MIKÄ MIELESTÄNNE USKONNOLLISUUS ON?

Useimmiten ainakin vapaissa suunnissa käsitämme uskonnollisuuden eri asiana kuin uskossa elämisen. Mutta haluaisin kuitenkin tiedustella mielipidettänne ko.asiasta, mikä käsitteenne on näiden kahden välillä.
Sinä joka et ole uudestisyntynyt uskovainen,,,,toivon ettet luokkaannu, mutta toivon ettet sinä vastaile,,,,kiitos.
Kiitos vastauksistanne.
14360
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

ulospäin, uskonnollisuutta syötetään sydämeen sisäänpäin.

Uskonnollisuus sanoo: Tee näin ja näin, että täytät pelastuksen ehdot.

Jeesus sanoo: Se on täytetty! Ota vastaan!

Äänestä

Uskonnollisuuteen liittyy tavoissa eläminen.Joulukirkot kasteineen.Lyhyesti tiivistäen:Heissä on Jumalallisuuden ulkokuori, mutta ha kieltävät sen voiman.Esim. Selkeät Raamatun ohjeistukset, jotka suojaavat ihmisen psyykettä ja siten arkikäyttäytymistä,- uskonnollinen ihminen mieltää ne lakihenkisiksi tai kielteisessä mielessä teoissa elämiseksi.No, uskontekoja ne tietenkin olisivat.

Uskonnollinen ihminen on eräällä tavalla näyttelijä ja valehtelija.On ihmisille mieliksi uskonasioissa.
Sama käyttäytyminen ihmisellä, jos uudestisyntymätön ihminen pitäisi,- ilman uskoa, ohjautua elämään ja ajattelemaan Raamatun ohjeistuksen mukaisesti.

Äänestä
  • Uskonnollisuus on erittäin kaunista ja ihmissydämeen vetoavaa. Uskonnollisia - erittäin kauniita ja liikuttavia puheitä - voi kuunnella aamu- ja iltahartauksissa. Ei kaiketi näitä kauniimpia ja liikuttavampia puheita voi enää pitää. Uskon että nämä puheet - aika usein pienistä pojista ja pienistä tytöistä - saa osakseen kiitosten vyöryjä ihmisiltä, jotka ovat suuresti liikuttuneet näistä taideteoksista.

    Mutta ne kaikki johdattavat näitä liikutuksen vallassa olevia ihmisiä kadotukseen. Niissä ei ole Jumalan uudestisynnyttävää voimaa.

    Uudestisynnyttävää voimaa sisältävät puheet uskosta Jeesukseen saa poikkeuksetta ihmiset raivon valtaan ja vastalauseiden vyöryn ahdistus- ja syyllistämissyytöksineen.

    Suomen mediassa jutellaan ASIALLISEEN sävyyn aina noituudesta, shamanismista, äiti Ammanista, muslimeista, .... eli uskonnoista. Mutta jos haastatellaan Jeesukseen uskovaa, niin toimittajat menevät välittömästi sekaisin raivosta ja heidän puheensakin joskus raivon vallassa puuroutuu.

    Näiden kautta voimme myös lähestyä aihetta - uskonnollisuus ja usko Jeesukseen.

    Äänestä

asettaa pelastuksen ehdoksi Joh 3:3 on uskonnollinen.Mielestäni heitä esiintyy paljon lapsena kastettujen joukossa, pää asiassa ev.lut kirkon jäsenissä.
Minäkin olin sellainen, mutta en enää, enkä ole ollut yli 25v.Kiitos Jeesukselle Kristukselle.
Ja päin vastoin; Uudestisyntymisen kokenut edustaa Raamatun ukaista uskoa.
Siitä voi lukea Room. 10:9-10.Sydämen uskosta.ja suun tunnustuksesta.
Markuksen evankeliumissa, 16:15-16.Puhutaan mene misestä kaiken maailmaan ja kehoitetaan saarnaamaan EVANKELIUMIA kaikkeen maailmaan ja vakuutetaan, että joka USKOO se PELASTUU, mutta varoitetaan että joka EI USKO, tuomitaan kadotukseen.

Äänestä
  • siis Uudestisyntymisen, jonka Jeesus asettaa pelastumisen ehdoksi jne......
    Sorry väärä aloitus muoto edellisessä kirj.
    tv. sama

    Äänestä

  • Eikö vaan Jeesus sanonutkin turhaan siihen Markus 16:16. sen "kastetaan" -sanan ?
    Siinähän Jeesus sanoo näin: "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu!"
    Eikö Hän ymmärtänyt, etteivät kaikki tahdo lähteä kasteelle?
    Varmaankin Hän sanoi sen aivan pilanpäiten!

    ?

    Äänestä

Tapaus Nikodemus kautta voidaan myös lähestyä tätä aihetta.

Nikodemus josta kerrotaan Joh. 3:1- alkaen tuli Jeesuksen luo yöllä.

Nikodemus uskoi Jumalaan ja oli hurskas mies - mutta hän oli matkalla kadotukseen, koska ei ollut uudestisyntynyt.

Ihmisenä Nikodemuksen kohdalla kaikki oli kohdallaan - kuten varmaan monella esim. luterilaisella. Mutta sydämen tasolla hän ei ollut uudestisyntynyt - Nikodemuksen sydänkin oli ehkä hurskas ja vilpitön ja totuudellinen ja Jumalaa pelkääväinen, mutta jotain puuttui.

Mitä ?

Nikodemuksen tämä hyvä ja hurskas ja Jumalaan uskova sydän ei ollut kuollut eikä kuoletettu - hänen täytyi kuolla käytännön tasollakin minuutensa menettäen ihmisenä ja syntyä uudestaan Hengestä Jumalan lapsena ja sen mukaan sitten jatkossa toimia. Luonnollinen ihminen - esim. kirkossa hyvin menestynyt - ei suostu missään nimessä menettämään edes asemaansa kirkossa viroissa - minuudesta puhumattakaan. Tässä näin lyhyesti voi aineistoa miten lähestyä aihetta.

Äänestä

Uskonnon merkitys uskovalle:

Joillakin ihmisillä näyttää olevan tarve siirtää vastuu omista ja muiden tekemisistä jollekin kolmannelle osapuolelle. Tällöin ajattelu ja empatian kokeminen, joka voi joskus olla raskasta, voidaan sysätä syrjään ja luottaa vain johonkin jumalasta lähtöisin väitettyyn opinkappaleeseen, joka kertoo mikä on oikein ja mikä väärin.

Uskonnot tarjoavat myös kuoleman jälkeistä elämää. Mielestäni kuoleman jälkeistä elämää ei ole, se on mielestäni ihmisen itsesuojeluvaiston luoma ajatus. Moni ihminen ei näytä kykenevän ajatukseen kuoleman lopullisuudesta, onhan se toki henkisesti vaikea ajatus. Aikuisen ihmisen tulee mielestäni kyetä punnitsemaan rehellisesti ilman pelkoa ajatus kuolemasta ja sen lopullisuudesta uskoi sitten kuoleman jälkeiseen elämään tai ei, useimmille aikuisille ihmisille kuoleman objektiivisuuteen pyrkivä tarkastelu kuitenkin näyttää olevan aivan liian raskasta.

Uskonnon ja jumalan merkitys näyttää siis olevan vastuun pakeneminen ja kuoleman pelon lievittäminen.

Äänestä
  • Tuossa analyysissäsi unohdat Jumalan reaalisuuden - näin se varmaan menisi jossei oteta huomioon että Jumala on elossa ja vaikuttaa myös nykyhistoriassa tosi kovalla voimalla - esim. Israeliin ja lähi-itään liittyvissä asioissa, jotka de facto määräävät mitä maailmassa itseasiassa tapahtuu - esim. öljynhinnan muodossa.

    Usko on realismia - että ihminen suostuu myöntämään realiteetit ja elämään sen mukaan. Filosofointi on vain spekulatiivista teoretisointia millä ei ole reaalielämän suhteen ollut mitään merkitystä ja vaikutusta ihmisten elämäään ja tämän maailman tapahtumiin.

    Äänestä

  • eli filosofoit kirjoitti:

    Tuossa analyysissäsi unohdat Jumalan reaalisuuden - näin se varmaan menisi jossei oteta huomioon että Jumala on elossa ja vaikuttaa myös nykyhistoriassa tosi kovalla voimalla - esim. Israeliin ja lähi-itään liittyvissä asioissa, jotka de facto määräävät mitä maailmassa itseasiassa tapahtuu - esim. öljynhinnan muodossa.

    Usko on realismia - että ihminen suostuu myöntämään realiteetit ja elämään sen mukaan. Filosofointi on vain spekulatiivista teoretisointia millä ei ole reaalielämän suhteen ollut mitään merkitystä ja vaikutusta ihmisten elämäään ja tämän maailman tapahtumiin.

    Mahdat puhua? on vaikea tietää kun niitä on niin monia.

    Onko usko norsupäiseen tai kuusi kätiseen Jumalaan realistista?

    Äänestä

  • elää ilman PELASTAVAA USKO JEESUKSEEN KRISTUKSEEN.
    Vaikkein olis kuin 1 % tai o,1% mahdollisuus että Raamattu on oikessa ja siihen uskovat kun varoittavat ihmisiä helvetistä ja kertovat iankaikkisesta elämästä Jumalan luona.
    Toteamus:Jeesukseen Kristukseen ja Raamattuun uskovat eivät menetä mitään jos ovat väärässä, mutta; Jumalan ja Raamatun ylenkatsovat, jos ovat väärässä menettävät KAIKEN !!!

    Äänestä

  • Syntynyt kirjoitti:

    Mahdat puhua? on vaikea tietää kun niitä on niin monia.

    Onko usko norsupäiseen tai kuusi kätiseen Jumalaan realistista?

    Jos puhutaan ylimmäisestä kaikkivaltiaasta niin näitä voi olla vain YKSI. Tämähän on nyt jo looginenkin tosiasia.

    Puhun siitä Jumalasta joka on luonut taivaan ja maan.

    Äänestä

Mitä uudestisyntyminen usein on:......










tässä vastaus:










Sinä joka et ole uudestisyntynyt uskovainen,,,,toivon ettet luokkaannu, mutta toivon ettet sinä vastaile,,,,kiitos.










Musta/valkoista siis.....












Onko romaniväestön yhteydellä jokin selvä
luonteenomainen piirre helluntailaisuuteen ?











Kyllä !










Nimittäin









Pelastus kuuluu MINULLE !










Aivan kuten kultakello !





































Ja Silirimpsis Sen Sileän tien !!

Äänestä

Romaneja on vaikeaa sisäistää kristilliseen yhteisöön, koska romanius on on jo yksinään tavallaan uskonto. En halua alentaa romaneja. Mutta romaanikulttuuri on on jo sinällään uskontoa. Siksi heitä on vaikea hyväksyä kristillisiin yhteisöihin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Eräs romani kirjoitti:

Useimmiten ainakin vapaissa suunnissa käsitämme uskonnollisuuden eri asiana kuin uskossa elämisen. Mutta haluaisin kuitenkin tiedustella mielipidettänne ko.asiasta, mikä käsitteenne on näiden kahden välillä.
Sinä joka et ole uudestisyntynyt uskovainen,,,,toivon ettet luokkaannu, mutta toivon ettet sinä vastaile,,,,kiitos.
Kiitos vastauksistanne.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu