Ympäri Kalliota on anarkimi.netin ilmoituksia, jossa sanotaan: "Jos äänestämällä voisi vaikuttaa, se olisi jo kielletty."
Mikä on anarkistien tilalle tarjoama vaihtoehto? Miten asioista pitäisi päättää vai pitäisikö lainkaan? Jos jokainen olisi valtiovallan ikeestä vapaa, niin miten hoituisi esimerkiksi liikenne tai sosiaalipalvelut?
Mikä on anarkistien tilalle tarjoama vaihtoehto? Miten asioista pitäisi päättää vai pitäisikö lainkaan? Jos jokainen olisi valtiovallan ikeestä vapaa, niin miten hoituisi esimerkiksi liikenne tai sosiaalipalvelut?
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000106&posting=22000000024636171
Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa yhä useampi kamppailee toimeentulon alarajoilla. Luokkaerot ovat Suomessakin totta.
Työt ovat jakautuneet epätasaisesti; osalla ei ole töitä lainkaan ja monella työssäkäyvällä niitä on aivan liikaa. Vähävaraisten asema ei parane, on hallitusvalta keillä tahansa. Tämän päivän vasemmistopuolueet toteuttavat oikeistolaisempaa politiikkaa kuin oikeistopuolueet 70-luvulla.
Eduskuntavaaleissa ei ole kysymys hyvien ihmisten ja roistojen välisestä taistelusta eduskuntapaikoista. Muuttuvatko muka valitsemamme edustajat yhtäkkiä roistoiksi ja pelkureiksi? Kyse on siitä, ettei valta käytännössä ole niillä elimillä, joiden kerrotaan edustavan meitä, vaan markkinavoimilla ja niitä tukevalla eliitillä. "Edustajamme" vain siunaavat poliittisen ja taloudellisen eliitin "välttämättömiksi" julistamat päätökset.
Kaikkialla maailmassa hallitukset pyrkivät noudattamaan sellaista politiikkaa, etteivät "jatkuvan taloudellisen kasvun" nimellä tunnetut epäjumalat suutu. Ja nämä epäjumalat tapaavat suuttua kaikesta, mikä haiskahtaa työntekijöiden oikeuksien puolustamiselta, ympäristönsuojelulta, köyhien tukemiselta tai kuluttajansuojalta. Taloudellisesta ja poliittisesta eliitistä on tullut lähes täydellisesti toisiinsa sulautunut kokonaisuus, jonka intressit ovat yhtenäiset.
Hallitsevan eliitin etu on kuitenkin täydellisessä ristiriidassa kansalaisten edun kanssa. Kaikkialla maailmassa ihmiset haluavat yhteiskunnallista tasa-arvoa, toimivan sosiaalisen turvaverkon, puhtaan ympäristön ja mielekästä tekemistä. Vallanpitäjät sen sijaan ajavat tuloerojen kasvattamista, sosiaaliturvan heikentämistä, kulutuksen lisäämistä ja luonnonvarojen "tehokkaampaa" käyttöä ja talouskasvun kannalta toisarvoisten mutta inhimillisesti tärkeiden alojen, kuten hoitoalan, pitämistä matalapalkkaisina. Ja kaiken aikaa meille kerrotaan ettei vaihtoehtoja ole, että toisenlainen politiikka on mahdotonta. Elämme aikaa, jolloin uusi maailmanuskonto on markkinoiden diktatuuria ajava uusliberalismi. Ja kuten mihin tahansa uskontoon, myös markkinoiden diktatuuriin tulee uskoa kyselemättä.
http://takku.rbgi.net/article.php/20070224154104801