Job rukoili ystäviensä puolesta ja tämä oli Jumalan mieleistä .Job 42:10"kun Job rukoili ystäväinsä puolesta ,käänsi Herra Jobin kohtalon"
Nämähän ystävät olivat sellaisia jotka tulivat lohduttamaan Jobia sellaisilla sanoilla "onahan sinun täytynyt tehdä jotian pahaa kun noin rangaistaan" Uskon että tässä on opetusta meille itsekullekkin ,vaikka meillä on vaikeaa niin Jumalan tahto on kuitenkin ettemme liikaa käännä katseitamme omiin vaikeuksiimme vaan rukoilemme toisten puolesta.
Aika omituista toisaalta ,mutta näin ymmärrän asian,miten sinä käsität tämän raamatun kohdan?
Nämähän ystävät olivat sellaisia jotka tulivat lohduttamaan Jobia sellaisilla sanoilla "onahan sinun täytynyt tehdä jotian pahaa kun noin rangaistaan" Uskon että tässä on opetusta meille itsekullekkin ,vaikka meillä on vaikeaa niin Jumalan tahto on kuitenkin ettemme liikaa käännä katseitamme omiin vaikeuksiimme vaan rukoilemme toisten puolesta.
Aika omituista toisaalta ,mutta näin ymmärrän asian,miten sinä käsität tämän raamatun kohdan?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä Job oli rukoillut toisten puolesta niin kauan,kuin oli Jumalaan uskonut.Raaatussahan kerrotaan,että hän oli hurskas ja Jumalaa pelkääväinen mies,oikeudenmukainen ennen tätä erämaan "katastroofiakin" jne..Ja tietenkin vaikeuksienkin keskellä tulee rukoilla toisten puolesta,ja Job teki niinkin,se on aivan selvä asia,mutta sairaita täytyy aina ymmärtää,varsinkin kun taival on pitkä ja kivulias;ja Job jos kuka oli sairas,hänhän itsekkin sanoi;monet ovat minun huokaukseni,ja minun sydämeni on sairas.
Terveen,Jumalan näkövinkkelistä katsottuna sairaan,on helppo jaaritella siinä vieressä;tee parannus ja etkö nyt ymmärrä sitä ja sitä,ja sinun pitää tehdä niin ja noin,ja edes menköön töihin siitä laiskuri.
Sokea maailma ei voinut ymmärtää Jobia.
Kun muinaiset israelilaiset näkivät sokean,tai ramman jne.,niin he antoivat täyden ymmärrysen ja säälin tälle sairaalle,mutta kauhistuttavaa on,kun sairastaa tautia,jota kukaan ei voi ymmärtää,siinä saa ihmisten vihatkin vielä niskaansa,ja pahimmillaan tuntuu että Jumalakin tönii ja kaikki tönii.
Sitten myöhempien sukupolvienhan on taas helppo ymmärtää Jobeja ja kiillotella heidän hautakiviään,ja jos Job sattuu elämään nykyisellään heidän keskellään,niin he sanovat nuo,jotka ihannoivat maailman voimaa ,se on saatanan voimaa,ja ovat pystyviä ja menestyviä;joo mutta luuletko sinä olevasi joku Job vai?Eihän sinusta ole edes mihinkään!Ja tässä maailmallisessa voimansa tunnossa he heittävät kurjan ja ihmisten hylkäämän maan matosen puvusta arpaa,ja kaikessa "viisaudessaan" neuvovat tuota "suurta syntistä" oikealle tielle.
Sillä nythän tuntuu siltä,että Job oli hyvin syntinen mies,kun noin joutui kärsimään,mutta todellisuudessa Jumala katsoi Jobia vahvan ja tarkan suurennuslasin läpi,tarkoitan tätä;kun nämä viisaat ja vapaat,nuo jotka olivat jotakin tekivät syntiä,niin se synti ei tuntunut vaikuttavan heihin mitenkään,he olivat yhä voimakkaita,mutta koska he olivat jotakin,heidän voimansa ei ollut Jumalasta.
Mutta Jobilta Jumala tuntui vaativan täydellisyyttä.Toki meistä jokainen tulee saamaan tekojensa mukaan,kuten tuollaiset Jobin neuvojatkin joutuvat tilille teoistaan ja sanomisistaan,mutta toisten tuomiot seuraavat myöhemmin,Jumala on tuomari ja tietää tuomioidenkin ajat ja hetket.
Nämä Jobin ystävät olivat viisaita ja "vapaita" ja vaativat tekoja mieheltä,joka eli vähäisenä ja avuttomana erämaassa.Mutta Job omisti Todellisen viisauden;Jumalan hulluuden,joka on suurempi kuin ihmisten viisaus.