Onko seurakunta tarpeellinen?

ottaen on terpeellinen, ehdottomasti.
-Kyllä Jeesus sanoi näinkin, että"Hänellä on muitakin lampaita"! Joita Hänen tulee paimentaa, ja Nikodemus oli ihan yksin Jeesuksen seurassa, ja vielä yöllä, ettei vain kukaan näkisi hänen seurustelevan Jeesuksen kanssa, Jeesus kohtasi kaksi opetuslasta emmauksen tiellä,kaukana seurakuntayhteydestä, ja opetti heitä tuntemaan kirjoituksia, että en ainakaan uskaltaisi sanoa, etteikö voisi olla uskossa Jeesukseen ihan vaan itsekseen, ainahan voi käydä ehtoollisella seurakunnissa, missä sitten liikkuukin!

Seurakunnalla tarkoitamme maailmasta uloskutsuttujen joukkoa. Heitä yhdistää yhteinen usko puolestamme kuolleeseen ja ylösnousseeseen Herraamme Jeesukseen tavalla sellaisella, että heistä jokaisen sydämessä asuu itse Herra. Käytännössä tämä merkitsee, että jokainen tosi uskovainen -hyvin kilvoitteleva, huonommin kilvoitteleva ja lankeilevakin- on saanut sisimpäänsä lapseuden Hengen ja koska olemme saman Isän lapsia niin tuo Henki yhdistää perheen jäsenet.

Uskovien yhteys on tärkeä asia ja sen suurta merkitystä korostetaan toistuvasti UT:n sivuilla. Sanon tämän sävyisässä hengessä, mutta ihminen, joka vetäytyy perheen yhteydestä haluten tulla omillaan toimeen ja osallistumatta perheen hyvinvoinnin edistämiseen, on tullut jonkinlaiseksi yksinäiseksi "sudeksi", joka on vastoin "uutta luontoaan" eronnut lauman yhteydestä.

Kristuksen seurakunta on minulle hyvin rakas ja hyvin pyhä asia. Se on myös "se salaisuus" jota ehkä eniten olen tutkinut Herran Jeesuksen tuntemisen rinnalla.

Päiviemme ongelma lienee se, että Jumalan seurakunta on hajonnut pirstaleiksi. Raamatussa jokaisella paikkakunnalla oli vain yksi paikallisseurakunta. Nyt niitä on monia ja keskenänsä riitaisia. Mutta tästä en tässä enempää halua kirjoittaa, sillä Herra tuntee omansa ja kullakin paikkakunnalla on Hänen silmissään Hänen säätämyksensä mukaan yksi paikallisseurakunta, johon kuuluvat sillä paikkakunnalla uudestisyntyneet Jumalan lapset.

Itse olen joutunut ratkaisemaan asian kohdallani siten, että käyn useidenkin Kristusta tunnustavien uskonsuuntien kokouksissa eri paikkakunnilla vieraillessani. Jos palaisimme alkuseurakunnan käytäntöön, niin kullakin paikkakunnalla olisi vain paikkakunnan nimen mukaan seurakunta; Karjalohjan seurakunta, Lohjan Seurakunta, Nummelan seurakunta jne. Suurissa kaupungeissa seurakunnat voisivat kokoontua esimerkiksi maantieteellisesti kaupunginosien mukaan; Helsingin Kallion seurakunta, Vantaan Tikkurilan seurakunta jne. Mutta olisi se ihmeellistä, jos raja-aidat uskovien välillä kaatuisivat ja he olisivat yhtä kullakin paikkakunnalla. Sillä tavoin saisimme suuren siunauksen Herralta ja uskosta osattomat näkisivät, että rakastamme toisiamme emmekä riitele.

Tällaisia asioita nyt lyhyesti. Seurakunnasta voisin kirjoittaa (kuten monet muutkin palstalaiset) vaikka kirjan verran tekstiä.

Lopetan tähän ja neuvon; pidä veljiisi ja sisariisi paikkakunnallasi yhteyttä ja ota opetusta heiltä. Sinulla on yksi armoitus ja he tarvitat sitä. Heillä on omat armoituksensa ja Sinä tarvit heitä (tosin nyt juuri pysy paikallasi ja rukoile johdatusta Herralta). Näin me yhdessä Hengessä rakennumme Herran temppeliksi, joka on Hänen Seurakuntansa, Hänen täyteytensä, joka kaiken kaikissa täyttää. Hänelle kunnia nyt ja maailmanajoista toisiin, totisesti.

Toimiva seurakuntayhteys on tärkeä. Ilmankin voi pärjätä, mutta yksin yrittävän on helpompi imeä itseensä maailmallisia vaikutteita ja ajautua pois uskosta.

Kerroit, ettet koe minkään seurakunnan toimintaa omaksesi. En tiedä, mistä se johtuu, mutta voisiko tilanne korjaantua vaikka jonkin uuden toimintamuodon myötä? Ehkä voisit varovasti ehdottaa jollekin seurakunnan työntekijälle tai muulle vastuuhenkilölle, olisiko jonkun mieleisesi toiminnan järjestäminen mahdollista. Olisi hyvä, jos voisit keskustella tilanteestasi jonkun seurakuntasi työntekijän kanssa ja miettiä yhdessä juuri sinulle sopivia ratkaisuja.

Aihe taiskin olla hengellinen sillä poikalapsi heräsi käännytystyöhön! Hän ilmoittaa siis meille (tietämättään), et pitää rukoilla uskovien ja seurakuntien puolesta. Ei tulis muuten riehuun uskovien sekaan!

mihinkään seurakuntaan, paitsi universaalinen seurakunta. Itse en kuulu mihinkään ja olen kuitenkin uskossa ja Herrani johtaa minua! En koe tarvetta liittyä mihinkään joukkoon! Kyllä Sanaa voi tutkia yksinkin ja rukoilla, silti voi pitää yhteyksiä myös muihin uskoviin opinsuunnista riippumatta! Eihä seurakunnat ketään pelasta vaan usko Herraan Jeesukseen! Ei tällainen uskova ole yhtään huonompi kristitty, kuin sellaine joka paaruustaa jatkuvasti kokouksissa! Kun sydämen asenne on oikea Jeesusta kohtaan se on tärkeintä ja rakastaa lähimäisiään kuin itseään.

Kun luet Uutta testamenttia, huomaat kyllä, että se on kokonaisuudessaan (apostolien teoista lähtien) opetusta paikallisseurakuntien uskoville.
Ei Jeesus ihan huvikseen antanut ohjeita Pietarille "lampaiden kaitsennasta". Pietari teki työtä käskettyä ja perusti kristikunnan ensimmäisen Jerusalemin paikallisseurakunnan yhdessä apostolien kanssa.
Kuka tahansa ei voimut kuulua tuohon Jumalan seurakuntaan, vaan jäseniksi tultiin kasteen kautta. Ut ei tunne uskovia, jotka eivät olisi liittynneet kasteen kautta seurakuntaan. Käytäntö oli se, että kaste seurasi hetimiten uskon vastaanottamisen/parannuksen teon jälkeen. Tuoreet uskovaiset kastettiin ihan siinä samassa kirkonmeiningissä: "jotka ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin 3000 sielua."
Raamattu ei minun ymmärtääkseni kuitenkaan pidä kastetta armonvälineenä. Kastamatonkin uskovainen on pelastettu ja kuuluu globaaliin uskovien joukkoon siinä, kuin kastettukin. Niin Jeesus antaa ymmärtää, kun otti Golgatalla vastaan roistoryövärin ilman kastamisseremoniaa.

Minun ymmärtääkseni paikallisseurakunta on Jumalan tahto ja Hän on "keksinyt" sen uskovan avuksi ja turvaksi.

"Te olette Kristuksen ruumis, ja jokainen teistä on tämän ruumiin jäsen."
"Ei silmä voi sanoa kädelle: "Minä en tarvitse sinua", eikä liioin pää jaloille: "Minä en tarvitse teitä.""
(1. Kor. 12:27 ja 12:21)

Kannattaa lukea ajatuksella koko 1. Kor. 12: http://www.evl.fi/raamattu/1992/1Kor.12.html Raamatusta löytyy varmasti muitakin kohtia, jotka liittyvät tilanteeseen.

Itse olen asiaa pohdittuani tullut siihen tulokseen, että Jumala on tarkoittanut uskovat yhteen ja siksi uskovien yhteys on elintärkeää. Seurakunnalla on jokaiselle jotain annettavaa, samoin kuin jokaisella on jotain annettavaa seurakunnalle. Mutta vaikka vastuun ottaminen seurakunnassa tai jopa pelkkä osallistumaan sitoutuminen saattaa vaikuttaa pelkältä taakalta, Jumalan ihmeellistä matematiikkaa kuitenkin on, että antamalla saa. Sen olen huomannut itsekin, kun olen muuttunut seurakunnasta toiseen hyppineestä "vapaamatkustajasta", joka kävi joka paikassa ns. poimimassa kermat kakun päältä, yhteen herätysliikkeeseen sitoutuneeksi jäseneksi. Voi olla vaikea uskoa, mutta totta se on: antamalla todella saa.

-kukaan pärjäämään uskonsodassa sielunvihollista vastaan se on pitkässä,-juoksussa varma totuus,-joka näin kuvittelee,-erehtyy varmasti !

-Jumala on säätänyt seurakunnan ja sen tarpeellisuuden uskovien kasvupaikaksi jossa kivi toistansa,-hioo jne..jättäytyminen srk:n ulkopuolelle merkitsee yksinäisen vaeltajan osaa ja jokainen käsittää,-mitä se on...

-seurakunta on myös paikka johon voi kutsua uskosta osattomia kokouksiin ja jossa voi kokea toisten uskovien yhteyttä jne..

-seurakunta on paikka jossa opetetaan Jumalan Sanaa sen eri puolilta kuten Raamattutunnit..

-seurakunnassa pidetään ns.herätyskokouksia ,ilosanoman iltoja jne..

-seurakunnassa on rukouskokouksia jne..
-seurakunnassa on nuorten teetupia ja iltoja jne..
-seurakunnassa on kirjamyyntejä,-kirpputoreja jne
-seurakunta tekee melkein poikkeuksetta lähetystyötä aina,-maan ääriin asti jne..
-seurakunta tekee myös sosiaalista avustustyötä jne..
-joissakin paikoin julistetaan vain sanaa ja lauluja sekä,-tarjotaan ns.ruokakasseja,-hernesopat ja kahvit päälle !
-eli seurakunta on varsin monimuotoinen toimija jne,-ei siis kannata vähätellä seurakunnan arvoa maailman keskellä...
-seurakunnassa on myös kuorotoimintaa jne..
-seurakunta voi tehdä ns.maakuntatyötä jne,jne...
-seurakunnasta voi myös ja kuuluu uskovan löytää oma paikkansa sekä tehdä siellä Jumalan Valtakunnan työtä,-sillä kutsumuksella ja armoituksella ,-minkä Jumala on kullekin jäsenelle
antanut,-siinäpä sitä aluksi sarkaa :-)