VT:n apokryfi-kirjat

Muuta en ikävä kyllä osaa sanoa!

>>>Pitääkö paikkansa, että ortodoksi Raamattu pitää sisällään ns. apokryfi-kirjat ?

Vanhasta testamentista on olemassa kaksi kanonia. Palestiinan juutalaisten pyhistä kirjoista vastasi Jerusalemin papisto. Jerusalemin hävityksen jälkeen (v. 70 jaa) fariseukset alkoivat huolehtimaan Raamatun pysymisestä muuttumattomana. Heidän vanha testamenttinsa kiteytyi vuoden 90 jälkeen nykyiseen muotoonsa. Palestiinan kanonin kuuluu 24 (tai kirjoja yhdistämällä 22) kirjaa. Nykyään tämä kirjoituskokoelma jaetaan 39 kirjaan. Tämä oli käytössä Jeesuksen aikana Palestiinassa.

Aleksandriassa asui suuri juutalainen vähemmistö, joka ei enää osanneet hepreaa. He käyttivät kreikankielistä käännöstä. Tähän kanoniin kuuluu 49 kirjaa. Kristinusko levisi ei-juutalaisten keskuuteen, joten heistä paljon useampi osasi kreikkaa kuin hepreaa. Useimmat Uuden testamentin lainauksista on Aleksandrian kanonista.

Vanhin tietämäni kirkolliskokouksen päätös Raamatun sisällöstä on vuodelta 419. Karthagon kirkolliskokouksen kanonit kuuluvat paikallissynodien kanoneihin ja sen 24. kanoni määrää
"Samoin päätettiin, ettei kirkoissa lueta jumalallisina Kirjoituksina mitään muita kuin kanonisia kirjoituksia. Kanoniset kirjoitukset ovat: Viisi Mooseksen kirjaa, Joosua, Tuomarien kirja, Ruut, kaksi Samuelin kirjaa, kaksi Kuningasten kirjaa, kaksi Aikakirjaa, Esra, Nehemia, Ester, Job, Psalmit, Sananlaskut, Saarnaaja, Korkea Veisu, Jesaja, Jeremia, Valitusvirret, Hesekiel, Daniel, kaksitoista profeettain kirjaa. Uudesta testamentista: Neljä evankeliumia, Apostolien teot, neljätoista Paavalin kirjettä. kaksi Pietarin, kolme Johanneksen, yksi Jaakobin, yksi Juudaan, yksi Johanneksen ilmestyskirja. Tämä tehtäköön tiettäväksi veljellemme ja kanssapalvelijallemme Bonifatiukselle ja muille sen alueen piispoille kyseessä olevan kanonin vahvistamiseksi, koska nämä kirjoitukset olemme saaneet isiltä luettaviksi kirkossa." Tämä vastaa luterilaisten Raamattua.

Pyhien apostolien 85. sääntö määrää:
Olkoot teille kaikille, kleerikoille ja maallikoille, seuraavat kirjat arvokkaina ja pyhinä: Vanhasta testamentista viisi Mooseksen kirjaa: Genesis, Exodus, Leviticus, Numeri (ja) Deuteronomium, yksi Joosua Nuuninpojan, yksi Tuomarien, yksi Ruutin, neljä Kuningasten, kaksi Aikakirjaa, kaksi »Päivien kirjojen» jäännösten kirjaa, kaksi Esran, yksi Esterin, kolme Makkabealaisten, yksi Jobin, yksi Psalmien kirja, kolme Salomon kirjaa (nimittäin): Sananlaskut, Saarnaaja, Korkea veisu, kahdentoista profeetan (kirjat), yksi Jesajan, yksi Jeremian, yksi Hesekielin, yksi Danielin. Tämän lisäksi mainittakoon teille, että teidän nuorukaistenne tulee oppia monioppisen Siirakin viisautta. Meidän, se on, Uuden testamentin (kirjoista): neljä evankeliumia: Matteuksen, Markuksen, Luukkaan (ja) Johanneksen, neljätoista Paavalin kirjettä, kaksi Pietarin kirjettä, kolme Johanneksen, yksi Jaakobin, yksi Juudaan, kaksi Klemensin kirjettä, ja teille piispoille, kahdeksassa kirjassa minun, Klemensin, kautta lausutut säätämykset, joita ei sovi saattaa kaikkien tietoon niissä olevien salaisuuksien takia - ja meidän, apostolien, teot.

Tämä on kirkon kanta vuonna 692. Tämä sääntöhän ei määrää Raamatun kokoonpanoa, sillä osaa näistä kirjoista ei ole koskaan laskettu kuuluvaksi Raamattuun.

Ortodokseilla (ja luultavasti myös katolilaisilla) on erilainen suhtautuminen Raamattuun, joka on tärkein osa kirkon Traditiota. Raamattu koetaan kirkon kirjaksi, jonka voi ymmärtää vain kirkon opetusten kautta. Luterilaisille Raamattu on "kaiken opin ainoa ohje". Luterilaisuuden tärkein anti oli kaiken epäileminen ja kaiken vähäkin epäilyttävän poistaminen. Heidän mielestään Raamatulla tarkoitetaan nimenomaan Palestinan kanonia ja Uutta testamenttia. En tiedä koska ja missä luterilaiset ovat määritelleen Raamattunsa, mutta katolinen kirkko vuonna 1546 "hyväksyi" Raamattuunsa Septuangin "ylimääräiset" 10 kirjaa ehkä vastavaikutuksena luterilaisille. 1600-luvulla ortodoksit vahvistivat kannakseen, jonka mukaan Raamatusta käytetään Aleksandrian kanonia.

Deuterokanonisista kirjoista kirkko käyttää varsinkin Salomonin viisautta, Danielin kirjaa (kolmen nuorukaisen kiitosvirsi tulisessa pätsissä, joka on Danielin kirjan "lisäyksessä") ja Manassen rukousta


Jos välttämättä halutaan tehdä ero ortodoksien ja luterilaisten Raamattuun, se löytyy minusta suhtautumisesta Johanneksen ilmestykseen. Ortodoksisissa jumalanpalveluksissa kirjaa ei lueta. Välillä tuntuu, että osa protestanteista ei lue kuin Ilmestyskirjaa ja löydä sieltä aina uutta ja uutta.

Anteeksi pitkä vastaus, mutta Raamatun kokoonpanon ymmärtäminen ilman historian tuntemista on vaikeaa.

Kaunis kiitos Kimmokoo:lle perusteellisesta vastauksesta. Tarkoitin seuraavia:1 Esdras 2 Esdras Greek Esther 1 Maccabees 2 Maccabees Tobit Judith Wisdom Sirach Baruch Susanna Azariah Manasseh Bel