Huhtikuussa 1940 Saksan joukot miehittivät Tanskan ja Norjan. Tanskassa operaatio kesti muutaman tunnin, Norjassa vain vähän kauemmin. Saksalaiset ehtivät Norjaan ennen englantilaisia, jotka hekin olivat suunnitelleet maihinnousua. Miksi moinen kiinnostus rauhalliseen maahan, joka ei uhannut ketään?
Kysymys oli Ruotsin rautamalmista ja sen kuljetusreitistä Saksaan. Pohjanlahden satamat jäätyivät, mikä esti talvikuljetukset Itämeren kautta. Narvikin satama pysyi auki koko talven, ja kuusi miljoonaa tonnia ruotsalaista malmia voitiin miehitysjoukkojen turvaamana kuljettaa vuosittain Norjan rannikkoa pitkin Saksaan. Ruotsalaiset olivat valmistautumattomia Saksan vaatimusten edessä, mutta saksalaisille riitti, että Ruotsi pysyy puolueettomana ja että malmitoimitukset jatkuvat. Tähän Ruotsin hallitus suostui viipymättä ja malmitoimitukset jatkuivat koko maailmansodan ajan.
Sanotaan että historiasta voi oppia jotain. Näyttää siltä, että hyvä tahto, ystävällisyys kaikkiin suuntiin ja heikko varustus, joka ei uhkaa ketään, eivät riitä turvaamaan maata, kun suurvallan on suojattava elintärkeät kuljetusreitit.
Kysymys oli Ruotsin rautamalmista ja sen kuljetusreitistä Saksaan. Pohjanlahden satamat jäätyivät, mikä esti talvikuljetukset Itämeren kautta. Narvikin satama pysyi auki koko talven, ja kuusi miljoonaa tonnia ruotsalaista malmia voitiin miehitysjoukkojen turvaamana kuljettaa vuosittain Norjan rannikkoa pitkin Saksaan. Ruotsalaiset olivat valmistautumattomia Saksan vaatimusten edessä, mutta saksalaisille riitti, että Ruotsi pysyy puolueettomana ja että malmitoimitukset jatkuvat. Tähän Ruotsin hallitus suostui viipymättä ja malmitoimitukset jatkuivat koko maailmansodan ajan.
Sanotaan että historiasta voi oppia jotain. Näyttää siltä, että hyvä tahto, ystävällisyys kaikkiin suuntiin ja heikko varustus, joka ei uhkaa ketään, eivät riitä turvaamaan maata, kun suurvallan on suojattava elintärkeät kuljetusreitit.
Vastaukset 10
Vanhimmat
..kirjoituksessasi taitaa olla varsinainen kannanotto päivänpolitiikkaan. Venäjälle itämeri on nyt ja tulevaisuudessa tulee olemaan vielä tärkeämpi kuljetusreitti maailman ja euroopan markkinoille.
Niin olisikohan syytä sitten ottaa oppia historiasta ??
Asiat määräytyvät muiden näkövinkkelistä, ei meidän toiveidemme mukaan. Sen vuoksi on omaa näkökulmaa ja ajattelumaallia laajennettava ja muistettava, että meiltä ei ole ennenkään paljoa kyselty. Vanha häijy Macchiavelli sanoi, että johtajien on nähtävä ja ymmärrettävä asiat ajoissa. Kun kaikki näkevät ja ymmärtävät, on jo liian myöhäistä.
Weserübung oli varmastikin Saksalle Kiirunan rautamalmin kannalta tärkeä operaatio, mutta silti se oli vain Preludi; sitä seurasivat Barbarossan operaatiot Hopeakettu, Napakettu, Platinakettu vuonna 1941 sekä syksyksi 1942 suunniteltu operaatio Lachsfang (Lohipyydys)
Rentier, Lapinporo, 1941 — Saksan ja Norjan Dietlin komentaman vuoristoarmeijakunnan (Gebirgskorps Norwegen) suorittama Petsamon miehitys. Lapinporon tavoitteena oli turvata Petsamon nikkeli
HUOM!. Kenraali Dietlin komentama Operaatio "Lapinporo" olikin lähtölaukaus Barbarossalle ja se aloitettiin siis kello 2.30 kesäkuun 22. päivä vuonna 1941. Dietlin joukot ylittivät Suomen ja Norjan rajan 22. kesäkuuta klo 2.31!
Silberfuchs, Hopekettu, 1941 — Saksalais-suomalaiset operaatiot napapiirillä, sisältäen:
Blaufuchs 1, Sinikettu 1, 1941 — Saksan joukkojen kokoaminen Saksasta Pohjois-Suomeen.
Blaufuchs 2, Sinikettu 2, 1941 — Saksan joukkojen kokoaminen Norjasta Pohjois-Suomeen
Platinfuchs, Platinakettu, 1941 — Saksalais-norjalais-suomalainen vuoristoarmeijakunnan (kaksi vuorisodivisioonaa) hyökkäys Murmanskiin Suomen Petsamosta;
Polarfuchs, Napakettu, 1941 — Wehrmachtin, SS-joukkojen ja Viiklan 6. divisioonan (jänkäjääkärit JR 12) hyökkäys Kantalahteen (Kandalaksha) Suomen Lapista, Sallan suunnalta
Lachsfang, Lohipyydys, 1942 — Suunniteltu Saksan ja Suomen joukkojen (Siilasvuon III AK) samanaikainen hyökkäys Kantalahteen ja Louheen (Belomorsk) tavoitteena katkaista Murmanskin rautatie.
.."HUOM!. Kenraali Dietlin komentama Operaatio "Lapinporo" olikin lähtölaukaus Barbarossalle ja se aloitettiin siis kello 2.30 kesäkuun 22. päivä vuonna 1941. Dietlin joukot ylittivät Suomen ja Norjan rajan 22. kesäkuuta klo 2.31! "
----kappas kappas. Koko barbarossan aloitus tapahtui siis itseasiassa Suomen kamaralta. Siinäpäs vasta varsinaista kolmenpäivän puolueettomuutta.
Kyllähän se on pakko näin nähdä kun tuolloin
yöllä mukana oli myös ainakin kolme suomalaista
joukko-osastoakin: RajaJP, osasto P sekä JR 14 ...
Onko jotain kummallista siinä, että Saksan joukkojen lähtiessä hyökkäämään myös pohjoisen joukot lähtivät mukaan?
Ja myös aseveljen ja liittolaisen Suomen armeija.
Outoa elleivät olisi.
Saksaan Norjan satamien kautta?
Voisi kuvitella, että turvallisin reitti olisi ollut rautatiekuljetuksina Ruotsin eteläisimpiin satamiin ja laivalla vain Tanskaan tai Saksaan.
Vai oliko Norjassa riittävästi terästehtaita?
Kyllä malmia vietiin junilla E-Ruotsin satamiin ja meren ollessa auki myös Pohjanlahden kautta.
Brittien tarkoitus oli ottaa Kiirunan kaivokset haltuun, jottei malmia olisi voitu myydä saksalaisille.
"Dietlin joukot ylittivät Suomen ja Norjan rajan"
Siis eivät Neuvostoliiton rajaa, joten kyseessä ei ollut sodan aloitus.