Lähdetieto: Grapevine Buzzz.
Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta tänään, 3.4.
1974 vuotta.
373
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
vuosien lukumäärä on 1976. Jeesus kuoli 31 jKr, ei 33 jKr (vaikka jotkut niin haluavat ajatella).
tiedä. On niin vanha asia, että...
Avainasemassa on fakta, että Evankeliumien kirjoittajat eivät olleet itse tapahtumien silminnäkijöitä noissa asiakirjoissa. Jos Jeesus kuoli n. vuonna 30 jaa (= jälkeen ajanlaskumme alun), tämä perustuu oletukseen, koska osa ihmisistä jopa kyseenalaistaa, onko hän koskaan elänytkään; niin Markuksen evankeliumi oli arvatenkin kirjoitettu ensimmäisen vuosisadan seitsemännellä vuosikymmenellä, Matteus ja Luukas kahdeksannella ja Johannes noin 90-100 luvulla jälkeen ajanlaskumme alun. Joten ne oli kirjoitettu noin 40-70 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen.
Evankeliumit perustuvat suulliseen perimätietoon, juontaen juurensa toisen ja kolmannen käden todistajanlausunnoista, jotka on koottu varhaisten juutalaiskristittyjen joukosta, sisältäen kaskumaisia kertomuksia, sairainakin pidettyjen ihmisten lausumia sananparsia, tarinoita ja vertauskuvia. Evankeliumien väitteet eivät ole toisistaan riippumattomasti oikeiksi vahvistettuja puolueettomien silminnäkijöiden lausuntoja - sitä suuremmalla syyllä kannattaa olla skeptinen niiden asiapitoisesta totuudesta. Niitä ei kirjoitettu kuten historiikkiä tai elämänkertaa sinänsä - ja kirjoittajat eivät käyttäneet perusteellisia ja historiallisia kirjatietoja tutkimusmetodeinaan. Raamatuntutkija Randel Helmsin mukaan ne olivat pikemminkin propagandististen lähetyssaarnaajien kirjoittamia, jotka olivat kiinnostuneita "hyvien uutisten" julistamisesta yrittäen houkutella ja käännyttää ihmisiä kristinuskoon. Sen tähden evankeliumeja ei pidä ottaa kirjaimellisena totuutena vaan eräänlaisena (sen ajan) uutena ideologis-moraalis-teologismuotoisena oppina.