Kuka ja ketä -sanojen väärinkäyttö...

... nuo ole lähinnä murre-ilmaisuja? En nyt ole varma alueesta, mutta ainakin Lappeenrannasta kotoisin olevat tuttavani puhuvat "ketä". Sielläpäin sanotaan myös "miuta paleltaa". "Istusin" taitaa olla Turun murretta, jos oikein muistan... Onko kuulolla ketään murre-eksperttiä, joka voisi antaa oikeita faktoja näiden minun arvausteni lisäksi? En ole kauhean huolissani suomen kielen tulevaisuudesta, sillä vaikka ihmiset puhuvat murteella, he kyllä osaavat tarpeen vaatiessa käyttää myös yleiskieltä ;)

Vastaus riippuu siitä, kekä kysyy. Eksää ymmärrä et "istusin" on murremuoto, seioo kirjakiältä ollenkaan!

Särähtää ja pahasti. Samaan sarjaan pääsevät sellaiset ilmaisut kuten "meidän pitää pelaa omaa pelii" ja viime aikoina yleistynyt "hän on tämän kauden yksi yllättäjistä".

Ketähän lie ollut, joka on ensimmäisenä lähtenyt leikkimään interrogatiivipronomineilla kuvailemaasi tapaan? Pilaksi se joka tapauksessa lienee alun perin tarkoitettu. Valitettavasti vain kaikki eivät osaa tehdä eroa leikinlaskun ja toden välillä; eräät käyttänevät tuota sanaleikkiä nyttemmin jo ihan tosissaan.

Ei tiedä ihminen, minne menee - ja kusta tulee!

Nuo s- ja si-imperfektit ovat käsittääkseni peräisin tuolta Varsinais-Suomesta, Lohjanharjun länsipuolelta Turun seudulle saakka. Minulla oli joskus läheisenä työkaverina somerolaissyntyinen tyttö, fiksu kuin mikä. Kotipuolen murre vain puski joskus läpi hänelläkin, korviani kutittavalla tavalla. Jos hänen olisi pitänyt sanoa "minä sihisin kiukusta", olisi lause ollut hänen sanomanaan epäilemättä "minä sihisisin kiukusta".

>miksi jossain päin Suomea (lähinnä etelässä) ei
>enää osata suomenkielen perusjuttuja? Etenki kuka
>ja ketä -sanat näyttää tuottavan vaikeuksia.

Sama koskee myös asemosanojen joku/jokin käyttöä.

jokin -pronominia käytetään suruttomasti viittaamaan henkilökorrelaattiin.

Pelkäänpä että monikaan ei osaa enää edes taivuttaa joku -proniminia oikein kaikissa sijamuodoissa! Miten siitä kuuluisi esimerkiksi yksikön partitiivi? Tai monikon illatiivi? Tai...

Onko niin, että kun ei osata kielioppia eikä taivutusmuotoja, niin valitaan se pienemmän riesan tie: taivutetaankin ihan onnellisina JOKIN -pronomimia!

Surku tulee :o

sillä murteethan ovat olleet olemassa jo kauan ja niiden pohjalta kirjakieli on oikeastaan luotu... joten turha parjata niitä. Toki kuulostaa hullulta, kun lapseni sanovat "ketä niin sanosisi", oppivat päiväkodissa Turun murretta. Mutta oikeaa ja huoliteltua kieltä oppivat myös varmasti, kunhan ehtivät.
Sarjoissa ihmisten kuuluu puhua niinkuin oikeatkin ihmiset normaalisti, eikä mitään kirjakieltä. Joka toista väittää katselkoon 50-luvun suomalaisia elokuvia, kuinka luonnikasti kieli siellä onkaan....
Mutta asia on toinen, kun puhutaan esim. toimittajista, joiden kuuluu hallita suomen peruskirjakieli ja puhua selkeää yleiskieltä.

Olet oikeassa. Kieli muuttuu koko ajan kehnommaksi. Televisiosta kuulee päivittäin etelän ihmisten puhetta, ja kieltämättä se on kamalaa kuunneltavaa. Näköjään nykykakarat eivät osaa enää kirjoittaakaan kuin puhekielellään.

Kyseessä on lounaismurteiden (ei siis minkään "Etelä-Suomen") ominaispiirre. Mistään "kielen väärinkäytöstä" ei myöskään ole kysymys paitsi jos kieltä käytetään sellaisessa kontekstissa, jossa edellytetään kirjakielen normien seuraamista, esim. kirjallisessa muodossa. Muutenhan puhutun kielen tarkoitus on se, että ihmiset pystyvät kommunikoimaan sillä keskenään eikä sekaannuksia synny.

Mainitsemasi esimerkit eivät synnytäkään sekaannuksia vaan päinvastoin tekevät kommunikoinnista entistä jouhevampaa ja joustavampaa. "Ketä" merkitsee lounaismurteiden alueella sekä "kuka", "ketä" että "ketkä". "Kuka" sen sijaan voi merkitä vain "kuka" eli se on aina nominatiivimuoto. "Kuka asia koskee?" tai "Kuka sinä rakastat?" eivät siis Lounais-Suomessakaan ole mahdollisia muotoja.

Samaan sarjaan kuuluu myös "istusin", joka on lounaismurteissa käytetty imperfektimuoto. Loppu-s on imperfektin tunnuksena tarpeellinen siitä syystä, että "istuin" ja "istun" ääntyvät lounaismurteissa samoin, eli imperfektimuodosta on tullut "istu(i)n" i:n hämärtyessä. Niinpä sanavartaloon on lisätty s niiden verbien mallin mukaan, joiden nominatiivissa on loppu -ta, -tä. (Haluta, osata jne.)

Suomen kieli ei myöskään ole alkanut "jossain päin maata kuulostaa eestiltä tai joltain ihme säksätykseltä", vaan lounaismurteella on ikivanhoja yhtäläisyyksiä viron kielen kanssa. Se on sitten toinen asia, että nykyään myös helsinkiläisvetoinen "yleispuhekielemme" on omaksunut joitain viroa muistuttavia piirteitä kuten esimerkiksi possessiivisuffeksien säännöllisen pudottamisen.

"Ketä" kiinnostaa oikeasti, miten ihmiset puhuvat kieltä. Kirjakieli on kaukana puhekielestä. Kommentit on vuodelta 2003, mutta ei tämä näsäviisastelu ole minnekään kadonnut. Kuhmolainen tyttö viisasteli, näpäyttämällä minulle "Kuka oikeesti sanoo "ketä". Miten sitten esimerkiksi kainuun murteessa oleva sana "koppeutua" = jaksaa/viitsiä. Eihän tuotakaan sanaa älyä yksikään muu kuin Kainuulainen ja sana kuulostaa tosi oudolta muiden kuin kainuulaisten korvaan. Voisin sanoa täysin samalla tavalla """"Ketä"""" oikeesti sanoo koppeutua" Sana "koppeutua" on toki huono esimerkki verrattuna sanaan ketä, jonka kaikki tietävät mutta periaate on melkeinpä sama.
Fiksu ihminen ei siltikään rupea suoraan sanoen haistattelemaan henkilökohtaisuuksia, siitä miten ihmiset puhuvat ja siitä, miten heidän asuinpaikkansa vaikuttaa heidän puhekieleensä. Lause "miksi jossain päin Suomea (lähinnä etelässä) ei osata enää puhua suomea" kuulostaa klassiselta alemmuuskompleksin omaavalta maaseudun ihmiseltä, jolla on tapana puhua huonoa "meistä (muka) itseämme paremman tason ihmisinä pitävistä(helsinkiläisistä). Tällä kertaa haukkuen sitä, miten "etelä-suomalaiset" puhuvat väärin suomea. Minä helsinkiläisenä en mene haukkumaan "Miksi kainuulaiset sanovat kansa, eikä kanssa" tai "Miksi turkulaiset sanovat sihisisin". Nämä ovat suomenkielen rikkautta eli murteita.
Lopetan vuodatukseni ajatusta herättävään kysymykseen. Mitä, jos asia onkin niin, että kaikki ne, jotka sanovat etelä-suomalaisten olevan ylimielisiä, ja itsekkäitä, ovatkin juuri itse näitä piirteitä omaavia henkilöitä?

"Ketä" kiinnostaa oikeasti, miten ihmiset puhuvat kieltä. Kirjakieli on kaukana puhekielestä. Kommentit on vuodelta 2003, mutta ei tämä näsäviisastelu ole minnekään kadonnut. Kuhmolainen tyttö viisasteli, näpäyttämällä minulle "Kuka oikeesti sanoo "ketä". Miten sitten esimerkiksi kainuun murteessa oleva sana "koppeutua" = jaksaa/viitsiä. Eihän tuotakaan sanaa älyä yksikään muu kuin Kainuulainen ja sana kuulostaa tosi oudolta muiden kuin kainuulaisten korvaan. Voisin sanoa täysin samalla tavalla """"Ketä"""" oikeesti sanoo koppeutua" Sana "koppeutua" on toki huono esimerkki verrattuna sanaan ketä, jonka kaikki tietävät mutta periaate on melkeinpä sama.
Fiksu ihminen ei siltikään rupea suoraan sanoen haistattelemaan henkilökohtaisuuksia, siitä miten ihmiset puhuvat ja siitä, miten heidän asuinpaikkansa vaikuttaa heidän puhekieleensä. Lause "miksi jossain päin Suomea (lähinnä etelässä) ei osata enää puhua suomea" kuulostaa klassiselta alemmuuskompleksin omaavalta maaseudun ihmiseltä, jolla on tapana puhua huonoa "meistä (muka) itseämme paremman tason ihmisinä pitävistä(helsinkiläisistä). Tällä kertaa haukkuen sitä, miten "etelä-suomalaiset" puhuvat väärin suomea. Minä helsinkiläisenä en mene haukkumaan "Miksi kainuulaiset sanovat kansa, eikä kanssa" tai "Miksi turkulaiset sanovat sihisisin". Nämä ovat suomenkielen rikkautta eli murteita.
Lopetan vuodatukseni ajatusta herättävään kysymykseen. Mitä, jos asia onkin niin, että kaikki ne, jotka sanovat etelä-suomalaisten olevan ylimielisiä, ja itsekkäitä, ovatkin juuri itse näitä piirteitä omaavia henkilöitä?

"Ketä" kiinnostaa oikeasti, miten ihmiset puhuvat kieltä. Kirjakieli on kaukana puhekielestä. Kommentit on vuodelta 2003, mutta ei tämä näsäviisastelu ole minnekään kadonnut. Kuhmolainen tyttö viisasteli, näpäyttämällä minulle "Kuka oikeesti sanoo "ketä". Miten sitten esimerkiksi kainuun murteessa oleva sana "koppeutua" = jaksaa/viitsiä. Eihän tuotakaan sanaa älyä yksikään muu kuin Kainuulainen ja sana kuulostaa tosi oudolta muiden kuin kainuulaisten korvaan. Voisin sanoa täysin samalla tavalla """"Ketä"""" oikeesti sanoo koppeutua" Sana "koppeutua" on toki huono esimerkki verrattuna sanaan ketä, jonka kaikki tietävät mutta periaate on melkeinpä sama.
Fiksu ihminen ei siltikään rupea suoraan sanoen haistattelemaan henkilökohtaisuuksia, siitä miten ihmiset puhuvat ja siitä, miten heidän asuinpaikkansa vaikuttaa heidän puhekieleensä. Lause "miksi jossain päin Suomea (lähinnä etelässä) ei osata enää puhua suomea" kuulostaa klassiselta alemmuuskompleksin omaavalta maaseudun ihmiseltä, jolla on tapana puhua huonoa "meistä (muka) itseämme paremman tason ihmisinä pitävistä(helsinkiläisistä). Tällä kertaa haukkuen sitä, miten "etelä-suomalaiset" puhuvat väärin suomea. Minä helsinkiläisenä en mene haukkumaan "Miksi kainuulaiset sanovat kansa, eikä kanssa" tai "Miksi turkulaiset sanovat sihisisin". Nämä ovat suomenkielen rikkautta eli murteita.
Lopetan vuodatukseni ajatusta herättävään kysymykseen. Mitä, jos asia onkin niin, että kaikki ne, jotka sanovat etelä-suomalaisten olevan ylimielisiä, ja itsekkäitä, ovatkin juuri itse näitä piirteitä omaavia henkilöitä?

"Ketä" kiinnostaa oikeasti, miten ihmiset puhuvat kieltä. Kirjakieli on kaukana puhekielestä. Kommentit on vuodelta 2003, mutta ei tämä näsäviisastelu ole minnekään kadonnut. Kuhmolainen tyttö viisasteli, näpäyttämällä minulle "Kuka oikeesti sanoo "ketä". Miten sitten esimerkiksi kainuun murteessa oleva sana "koppeutua" = jaksaa/viitsiä. Eihän tuotakaan sanaa älyä yksikään muu kuin Kainuulainen ja sana kuulostaa tosi oudolta muiden kuin kainuulaisten korvaan. Voisin sanoa täysin samalla tavalla """"Ketä"""" oikeesti sanoo koppeutua" Sana "koppeutua" on toki huono esimerkki verrattuna sanaan ketä, jonka kaikki tietävät mutta periaate on melkeinpä sama.
Fiksu ihminen ei siltikään rupea suoraan sanoen haistattelemaan henkilökohtaisuuksia, siitä miten ihmiset puhuvat ja siitä, miten heidän asuinpaikkansa vaikuttaa heidän puhekieleensä. Lause "miksi jossain päin Suomea (lähinnä etelässä) ei osata enää puhua suomea" kuulostaa klassiselta alemmuuskompleksin omaavalta maaseudun ihmiseltä, jolla on tapana puhua huonoa "meistä (muka) itseämme paremman tason ihmisinä pitävistä(helsinkiläisistä). Tällä kertaa haukkuen sitä, miten "etelä-suomalaiset" puhuvat väärin suomea. Minä helsinkiläisenä en mene haukkumaan "Miksi kainuulaiset sanovat kansa, eikä kanssa" tai "Miksi turkulaiset sanovat sihisisin". Nämä ovat suomenkielen rikkautta eli murteita.
Lopetan vuodatukseni ajatusta herättävään kysymykseen. Mitä, jos asia onkin niin, että kaikki ne, jotka sanovat etelä-suomalaisten olevan ylimielisiä, ja itsekkäitä, ovatkin juuri itse näitä piirteitä omaavia henkilöitä?

Kuka se haittaa, ketä se puhuu.

Nuo kuuluvat Merirastilan murteeseen: "Kuka sinä tarkoitta".

Oikea vastaus on: Ketä sä olet ja miksi sä puhut mulle?

Ilmeisesti et ole kuullut murteista? Eikä sanojenkaan taivutus taida olla ihan juurtunut. No, ei se mitään, kyl sä viäl saatat oppia.

Maahanmuuttajat tuonu vääränlaisen Suomenkielisten sanojen lausumisen Suomeen luultavasti :D

Riippuu ketä kysyy.

Anteeksi erittäin myöhäisestä vastauksesta mutta pakko sanoa, että itse INHOAN tätä ketä kuka virhettä. Itse en ole koskaan sanonut ketä tai kukasanaa väärään kohtaan. En edes alle 5v (tällöin tosin en käyttänyt hirveästi ketä sanaa) aina kun kuulen tämän virheen tekisi mieli huomauttaa mutta voikun ei jaksa kun kuulee niin paljon. (Tai sit en vaan jaksa) Onko samalla tavalla ajattelijoita??? Pakko myöntää että anteeksi mahdollisista virheistä olen alakoulussa. Hauskaa joo....

Ärsyttää ketäsekoilu ja ketäilevä tuttuni käyttää myös adjektiivia kirpeä esimerkiksi aikaa pannussa olleesta kahvista. Tarkoittanee kitkerää, ei voi varmaksi tietää mutta selkeästi ei ymmärrä eroa.