Nukutuksen haitat?

ne kivutkin pos? Vai tarvitaanko siinäkin puudutusta? Mitä sitten, jos ottaa kipeetä etkä voi sedaation takia sanoa mitään?

meneekö kirjoitti:

ne kivutkin pos? Vai tarvitaanko siinäkin puudutusta? Mitä sitten, jos ottaa kipeetä etkä voi sedaation takia sanoa mitään?

Eli suora lainaus jostakin
SEDAATIO HAMMASTOIMENPITEISSÄ

Laskimonsisäisten rauhoittavien lääkkeiden (iv-sedaatio) käyttö hoitopelon lievittämiseen ja poistamiseen on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Aikaisemmin hoitopelkoa on voitu lieventää suun kautta otettavilla "esilääkkeillä" sekä hengityksen kautta vaikuttavalla typpioksi- duulilla eli ilokaasulla. Nämä menetelmät ovat soveltuneet kuitenkin suhteellisen lieväasteisen hoitopelon poistamiseen ja siten melko rajoittuneille asiakasryhmille. Iv-sedaation käytännön toteutuksen hoitaa aina alaan hyvin perehtynyt anestesiaerikoislääkäri.

Iv-sedaatiossa tapahtuneesta hammashoidosta useimilla potilailla ei ole jälkeenpäin minkäänlaista muistikuvaa, koska käytettävät lääkeaineet aiheuttavat yleensä täydellisen toimenpiteenaikaisen muistinmenetyksen (amnesia) jopa hieman takautuvastikin. Kaikilla sedaatiossa käytettävillä lääkeaineilla on ominaisuutena vaikutuksen nopea alkaminen, lyhyt kestoaika ja nopea elimistöstä poistuminen, jolloin asiakkaan toipuminen toimintakuntoon tapahtuu nopeasti ja ilman sivuvaikutuksia. Sedaatio on kuitenkin selkeästi varsinaisissa leikkaustoimenpiteissä käytettävää yleisanestesiaa "kevyempi" nukutus, jossa normaalit lihastoiminnat säilytetään siten, että nielun normaalit suojarefleksit säilytetään eikä hengityksen keinotekoista avustamista tarvita.

Ennen sedaatiota asiakkaan on ehdottmosti paastottava 4-6 tuntia mahalaukun tyhjentymisen varmistamiseksi. Toimenpidepäiväksi asiakas sopii "saattajan", joka huolehtii potilaan kuljettamisesta ja jälkitarkkailusta toimenpiteen jälkeen seuraavaan aamuun saakka.


Ennen hammastoimenpiteen alkua kädenselän laskimoon laitetaan kanyyli, josta lääkeaineet annostellaan. Verenkierron ja hengityksen
tarkkailua varten aloitetaan jatkuva verenpaineen seuranta sekä veren happipitoisuuden ja sydämmen syketaajuuden mittaaminen. Näillä toimenpiteillä varmistetaan hengitystoiminna riittävyys, koska kaikilla sedaatiossa käytettävillä lääkeaineilla on hengitystä lamaavaa vaikutusta. Lisäksi asiakkaan nenään asetetaan hapen annostelun mahdollistavat "happiviikset", joista tarvittaessa nostetaan hengitysilman happipitoisuutta.

Sedaatiota syvennetään asiakkaan tarpeen mukaan käyttäen useimmiten kolmen lääkeaineen yhdistelmää: pidempivaikutteisella rauhottavalla lääkeaineella aikaansaadaan asiakkaalle rentoutunut olo, kivuliaammat toimenpidevaiheet (esim. puudutus tai hampaan poisto) hoidetaan lyhytvaikutteisella keskushermostoon vaikuttavalla kipulääkkeellä ja syvempi lyhytkestoinen uni aikaansaadaan kolmannella jatkuvalla lääkeaine- infuusiolla. Lisäksi hammaslääkäri puuduttaa kaikki potilaat.

Toimenpiteen loppuvaiheessa sedaatiota aletaan vähitellen keventämään ja tavoitteena on se, että asikas on puhuteltavissa toimenpiteen loputtua. Hetken kuluttua asiakas pystyykin sitten siirtymän tuettuna odotushuoneeseen toipumaan. Kun tasapainoaisti ja lihastoiminta on täysin palautuneet, asiakas saa luvan poistua saattajan mukana. Toimenpiteen jälkeen on pidättäydyttävä mm. autolla ajosta seuraavaan päivään asti eli noin 24 tunnin ajan. Syöminen ja juominen on sallittua 2 tunnin kuluttua mikäli itse toimenpide ei sitä rajoita.

Sedaatio soveltuu lähes kaikkiin suun alueen toimenpiteisiin (paikkaukset, juurihoidot, suukirurgia) joiden kesto on alle neljä tuntia. Pidemmät toimenpiteet voidaan jakaa useammaksi neljän tunnin hoitojaksoksi. Asiakkaan muut sairaudet ja lääkitykset on oltava anestesilääkärin tiedossa ennen sedaatiohoidon sopimista. Vuoden 1956 jälkeen syntyneet asiakkaat saavat myös sedaatiohoidosta KELA:n korvauksen. Mikäli iv-sedaatiota ei todeta riittäväksi hoitomuodoksi, tarjolla on myös täydellisessä yleisanestesiassa tehtävät hammashoidot. Sedaatioon hakeudu- taan sopimalla asiasta hoitavan hammaslääkärin kanssa.

Sedaatiohoidon kustannus on noin 900-1000 mk tunnilta ja KELA korvaa ensimmäiseltä tunnilta noin 50 % kustannuksista.

sitä puuduttaa kirjoitti:

Eli suora lainaus jostakin
SEDAATIO HAMMASTOIMENPITEISSÄ

Laskimonsisäisten rauhoittavien lääkkeiden (iv-sedaatio) käyttö hoitopelon lievittämiseen ja poistamiseen on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Aikaisemmin hoitopelkoa on voitu lieventää suun kautta otettavilla "esilääkkeillä" sekä hengityksen kautta vaikuttavalla typpioksi- duulilla eli ilokaasulla. Nämä menetelmät ovat soveltuneet kuitenkin suhteellisen lieväasteisen hoitopelon poistamiseen ja siten melko rajoittuneille asiakasryhmille. Iv-sedaation käytännön toteutuksen hoitaa aina alaan hyvin perehtynyt anestesiaerikoislääkäri.

Iv-sedaatiossa tapahtuneesta hammashoidosta useimilla potilailla ei ole jälkeenpäin minkäänlaista muistikuvaa, koska käytettävät lääkeaineet aiheuttavat yleensä täydellisen toimenpiteenaikaisen muistinmenetyksen (amnesia) jopa hieman takautuvastikin. Kaikilla sedaatiossa käytettävillä lääkeaineilla on ominaisuutena vaikutuksen nopea alkaminen, lyhyt kestoaika ja nopea elimistöstä poistuminen, jolloin asiakkaan toipuminen toimintakuntoon tapahtuu nopeasti ja ilman sivuvaikutuksia. Sedaatio on kuitenkin selkeästi varsinaisissa leikkaustoimenpiteissä käytettävää yleisanestesiaa "kevyempi" nukutus, jossa normaalit lihastoiminnat säilytetään siten, että nielun normaalit suojarefleksit säilytetään eikä hengityksen keinotekoista avustamista tarvita.

Ennen sedaatiota asiakkaan on ehdottmosti paastottava 4-6 tuntia mahalaukun tyhjentymisen varmistamiseksi. Toimenpidepäiväksi asiakas sopii "saattajan", joka huolehtii potilaan kuljettamisesta ja jälkitarkkailusta toimenpiteen jälkeen seuraavaan aamuun saakka.


Ennen hammastoimenpiteen alkua kädenselän laskimoon laitetaan kanyyli, josta lääkeaineet annostellaan. Verenkierron ja hengityksen
tarkkailua varten aloitetaan jatkuva verenpaineen seuranta sekä veren happipitoisuuden ja sydämmen syketaajuuden mittaaminen. Näillä toimenpiteillä varmistetaan hengitystoiminna riittävyys, koska kaikilla sedaatiossa käytettävillä lääkeaineilla on hengitystä lamaavaa vaikutusta. Lisäksi asiakkaan nenään asetetaan hapen annostelun mahdollistavat "happiviikset", joista tarvittaessa nostetaan hengitysilman happipitoisuutta.

Sedaatiota syvennetään asiakkaan tarpeen mukaan käyttäen useimmiten kolmen lääkeaineen yhdistelmää: pidempivaikutteisella rauhottavalla lääkeaineella aikaansaadaan asiakkaalle rentoutunut olo, kivuliaammat toimenpidevaiheet (esim. puudutus tai hampaan poisto) hoidetaan lyhytvaikutteisella keskushermostoon vaikuttavalla kipulääkkeellä ja syvempi lyhytkestoinen uni aikaansaadaan kolmannella jatkuvalla lääkeaine- infuusiolla. Lisäksi hammaslääkäri puuduttaa kaikki potilaat.

Toimenpiteen loppuvaiheessa sedaatiota aletaan vähitellen keventämään ja tavoitteena on se, että asikas on puhuteltavissa toimenpiteen loputtua. Hetken kuluttua asiakas pystyykin sitten siirtymän tuettuna odotushuoneeseen toipumaan. Kun tasapainoaisti ja lihastoiminta on täysin palautuneet, asiakas saa luvan poistua saattajan mukana. Toimenpiteen jälkeen on pidättäydyttävä mm. autolla ajosta seuraavaan päivään asti eli noin 24 tunnin ajan. Syöminen ja juominen on sallittua 2 tunnin kuluttua mikäli itse toimenpide ei sitä rajoita.

Sedaatio soveltuu lähes kaikkiin suun alueen toimenpiteisiin (paikkaukset, juurihoidot, suukirurgia) joiden kesto on alle neljä tuntia. Pidemmät toimenpiteet voidaan jakaa useammaksi neljän tunnin hoitojaksoksi. Asiakkaan muut sairaudet ja lääkitykset on oltava anestesilääkärin tiedossa ennen sedaatiohoidon sopimista. Vuoden 1956 jälkeen syntyneet asiakkaat saavat myös sedaatiohoidosta KELA:n korvauksen. Mikäli iv-sedaatiota ei todeta riittäväksi hoitomuodoksi, tarjolla on myös täydellisessä yleisanestesiassa tehtävät hammashoidot. Sedaatioon hakeudu- taan sopimalla asiasta hoitavan hammaslääkärin kanssa.

Sedaatiohoidon kustannus on noin 900-1000 mk tunnilta ja KELA korvaa ensimmäiseltä tunnilta noin 50 % kustannuksista.

Lue lisää

Pienet lapset yleensä nukutetaan, jos hammashoito ei onnistu joko suun kautta otettavalla rauhoittavalla esilääkkeellä tai ilokaasulla. Silloin lapsi ei yleensä hyväksy "mitään toimenpiteitä", joten vaihtoehdot ovat vähissä. Lapsilla ei suonensisäinen rauhoittava lääkitys ole kovinkaan paljon käytetty. Jos ihan lyhyt toimenpide, esim. yksittäisen hampaan poisto, lyhyttä "humausta" voidaan kyllä hyvinkin harkita. Pääsääntöisesti pyritään täysnukutuksessa ja hoitamaan hoidettavat hommat kerralla. Monen hoitokerran katsotaan rasittavan lasta liiaksi, varsinkin jos on kovin pienestä (alle kouluikäisestä) lapsesta kysymys.

Edellisen viestin tiedot kela-korvauksista ovat vanhentuneita. Ikärajoitukset ovat poistuneet.