Näin vertautuu äänien ja paikkojen suhteelliset osuudet Suomen vaalijärjestelmässä:
Kesk. äänistä 23,1% - paikoista 25,5%
Kok. 22,3% - paikoista 25%
SDP 21,4% - paikoista 22,5%
Vas. 8,8% - paikoista 8,5%
Vihreät 8,5% - paikoista 7,5%
KD 4,9% - paikoista 3,5%
RKP 4,5% - paikoista 4,5%
PS tuo mitä otsikossa.
Melkeinpä huvittavinta vielä on, että nykyisestä vaalitavasta kuulee usein käytettävän nimitystä 'suhteellinen vaalitapa' :) Ei nyt ihan suhteellinen. Ainoastaan vasemmistoliiton kokoinen puolue saa paikkoja suhteessa äänikertymäänsä poikkeuksena se, että Rkp jostain syystä sai tällä kertaa, luultavasti lievän munkin harvoissa vaalipiireissään avittamana, saman osuuden paikoista kuin oli valtakunnallinen kannatuskin.
Puolueen ja ehdokkaan suurimman palkinnonhan luulisi olevan se, että kansalta saadaan luottamusta kansanedustajanpaikan/-kkojen napsahtamisen verran. Ai niin, tietenkinhän puolueet vielä palkitsevat itseään lisäksi puolue- ja lehdistötuilla, suhteessa saavutettuihin edustajapaikkoihin, joita siten eritoten suuret puolueet saavat enemmän kuin ääniosuus antaisi ymmärtää.
Kansan luottamus ei riitä palkinnoksi. Isot puolueet ovat päättäneet puoluetuen määräytymisen kautta saada lisäpalkkiota turvatakseen taas suuret toimintabudjetit seuraaviin vaaleihin tultaessa ja sitä kautta äänten saamisen kannalta ratkaiseva suuri näkyvyys kaupallisten mainosten kera. Niin ja saavathan eritoten he ilmaista näkyvyyttä koko kansan laitokselta, julkisen palvelun yhtiö YLEltä, kun tämä koko kansaa ja demokratiaa palveleva taho muun muassa "pääministeripuolueiden" vaalitenttejä järjesti. Onneksi nyt ensimmäistä kertaa jopa myönsi asian.
Tällainen on meidän Suomemme demokratia. Kestäisiköhän se ulkoapäin siihen suunnatun kriittisen tarkastelun eli niin sanotusti päivänvaloa? Muistaakseni Heidi Hautala vaaleja ennen totesi suomalaisessa demokratiassa olevan piirteitä, jotka eivät päivänvaloa kestä. Tarkoittikohan Heidi muun muassa edellisiä seikkoja?
Kesk. äänistä 23,1% - paikoista 25,5%
Kok. 22,3% - paikoista 25%
SDP 21,4% - paikoista 22,5%
Vas. 8,8% - paikoista 8,5%
Vihreät 8,5% - paikoista 7,5%
KD 4,9% - paikoista 3,5%
RKP 4,5% - paikoista 4,5%
PS tuo mitä otsikossa.
Melkeinpä huvittavinta vielä on, että nykyisestä vaalitavasta kuulee usein käytettävän nimitystä 'suhteellinen vaalitapa' :) Ei nyt ihan suhteellinen. Ainoastaan vasemmistoliiton kokoinen puolue saa paikkoja suhteessa äänikertymäänsä poikkeuksena se, että Rkp jostain syystä sai tällä kertaa, luultavasti lievän munkin harvoissa vaalipiireissään avittamana, saman osuuden paikoista kuin oli valtakunnallinen kannatuskin.
Puolueen ja ehdokkaan suurimman palkinnonhan luulisi olevan se, että kansalta saadaan luottamusta kansanedustajanpaikan/-kkojen napsahtamisen verran. Ai niin, tietenkinhän puolueet vielä palkitsevat itseään lisäksi puolue- ja lehdistötuilla, suhteessa saavutettuihin edustajapaikkoihin, joita siten eritoten suuret puolueet saavat enemmän kuin ääniosuus antaisi ymmärtää.
Kansan luottamus ei riitä palkinnoksi. Isot puolueet ovat päättäneet puoluetuen määräytymisen kautta saada lisäpalkkiota turvatakseen taas suuret toimintabudjetit seuraaviin vaaleihin tultaessa ja sitä kautta äänten saamisen kannalta ratkaiseva suuri näkyvyys kaupallisten mainosten kera. Niin ja saavathan eritoten he ilmaista näkyvyyttä koko kansan laitokselta, julkisen palvelun yhtiö YLEltä, kun tämä koko kansaa ja demokratiaa palveleva taho muun muassa "pääministeripuolueiden" vaalitenttejä järjesti. Onneksi nyt ensimmäistä kertaa jopa myönsi asian.
Tällainen on meidän Suomemme demokratia. Kestäisiköhän se ulkoapäin siihen suunnatun kriittisen tarkastelun eli niin sanotusti päivänvaloa? Muistaakseni Heidi Hautala vaaleja ennen totesi suomalaisessa demokratiassa olevan piirteitä, jotka eivät päivänvaloa kestä. Tarkoittikohan Heidi muun muassa edellisiä seikkoja?
Vastaukset 13
Vanhimmat
No jenkeissä enemmistön parlamenttiin saa reilulla vähemmistöllä kaikista äänistä. Siellä on ns. enemmistövaalitapa, jolloin valtaan pääsee vain yksi puolue kerrallaan ja melkein kaikki paikat menevät kahdelle suurimmalle, vaikka ne eivät saisikaan äänistä lähellekään niin paljon. Esim. 18% kannatuksella saisi jenkkivaalitavalla Suomessa noin 3% paikoista.
Muistanpa hyvin senkin, että Al Goren epäonniset vaalit vuonna 2000 ratkesivat Floridan osavaltioon, jonka kuvernöörinä ainakin silloin oli Jeb Bush, istuvan presidentin veli.
Floridan korkein vaaliviranomainen, Jeb Bushin hyvä ystävä, puolestaan määräsi uudelleenlaskennan useaan otteeseen keskeytettäväksi sitä mukaa, kun laskennassa Goren äänimäärä lähestyi Bushin äänimäärää. Viimein keskeytysten saattelemana deadline tuli vastaan ja sen hetkinen uudelleenlaskennan tulos oli hyväksyttävä viralliseksi tulokseksi. Ero tuhansissa ellei peräti sadoissa äänissä laskettava luku.
Miksikähän uudelleenlaskenta oli tarpeellista niin usein keskeyttää ja kulloinkin niin pitkäksi aikaa? Onko uudelleenlaskenta niinkin olennaisesti hitaampi prosessi kuin alustavaa vaalitulosta varten suoritettava laskenta?
Noh, tuossa yksi esimerkki esittämäs lisäksi USA:n "demokratiasta". Ja täällä Suomessahan me saamme siitä hyvän syyn pitää omaamme hyvänä, kun toisella on vähemmän oikeudenmukainen. Tyydytään oikeudenmukaisuudeltaan vain sellaiselle tasolle, jonka voi todeta "vissisti ainakin olevan parempi kuin USA:lla".
Täydellistä systeemiä on vaikea tehdä, koska ihmiset äänestävät tutkimusten mukaan ensisijaisesti puoluetta. Toisaalta siinäkin on sudenkuoppa, että kun puolueet saavat asettaa ehdokkaat, valikoituu edustajiksi huono läpileikkaus kansasta, kuten nytkin, kansanedustajien palkat ovat moninkertaiset väestön keskimääräiseen verrattuna, joten he eivät tiedä tavallisen ihmisen elämästä mitään..
täydellinen siitäkin lähtökohdasta käsin, että ihmiset äänestää ensisijaisesti puoluetta :)
Nykyisin ehdokkaiden keskinäisen vertausluvun laskeminen perustuu puolueen vaalipiirikohtaisen äänikertymän osituksiin alkaen ykkösestä ja muiden osalta ykköstä suuremmilla kokonaisluvuilla. Tämä tarkoittaa sitä suhteettomammin liioittelevaa tulosta edustajapaikoissa mitä suurempi puolueen kokonaisäänimäärä on. Tai päinvastoin.
Opiskelen matematiikkaakin yliopistolla ja olen vaaleista lähtien puuhaillut sellaisen vapaaehtoisprojektin kanssa, jossa kehittelen valmista ehdotusta uudeksi vaalitavaksi. Uuden vaalitavan mukainen eduskunta on jo laskettuna edustajineen ja puolueittain eduskuntapaikat jakautuvat seuraavasti:
Keskusta.......... 46
Kokoomus.......... 45
SDP............... 43
Vasemmistoliitto.. 18
Vihreät........... 17
KD................ 10
RKP............... 9
Perussuomalaiset.. 8
SKP............... 2
Senioripuolue..... 1
Ehkä mullistavin piirre ehdotettavassa vaalitavassa on se, että nyt puolueen ulkopuolelta ehdolle asettuvalla yksittäisehdokkaalla on huomattavasti paremmat mahdollisuudet tulla valituksi kuin nykyisessä vaalitavassa. Vaalipiiristä riippuen yksittäisehdokkaan valituksi tuleminen vaatii luokkaa (Etelä-Savo) 2 000 - (Uusimaa) 8 000 olevan äänisaaliin, kun esimerkiksi yksittäisehdokkaan olisi pitänyt saada vaalipiiristä riippumatta yli 10 000 ääntä, jotta olisi tullut valituksi.
Lisäksi ehdokkaiden läpipääseminen saman puolueen enemmän ääniä keräävän "imussa" poistuisi. Imussahan eduskuntaan päästiin tänä vuonna alimmillaan 1 054 äänellä ja kyseinen temppu tehtiin vielä suurimmassa vaalipiirissä Uudellamaalla(!).
"..kun esimerkiksi menneissä vaaleissa yksittäisehdokkaan olisi pitänyt saada vaalipiiristä riippuen yli 10 000 ääntä, jotta olisi tullut valituksi."
Meinaan vaan että ehkä pienpuolueet aina vasemmistoliittoa myöten saattasivat innostua tuosta mutta ei niinkään keskusta, kokoomus ja sdp..
vastaakin puolueiden valtakunnallista osuutta annetuista äänistä. Eli sen osalta laskelmanne osuu kohalleen.
Mutta kovin yksinkertasesti laskettavaa mallia et voi saada, jos meinaat kaikki "oikeudenmukaisuusehdot" saada toteutumaan.. Vai?
ehdotus ainakin suuren vääryyden kärsineelle vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronbergille, myöskin vaalitavan omituisuudet esiin nostaneelle kristillisdemokraattien Räsäselle sekä vielä perussuomalaisten Soinille.
Suuret puolueet tosiaan tuskin ajatukselle lämpiäisivät, mutta yhden tai useamman pienpuolueen esille ottamana asia ainakin tulee päivänvaloon ja kansan tietoisuuteen, josta prosessi muutosta kohden voi voimakkaammin alkaa muhimaan.
laskennaltaan jos ei vaikeampi niin monivaiheisempi ainakin, kun siinä alustavan kaavailun mukaan on seurattavana yhtäaikaisesti viisi eri listaa, joiden mukaan kulloisenkin ääntenlaskennan mukainen tilanne päivitetään.
Oikeassa siis oot siinä, että nykyiseen verrattuna matemaattisesti yksinkertaisempaa vaalitapaa on kenties mahdoton lanseerata, jos aiotaan ne mainittemas vähimmätkin, yleisesti tunnustetut "oikeudenmukaisuusvaatimukset" toteuttaa.
lisää saanemme odottaa sinulta joskus?
..isimman"; ainakin siellä kertomani saa olla se "lisä", jonka itsekin soisin valmistuvan joskus, toivottavasti kahden kolmen viikon sisällä
BA:[että Rkp jostain syystä sai tällä kertaa, luultavasti lievän munkin harvoissa vaalipiireissään avittamana, saman osuuden paikoista kuin oli valtakunnallinen kannatuskin.]
Tämä vuosi 2007 voi olla tietenkin yksittäistapaus, mutta näkisin, että takana on myös vaalijärjestelmämme ja aluemaantiede.
Jos katsotaan, saako RKP ääniä tasaisesti koko maasta (niinkuin KD ja PS kohtuullisesti), niin RKP:n äänestäjät ovat kasautuneet vain muutamiin vaalipiireihin.
Jos sitten katsotaan, onko RKP:n edustajat/äänestäjät matalan vai korkean läpäisykynnyksen piireistä, niin taitaapa olla, että paremmin matalan kynnyksen piireistä. Affenanmaa tekee poikkeuksen (läpäisykynnys 50%?), mutta puoluekannasta riippumatta se taitaa aina kytkeytyä RKP:n kanssa samaan blokkiin eduskunnassa?
Eli RKP pääsee oikeudenmukaiseen edustajamäärään melko ymmärrettävistä syistä. Jos ruotsinkielisiä esiintyisi vain Lapissa ja itäisessä Suomessa, RKP:n edustajia olisi n. puolet nykyisestä.
Vaalijärjestelmäämme voisi kehittää monella tavalla. Yksi olisi vaalipiirien minimikoon kasvattaminen vastaamaan 20 edustajaa, eli 10% koko kansasta. Tällöin kynnys olisi alueellisesti 5% luokkaa, mitä voinee pitää siedettävänä.
Tiedä sitten, miten äänestysaktiivisuus kasvaisi, jos vasta 100% äänestysvilkkaus täyttäsi kaikki 200 paikkaa ja esim. 75% aktiivisuudella saataisiin vain 150 edustajaa? Näin nukkuvien puoluuen paikat näkyisivät eduskunnassa asti!
nykyjärjestelmässä on vaalipiirikohtainen alin vertausluku, joka menneissäkin vaaleissa alimmillaan oli 10 125,67 (keskiarvo n. 11 070). Ja ehdokaskohtainen vertauslukuhan muodostuu nykysysteemissä omalla, ainutlaatuisella tavallaan. En siis tiedä, mistä läpäisykynnyksestä nyt puhut.
Mitä tarkoitat matalan ja korkean läpäisykynnyksen vaalipiireillä? Edustajamäärä vaalipiireittäin on kiinnitetty, joten läpäisyyn vaaditaan tietyn luvun osoittaman suurimman vertausluvun saavan ehdokkaan joukkoon pääseminen.
RKP:lla tosiaan on Manner-Suomessa neljä vaalipiiriä, joissa se ehdokkaita asettaa eli Helsinki, Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Vaasa. Siinä olet oikeassa, ettei RKP:n tämänkertainen menestyminen muihin pienpuolueisiin nähden välttämättä sattuman sanelema munkki ollut, vaan RKP:n munkki lieneekin sen pääasiallisen kannattajakunnan eli suomenruotsalaisten keskuudessa vallitseva korkea äänestysaktiivisuus.
Itse en niinkään suosi mallia, jonka mukaan eduskunnasta jätettäisiin täyttämättä nukkuvan äänestäjäkunnan koon mukainen osuus. Nostaisin äänestysaktiivisuutta korjaamalla ensin epäsuhdat edustajapaikoissa (-> isojen puolueiden kannattajien havahtuminen ja pienempien puolueiden kannattajien innostuminen) sekä tarjoamalla nykyistä huomattavasti paremmat mahdollisuudet päästä yksittäisehdokkaana puolueiden ulkopuolelta läpi.