua muusikon uralleen, ja saamme kuulla tuota loistavaa ääntä tulevaisuudessakin.
Kiitos ensinnäkin ihanasta kirjoituksestasi.
Minäkin luin sen ihastuneena, harvoin täällä tuontasoista kirjoitusta näkee.
Eilen luin tänne lähetetystä linkistä artikkelin, missä oli haastateltu Leri Leskistä.
Hän mm. sanoi Arista : ''Hän on luonnonlahjakkuus, enkä ole urani varrella koskaan kohdannut vastaavaa.''
Hän oli myös sitä mieltä, että Ari on nöyrä ja lempeä ja osaa biisit, kun tulee harjoituksiin.
Kyllä lämmitti sydäntä.
Ihminen on ihmiselle susi, näin näkyy valitettavasti olevan. On järkyttävää lukea [nuorten] mustamaalaavia kirjoituksia, mitkä on vedetty hatusta, tai pohjautuvat juorulehtilööppeihin.
Musiikkibisnes on raakaa, toivon Arille kaikkea hyvää, onnea ja menestystä, ja asiansaosaavaa, tukevaa ja rehellistä taustatiimiä.
Arilla on onneksi jalat maassa.