Kuka ja ketä -sanojen väärinkäyttö...

kielessä viilto

miksi jossain päin Suomea (lähinnä etelässä) ei enää osata suomenkielen perusjuttuja? Etenki kuka ja ketä -sanat näyttää tuottavan vaikeuksia.
Onko muka oikein sanoa esim. "ketä tuo on?"
Nämä jotka käyttävät ketä ja kuka -sanoja sikin sokin, sanovat että ne tarkoittavat samaa asiaa. Eli siis voiko sanoa "Kuka asia koskee?" tai "Kuka sinä rakastat?"

joo mutta siis kertokaa, missä osissa Suomea etenki tätä tyyliä käytetään ja millon on sattunu se vahinko, että nuo sanat on sekottunu keskenään? Mä vaan että miltä suomenkieli mahtaa kuulostaa 70 vuoden kuluttua, kun se nyt alkaa jo jossain päin maata kuulostaa eestiltä tai joltain ihme säkätykseltä..
Myöskin nämä eteläsuomen ihmeelliset imperfektimuodot, joiden loppuun lisätään aina väkisellä S-kirjain, ovat oksettavia (esim. "istuin siellä" sanotaan "istusin siellä"...)

34

6687

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tradu

      ... nuo ole lähinnä murre-ilmaisuja? En nyt ole varma alueesta, mutta ainakin Lappeenrannasta kotoisin olevat tuttavani puhuvat "ketä". Sielläpäin sanotaan myös "miuta paleltaa". "Istusin" taitaa olla Turun murretta, jos oikein muistan... Onko kuulolla ketään murre-eksperttiä, joka voisi antaa oikeita faktoja näiden minun arvausteni lisäksi? En ole kauhean huolissani suomen kielen tulevaisuudesta, sillä vaikka ihmiset puhuvat murteella, he kyllä osaavat tarpeen vaatiessa käyttää myös yleiskieltä ;)

      • otteliaana

        karmeimmimmillaan (aika hauska superlatiivi muuten tuokin) on juuri tuo ketä-sanan väärinkäytös. samalta suunnalta tulee myös imperfektin s-pääte (istusin, sanosin ym.)turusta helsinkiin muutettuani olen huomannut, että ketä- sanaa raiskataan myös siellä. on ihana asia että murteet elävät ja voivat hyvin,mutta puhuttu kieli on eri asia kuin painettu. kyllähän se vähän gradun uskottavuutta vie, jos siellä julistaa jotain tämän tyyppistä:"tutkisin ketä koehenkilöistä puhus väärin"...


      • Juuretlakeudella

        Vaasassa sanottiin ketä ainakin 60-70-luvulla. En tiedä miksi. Kun mentiin Isoonkyröön 40 km itäänpäin, siellä sanottiin, että te vaasalaiset sanotte Aina ketä.


    • Jaa mää vai?

      Vastaus riippuu siitä, kekä kysyy. Eksää ymmärrä et "istusin" on murremuoto, seioo kirjakiältä ollenkaan!

      • ilu kettunen

        Turus ei oo metroooo!!!


    • Janasärjestys

      Särähtää ja pahasti. Samaan sarjaan pääsevät sellaiset ilmaisut kuten "meidän pitää pelaa omaa pelii" ja viime aikoina yleistynyt "hän on tämän kauden yksi yllättäjistä".

    • Kielien kääntelijä

      Ketähän lie ollut, joka on ensimmäisenä lähtenyt leikkimään interrogatiivipronomineilla kuvailemaasi tapaan? Pilaksi se joka tapauksessa lienee alun perin tarkoitettu. Valitettavasti vain kaikki eivät osaa tehdä eroa leikinlaskun ja toden välillä; eräät käyttänevät tuota sanaleikkiä nyttemmin jo ihan tosissaan.

      Ei tiedä ihminen, minne menee - ja kusta tulee!

      Nuo s- ja si-imperfektit ovat käsittääkseni peräisin tuolta Varsinais-Suomesta, Lohjanharjun länsipuolelta Turun seudulle saakka. Minulla oli joskus läheisenä työkaverina somerolaissyntyinen tyttö, fiksu kuin mikä. Kotipuolen murre vain puski joskus läpi hänelläkin, korviani kutittavalla tavalla. Jos hänen olisi pitänyt sanoa "minä sihisin kiukusta", olisi lause ollut hänen sanomanaan epäilemättä "minä sihisisin kiukusta".

    • Topias

      >miksi jossain päin Suomea (lähinnä etelässä) ei
      >enää osata suomenkielen perusjuttuja? Etenki kuka
      >ja ketä -sanat näyttää tuottavan vaikeuksia.

      Sama koskee myös asemosanojen joku/jokin käyttöä.

      jokin -pronominia käytetään suruttomasti viittaamaan henkilökorrelaattiin.

      Pelkäänpä että monikaan ei osaa enää edes taivuttaa joku -proniminia oikein kaikissa sijamuodoissa! Miten siitä kuuluisi esimerkiksi yksikön partitiivi? Tai monikon illatiivi? Tai...

      Onko niin, että kun ei osata kielioppia eikä taivutusmuotoja, niin valitaan se pienemmän riesan tie: taivutetaankin ihan onnellisina JOKIN -pronomimia!

      Surku tulee :o

      • Kielien kääntelijä

        Olen tiedostanut juuri kuvaamasi ongelman jo vuosia ja taas vuosia sitten. Ei voi mitään - aina tulee töpeksittyä, vaikka asia on periaatteessa täysin tiedossa ja hallinnassa. Joku ja jokin menevät ihan huomaamatta iloisesti sekaisin, ellei varta vasten skarppaa halutessaan puhua/kirjoittaa huolitellusti.


      • minä
        Kielien kääntelijä kirjoitti:

        Olen tiedostanut juuri kuvaamasi ongelman jo vuosia ja taas vuosia sitten. Ei voi mitään - aina tulee töpeksittyä, vaikka asia on periaatteessa täysin tiedossa ja hallinnassa. Joku ja jokin menevät ihan huomaamatta iloisesti sekaisin, ellei varta vasten skarppaa halutessaan puhua/kirjoittaa huolitellusti.

        Miksi nykyään diftongi -uo muuttuu varsinkin hesalaisten suussa yliärsyttävään muotoon -ua? Tämä ilmiö saa vereni kiehumaan! esim. suamalainen, ruatsalainen...
        Toinen asia, johon oon kiinnittänyt huomiota, on se-pronominin yleistyminen puheessa. Nykyään pronomini löytyy lauseesta kun lauseesta. Voisi jopa väittää, että siitä on tullut artikkeli suomen kieleen.


      • Kielien kääntelijä
        minä kirjoitti:

        Miksi nykyään diftongi -uo muuttuu varsinkin hesalaisten suussa yliärsyttävään muotoon -ua? Tämä ilmiö saa vereni kiehumaan! esim. suamalainen, ruatsalainen...
        Toinen asia, johon oon kiinnittänyt huomiota, on se-pronominin yleistyminen puheessa. Nykyään pronomini löytyy lauseesta kun lauseesta. Voisi jopa väittää, että siitä on tullut artikkeli suomen kieleen.

        Enpä ole itse verenkiehumisilmiöksi saakka huomannut enkä yhdistäisi niinkään Helsinkiin. Suamalainen ja ruatsalainen kuulostavat korvissani pikemminkin joltain hämäläismurteelta. Olisikohan kyseessä Pirkanmaan suunta – läheltä Etelä-Pohjanmaata – matkaa jatkettaessa tulevat sitten vastaan ensin suamaalaane ja ruattaalaane, sitten suomaalaanen ja ruottaalaanen???

        Totta puhuen: en koe olevani mikään murteiden enkä murremaantieteen tuntija.

        Se se vaan on sillä lailla, että se vähän panee joskus jurppimaan tuo sesettely!


      • m.m.
        Kielien kääntelijä kirjoitti:

        Enpä ole itse verenkiehumisilmiöksi saakka huomannut enkä yhdistäisi niinkään Helsinkiin. Suamalainen ja ruatsalainen kuulostavat korvissani pikemminkin joltain hämäläismurteelta. Olisikohan kyseessä Pirkanmaan suunta – läheltä Etelä-Pohjanmaata – matkaa jatkettaessa tulevat sitten vastaan ensin suamaalaane ja ruattaalaane, sitten suomaalaanen ja ruottaalaanen???

        Totta puhuen: en koe olevani mikään murteiden enkä murremaantieteen tuntija.

        Se se vaan on sillä lailla, että se vähän panee joskus jurppimaan tuo sesettely!

        >Se se vaan on sillä lailla, että se vähän panee
        >joskus jurppimaan tuo sesettely!

        Kyllä niin on että näin on!!!

        (Lausutaan erikoisen painokkaasti, mieluusti painottaen vahvasti sanoja NIIN ja NÄIN ON)


      • juuuu
        minä kirjoitti:

        Miksi nykyään diftongi -uo muuttuu varsinkin hesalaisten suussa yliärsyttävään muotoon -ua? Tämä ilmiö saa vereni kiehumaan! esim. suamalainen, ruatsalainen...
        Toinen asia, johon oon kiinnittänyt huomiota, on se-pronominin yleistyminen puheessa. Nykyään pronomini löytyy lauseesta kun lauseesta. Voisi jopa väittää, että siitä on tullut artikkeli suomen kieleen.

        Myöskin -ie muuttuu -iä:ksi (esim. mies -> miäs)

        Kuunnelkaapa esim. salattujen elämien Aleksin puhetta. siinä tästä hyvin elävä esimerkki. sen äijän puhe kuulostaa muutenkin oksettavan akkamaiselta....


      • artola

        Tietysti kirjakielessä sanotaan ihmisistä joku, jonkun, jotakuta... ja asioista/esineistä jokin, jonkin, jotakin... mutta puhekielessä on aina sanottu molemmista joku, jonkun, jotakin. Kirjakieli ja puhekieli, kaksi eri asiaa.
        Ketä-sanan "väärinkäyttö" ei ole myöskään nykyajan ilmiö, vaan kuuluu esim. Helsingin seudun puhekieleen. Niillä alueilla, joiden murteeseen se ei kuulu, ei sitä kukaan käytä nykyäänkään.


    • annu

      sillä murteethan ovat olleet olemassa jo kauan ja niiden pohjalta kirjakieli on oikeastaan luotu... joten turha parjata niitä. Toki kuulostaa hullulta, kun lapseni sanovat "ketä niin sanosisi", oppivat päiväkodissa Turun murretta. Mutta oikeaa ja huoliteltua kieltä oppivat myös varmasti, kunhan ehtivät.
      Sarjoissa ihmisten kuuluu puhua niinkuin oikeatkin ihmiset normaalisti, eikä mitään kirjakieltä. Joka toista väittää katselkoon 50-luvun suomalaisia elokuvia, kuinka luonnikasti kieli siellä onkaan....
      Mutta asia on toinen, kun puhutaan esim. toimittajista, joiden kuuluu hallita suomen peruskirjakieli ja puhua selkeää yleiskieltä.

      • turkulainen

        ...kyllä sano "ketä niin sanosisi". Moista muotoa ei ole Turussa olemassa, eikä missään lounaismurteiden alueella. Jollain turkulaisvanhuksella "Ketä niin (luultavammin= sillai, simmottos) sanosis?" merkitsisi "Kuka niin sanoisi?", eli kyseessä olisi konditionaali, mutta "sanosisi" on joka tapauksessa vallan mahdoton muoto. Lapsesi sanonevat: "Ketä niin sanos?" ts. "Kuka niin sanoi?".


    • Vesa

      Olet oikeassa. Kieli muuttuu koko ajan kehnommaksi. Televisiosta kuulee päivittäin etelän ihmisten puhetta, ja kieltämättä se on kamalaa kuunneltavaa. Näköjään nykykakarat eivät osaa enää kirjoittaakaan kuin puhekielellään.

    • Turkulainen

      Kyseessä on lounaismurteiden (ei siis minkään "Etelä-Suomen") ominaispiirre. Mistään "kielen väärinkäytöstä" ei myöskään ole kysymys paitsi jos kieltä käytetään sellaisessa kontekstissa, jossa edellytetään kirjakielen normien seuraamista, esim. kirjallisessa muodossa. Muutenhan puhutun kielen tarkoitus on se, että ihmiset pystyvät kommunikoimaan sillä keskenään eikä sekaannuksia synny.

      Mainitsemasi esimerkit eivät synnytäkään sekaannuksia vaan päinvastoin tekevät kommunikoinnista entistä jouhevampaa ja joustavampaa. "Ketä" merkitsee lounaismurteiden alueella sekä "kuka", "ketä" että "ketkä". "Kuka" sen sijaan voi merkitä vain "kuka" eli se on aina nominatiivimuoto. "Kuka asia koskee?" tai "Kuka sinä rakastat?" eivät siis Lounais-Suomessakaan ole mahdollisia muotoja.

      Samaan sarjaan kuuluu myös "istusin", joka on lounaismurteissa käytetty imperfektimuoto. Loppu-s on imperfektin tunnuksena tarpeellinen siitä syystä, että "istuin" ja "istun" ääntyvät lounaismurteissa samoin, eli imperfektimuodosta on tullut "istu(i)n" i:n hämärtyessä. Niinpä sanavartaloon on lisätty s niiden verbien mallin mukaan, joiden nominatiivissa on loppu -ta, -tä. (Haluta, osata jne.)

      Suomen kieli ei myöskään ole alkanut "jossain päin maata kuulostaa eestiltä tai joltain ihme säksätykseltä", vaan lounaismurteella on ikivanhoja yhtäläisyyksiä viron kielen kanssa. Se on sitten toinen asia, että nykyään myös helsinkiläisvetoinen "yleispuhekielemme" on omaksunut joitain viroa muistuttavia piirteitä kuten esimerkiksi possessiivisuffeksien säännöllisen pudottamisen.

    • Etelä-suomalainen

      "Ketä" kiinnostaa oikeasti, miten ihmiset puhuvat kieltä. Kirjakieli on kaukana puhekielestä. Kommentit on vuodelta 2003, mutta ei tämä näsäviisastelu ole minnekään kadonnut. Kuhmolainen tyttö viisasteli, näpäyttämällä minulle "Kuka oikeesti sanoo "ketä". Miten sitten esimerkiksi kainuun murteessa oleva sana "koppeutua" = jaksaa/viitsiä. Eihän tuotakaan sanaa älyä yksikään muu kuin Kainuulainen ja sana kuulostaa tosi oudolta muiden kuin kainuulaisten korvaan. Voisin sanoa täysin samalla tavalla """"Ketä"""" oikeesti sanoo koppeutua" Sana "koppeutua" on toki huono esimerkki verrattuna sanaan ketä, jonka kaikki tietävät mutta periaate on melkeinpä sama.
      Fiksu ihminen ei siltikään rupea suoraan sanoen haistattelemaan henkilökohtaisuuksia, siitä miten ihmiset puhuvat ja siitä, miten heidän asuinpaikkansa vaikuttaa heidän puhekieleensä. Lause "miksi jossain päin Suomea (lähinnä etelässä) ei osata enää puhua suomea" kuulostaa klassiselta alemmuuskompleksin omaavalta maaseudun ihmiseltä, jolla on tapana puhua huonoa "meistä (muka) itseämme paremman tason ihmisinä pitävistä(helsinkiläisistä). Tällä kertaa haukkuen sitä, miten "etelä-suomalaiset" puhuvat väärin suomea. Minä helsinkiläisenä en mene haukkumaan "Miksi kainuulaiset sanovat kansa, eikä kanssa" tai "Miksi turkulaiset sanovat sihisisin". Nämä ovat suomenkielen rikkautta eli murteita.
      Lopetan vuodatukseni ajatusta herättävään kysymykseen. Mitä, jos asia onkin niin, että kaikki ne, jotka sanovat etelä-suomalaisten olevan ylimielisiä, ja itsekkäitä, ovatkin juuri itse näitä piirteitä omaavia henkilöitä?

    • Etelä-suomalainen

      "Ketä" kiinnostaa oikeasti, miten ihmiset puhuvat kieltä. Kirjakieli on kaukana puhekielestä. Kommentit on vuodelta 2003, mutta ei tämä näsäviisastelu ole minnekään kadonnut. Kuhmolainen tyttö viisasteli, näpäyttämällä minulle "Kuka oikeesti sanoo "ketä". Miten sitten esimerkiksi kainuun murteessa oleva sana "koppeutua" = jaksaa/viitsiä. Eihän tuotakaan sanaa älyä yksikään muu kuin Kainuulainen ja sana kuulostaa tosi oudolta muiden kuin kainuulaisten korvaan. Voisin sanoa täysin samalla tavalla """"Ketä"""" oikeesti sanoo koppeutua" Sana "koppeutua" on toki huono esimerkki verrattuna sanaan ketä, jonka kaikki tietävät mutta periaate on melkeinpä sama.
      Fiksu ihminen ei siltikään rupea suoraan sanoen haistattelemaan henkilökohtaisuuksia, siitä miten ihmiset puhuvat ja siitä, miten heidän asuinpaikkansa vaikuttaa heidän puhekieleensä. Lause "miksi jossain päin Suomea (lähinnä etelässä) ei osata enää puhua suomea" kuulostaa klassiselta alemmuuskompleksin omaavalta maaseudun ihmiseltä, jolla on tapana puhua huonoa "meistä (muka) itseämme paremman tason ihmisinä pitävistä(helsinkiläisistä). Tällä kertaa haukkuen sitä, miten "etelä-suomalaiset" puhuvat väärin suomea. Minä helsinkiläisenä en mene haukkumaan "Miksi kainuulaiset sanovat kansa, eikä kanssa" tai "Miksi turkulaiset sanovat sihisisin". Nämä ovat suomenkielen rikkautta eli murteita.
      Lopetan vuodatukseni ajatusta herättävään kysymykseen. Mitä, jos asia onkin niin, että kaikki ne, jotka sanovat etelä-suomalaisten olevan ylimielisiä, ja itsekkäitä, ovatkin juuri itse näitä piirteitä omaavia henkilöitä?

    • Etelä-suomalainen

      "Ketä" kiinnostaa oikeasti, miten ihmiset puhuvat kieltä. Kirjakieli on kaukana puhekielestä. Kommentit on vuodelta 2003, mutta ei tämä näsäviisastelu ole minnekään kadonnut. Kuhmolainen tyttö viisasteli, näpäyttämällä minulle "Kuka oikeesti sanoo "ketä". Miten sitten esimerkiksi kainuun murteessa oleva sana "koppeutua" = jaksaa/viitsiä. Eihän tuotakaan sanaa älyä yksikään muu kuin Kainuulainen ja sana kuulostaa tosi oudolta muiden kuin kainuulaisten korvaan. Voisin sanoa täysin samalla tavalla """"Ketä"""" oikeesti sanoo koppeutua" Sana "koppeutua" on toki huono esimerkki verrattuna sanaan ketä, jonka kaikki tietävät mutta periaate on melkeinpä sama.
      Fiksu ihminen ei siltikään rupea suoraan sanoen haistattelemaan henkilökohtaisuuksia, siitä miten ihmiset puhuvat ja siitä, miten heidän asuinpaikkansa vaikuttaa heidän puhekieleensä. Lause "miksi jossain päin Suomea (lähinnä etelässä) ei osata enää puhua suomea" kuulostaa klassiselta alemmuuskompleksin omaavalta maaseudun ihmiseltä, jolla on tapana puhua huonoa "meistä (muka) itseämme paremman tason ihmisinä pitävistä(helsinkiläisistä). Tällä kertaa haukkuen sitä, miten "etelä-suomalaiset" puhuvat väärin suomea. Minä helsinkiläisenä en mene haukkumaan "Miksi kainuulaiset sanovat kansa, eikä kanssa" tai "Miksi turkulaiset sanovat sihisisin". Nämä ovat suomenkielen rikkautta eli murteita.
      Lopetan vuodatukseni ajatusta herättävään kysymykseen. Mitä, jos asia onkin niin, että kaikki ne, jotka sanovat etelä-suomalaisten olevan ylimielisiä, ja itsekkäitä, ovatkin juuri itse näitä piirteitä omaavia henkilöitä?

      • Suomenkielinen

        Sinulle ei ilmeisesti tullut mieleen, että se kuhmolainen tyttö oli yllättynyt ja ällistynyt, kun joku sanoi "ketä". Todennäköisesti hänellä ei ollut tarkoitus näpäyttää mitään. Kyllä minäkin sitä kovasti ihmettelin, kun ensimmäisen kerran näin niin kirjoitettavan, jouduin lukemaan lauseen useammankin kerran ennen kuin tajusin, mitä lauseessa sanottiin. Yhtä yllättynyt olin, kun kuulin ensimmäisen kerran jonkun sanovan "enään". Vielä viime vuosituhannella en ollut kuullut kenenkään käyttävän kyseisiä muotoja ja siksi olin melkein oksentaa... :)


    • Etelä-suomalainen

      "Ketä" kiinnostaa oikeasti, miten ihmiset puhuvat kieltä. Kirjakieli on kaukana puhekielestä. Kommentit on vuodelta 2003, mutta ei tämä näsäviisastelu ole minnekään kadonnut. Kuhmolainen tyttö viisasteli, näpäyttämällä minulle "Kuka oikeesti sanoo "ketä". Miten sitten esimerkiksi kainuun murteessa oleva sana "koppeutua" = jaksaa/viitsiä. Eihän tuotakaan sanaa älyä yksikään muu kuin Kainuulainen ja sana kuulostaa tosi oudolta muiden kuin kainuulaisten korvaan. Voisin sanoa täysin samalla tavalla """"Ketä"""" oikeesti sanoo koppeutua" Sana "koppeutua" on toki huono esimerkki verrattuna sanaan ketä, jonka kaikki tietävät mutta periaate on melkeinpä sama.
      Fiksu ihminen ei siltikään rupea suoraan sanoen haistattelemaan henkilökohtaisuuksia, siitä miten ihmiset puhuvat ja siitä, miten heidän asuinpaikkansa vaikuttaa heidän puhekieleensä. Lause "miksi jossain päin Suomea (lähinnä etelässä) ei osata enää puhua suomea" kuulostaa klassiselta alemmuuskompleksin omaavalta maaseudun ihmiseltä, jolla on tapana puhua huonoa "meistä (muka) itseämme paremman tason ihmisinä pitävistä(helsinkiläisistä). Tällä kertaa haukkuen sitä, miten "etelä-suomalaiset" puhuvat väärin suomea. Minä helsinkiläisenä en mene haukkumaan "Miksi kainuulaiset sanovat kansa, eikä kanssa" tai "Miksi turkulaiset sanovat sihisisin". Nämä ovat suomenkielen rikkautta eli murteita.
      Lopetan vuodatukseni ajatusta herättävään kysymykseen. Mitä, jos asia onkin niin, että kaikki ne, jotka sanovat etelä-suomalaisten olevan ylimielisiä, ja itsekkäitä, ovatkin juuri itse näitä piirteitä omaavia henkilöitä?

    • Ketäleet

      Kuka se haittaa, ketä se puhuu.

      • savolainenjussi

        Ketä ostaa huonon auton? Kuka ostaa huonon auton? On tuossa ekassa kysymyslauseessa ketä sana ihan väärässä paikassa. Oikea sana olisi ketkä ja lauseen loppu, ostavat huonon auton. Kuka siellä ovella oli? Oletus kysymyksessä on, että ovella on yksi. Ketä siellä ovella oli? Oletus kysyjällä on, että ovella on monta. Koska kuulee kait sen äänistä onko siellä yksi vai monta.
        Kuka on yksi ja ketä on monta. Siinä se ero on jota kielenraiskaajat eivät ymmärrä.


      • erkk2
        savolainenjussi kirjoitti:

        Ketä ostaa huonon auton? Kuka ostaa huonon auton? On tuossa ekassa kysymyslauseessa ketä sana ihan väärässä paikassa. Oikea sana olisi ketkä ja lauseen loppu, ostavat huonon auton. Kuka siellä ovella oli? Oletus kysymyksessä on, että ovella on yksi. Ketä siellä ovella oli? Oletus kysyjällä on, että ovella on monta. Koska kuulee kait sen äänistä onko siellä yksi vai monta.
        Kuka on yksi ja ketä on monta. Siinä se ero on jota kielenraiskaajat eivät ymmärrä.

        Ketä ei ole monta. Kuka-sanan yksikön partitiivi on ketä: ketä sinä tarkoitat?
        Keitä on monikko: Keitä siellä ovella oli?
        Murteellisesti "ketä"-sanaa käytetään kuka-sana tilalla: Ketä lauloi? po. Kuka lauloi?


    • NoinSeOn

      Nuo kuuluvat Merirastilan murteeseen: "Kuka sinä tarkoitta".

    • GermanJörling

      Oikea vastaus on: Ketä sä olet ja miksi sä puhut mulle?

    • kutakaunihinpi

      Ilmeisesti et ole kuullut murteista? Eikä sanojenkaan taivutus taida olla ihan juurtunut. No, ei se mitään, kyl sä viäl saatat oppia.

    • maahanmuuttajat

      Maahanmuuttajat tuonu vääränlaisen Suomenkielisten sanojen lausumisen Suomeen luultavasti :D

    • Vastaanko.Vai.En

      Riippuu ketä kysyy.

    • Anonyymi

      Anteeksi erittäin myöhäisestä vastauksesta mutta pakko sanoa, että itse INHOAN tätä ketä kuka virhettä. Itse en ole koskaan sanonut ketä tai kukasanaa väärään kohtaan. En edes alle 5v (tällöin tosin en käyttänyt hirveästi ketä sanaa) aina kun kuulen tämän virheen tekisi mieli huomauttaa mutta voikun ei jaksa kun kuulee niin paljon. (Tai sit en vaan jaksa) Onko samalla tavalla ajattelijoita??? Pakko myöntää että anteeksi mahdollisista virheistä olen alakoulussa. Hauskaa joo....

    • Anonyymi

      Ärsyttää ketäsekoilu ja ketäilevä tuttuni käyttää myös adjektiivia kirpeä esimerkiksi aikaa pannussa olleesta kahvista. Tarkoittanee kitkerää, ei voi varmaksi tietää mutta selkeästi ei ymmärrä eroa.

      • Anonyymi

        Ystävän neuvo: kun seuraavan kerran kutsut tuttusi kahvittelemaan, niin eikö olisi huomaavaista tarjota hänelle tuoretta kahvia, ei sitä pitkään seisonutta?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kyllä suoraan

      Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.
      Ikävä
      67
      1666
    2. Voisitko nainen kertoa mulle

      Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun
      Suhteet
      162
      1379
    3. Oisko jii-miehelle jollakin asiaa

      Jos vaikka on jäänyt joku asia sydämen päälle.
      Ikävä
      88
      1222
    4. Perustele miksi hän ei

      Ole sopiva sinulle
      Ikävä
      120
      1194
    5. Miehelle naiselta

      Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te
      Ikävä
      48
      1086
    6. Mikä oli nainen

      Paras yhteinen hetkemme niistä pienistä ja vähäisistä.
      Ikävä
      68
      842
    7. Miksi sinulla, nainen

      On niin negatiivinen asenne minuun ja yleensäkin negatiivinen käsitys?
      Ikävä
      104
      825
    8. Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa

      Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-
      Maailman menoa
      186
      732
    9. Olen syvästi masentunut

      En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi
      Tunteet
      92
      717
    10. Mitä vastaat jos

      Kysyn maanantaina jutteluaikaa ihan arkipäivisistä asioista, rauhassa? Koska nimittäin aion 😍
      Ikävä
      36
      654
    Aihe