Lauri Törnin sotilasarvo palautettava

Tällaisen sähköpostin sain, ja oikeassa on kaveri:


”Ote Eduskunnan arkistosta. Itse olen kyllä sitä mieltä Törnin upseerinarvo tulis palauttaa. Siinä olen kyllä samaa mieltä kuin ministeri. Että kunniaa ei tarvitse palauttaa, mitä ei ole viety - sitä on vaikea palauttaa
KK 180/2001 vp - Sulo Aittoniemi /alk
Lauri Törnin kunnian ja sotilasarvon palauttaminen
Eduskunnan puhemiehelle

Lauri Törni oli viime sotiemme kenties suurin sotasankari, legendaarinen kaukopartiomies, jonka ryhmässä myös kunnioitettu tasavaltamme presidentti Mauno Koivisto taisteli. Sodan päättymisen jälkeen Törni lähti Yhdysvaltoihin, koska suuri mahtava Neuvostoliitto olisi hänet likvidoinut. Niin joutui lähtemään moni muukin, kuka Ruotsiin, kuka muualle. Sittemmin Törni loi vielä maineikkaan uran Yhdysvaltain armeijassa, ja suomalaiset retkikunnat ovat etsineet hänen luitaan Vietnamin viidakoista.

Törniltä vietiin sotilasarvo ja kunnia sotiemme päättymisen jälkeen. Niiden perään on kysytty monen toimesta, mutta maan hallituksen taholta on vastattu lyhyesti ja töykeästi aivan kuin kysynnän kohteena olisi ollut maanpetturi. Vaikka kunnian palauttaminen ei meillä ole ollut itäisen naapurimaamme esimerkin mukaisesti muodissa, Törnin tapaus tuskin häipyy ihmisten mielestä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi Lauri Törniltä vietiin sotien jälkeen sotilasarvo ja kunnia, vaikka hän oli suurin sotasankarimme ja
miksi niitä ei voida hänelle edesmenneenäkin palauttaa nyt, kun Neuvostoliittokaan ei ole enää asiaa estämässä?
Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2001

Sulo Aittoniemi /alk

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aittoniemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 180/2001 vp:

Miksi Lauri Törniltä vietiin sotien jälkeen sotilasarvo ja kunnia, vaikka hän oli suurin sotasankarimme ja
miksi niitä ei voida hänelle edesmenneenäkin palauttaa nyt, kun Neuvostoliittokaan ei ole enää asiaa estämässä?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Lauri Tömi johti jatkosodassa erikoistehtäviä varten perustettua jääkärikomppaniaa. Sotilaallisista ansioistaan Törni palkittiin nimityksellä Mannerheim-ristin ritariksi ja ylennyksellä kapteeniksi.

Suomen irtauduttua sodasta Törni siirtyi Saksan asevoimien erikoistehtäviin. Välirauhansopimuksen solmimisen jälkeen Suomi joutui sotaan Saksaa vastaan ja sotilaallinen palvelu Saksan asevoimissa johti siihen, että Törni tuomittiin Suomessa maanpetoksesta 21.5.1947 vapausrangaistukseen ja menettämään kansalaisluottamuksensa määräajaksi. Silloisen rikoslain mukaan kansalaisluottamuksen menettäminen merkitsi myös sotilasarvon menettämistä. Presidentti J. K. Paasikivi armahti Törnin vapausrangaistuksen suorittamisesta ja palautti kansalaisluottamuksen jo joulukuussa 1948. Sotilasarvon palauttamista olisi tullut anoa erikseen ja tällaista anomusta Törni ei ilmeisesti tehnyt.

Myöhemmin Törni värväytyi Yhdysvaltain asevoimien palvelukseen, jossa hänet aikanaan ylennettiin majuriksi. Törni katosi miehistöineen tiedustelulennolla Vietnamissa vuonna 1965, ja sittemmin hänen on vahvistettu tuolloin kuolleen.

Lauri Törni menetti suomalaisen sotilasarvonsa rikosoikeudellisena seuraamuksena rikostuomion yhteydessä. Tasavallan presidentti voi perustuslain 105 §:n nojalla yksittäisessä tapauksessa armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta tai muusta rikosoikeudellisesta seuraamuksesta joko kokonaan tai osittain. Sotilasarvon menettämisen katsotaan kuuluvan armahdusmahdollisuuden piiriin. Lähtökohtana armahdusinstituutiossa kuitenkin on, että armahdus voi koskea vain elossa olevaa henkilöä.

Eduskunnassa on aikaisemminkin käyty keskustelua eräistä kunnian palauttamiseen liittyvistä kysymyksistä Suomen sodanjälkeisessä historiassa. Viittaan lähinnä sotasyyllisyysoikeudenkäynteihin ja ns. asekätkentäjuttuun. Oikeusministeri Hannele Pokka totesi 15.4.1992 eduskunnalle antamassaan vastauksessa, että ajatus tuomittujen kunnian palauttamisesta virallisin keinoin on pohjoismaiselle yhteiskunnalliselle ja oikeudelliselle perinteelle vieras. Meidän oloissamme luontevampia tapoja arvioida menneisyyttä ovat historian tutkimus ja julkinen keskustelu. Oikeusministeriö asetti vuonna 1992 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää tarkemmin asekätkentälain sisältöön ja säätämiseen liittyviä kysymyksiä. Professori Heikki Ylikankaan johtama työryhmä päätyi 14.10.1992 valmistuneessa mietinnössään siihen, että aikanaan asekätkentälain nojalla langetettuihin tuomioihin ei ole enää syytä millään julkisen vallan toimenpiteellä puuttua.

Mitä tulee kysymykseen Lauri Törnin kunniasta, voidaan todeta ainakin se, että mitään sellaista ei voida palauttaa, mitä ei ole koskaan menetettykään.

Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2001

Ministeri Olli-Pekka Heinonen”