Vihdissä on taas likaista, saastunutta vettä -
kuntalaiset ovat kiltisti - kukaan ei lähde barrikaadeille etteivät herrat ottaisi nokkiinsa.
Täällä kloorataan nyt juomavesi niin paljon että häijyä tekee - suihkussa kun käyt iho kutisee tukka haisee kloorille, ihoon tulee rakkuloita.
Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun vesi Vihdissä on epäpuhdasta - vesitorneista on kuulemma löytynyt pari metsäpäästäistä - tällä kertaa - mikä siinä on, ettei niitä voi estää pääsemästä vesitorniin?
Tosin kunnassa kiertää sitkeä huhu, että suurmaanomistajat levittävät lietelantaa pelloilleen josta se valuu pohjaveteen - onko niin, ettei savua ilman tulta???????????????
Mikä on kampylobakteeri?
Kampylobakteeri on kaikkialla maailmassa erittäin yleisesti sekä eläimillä että ihmisillä esiintyvä bakteeri. Kampylobakteerilajeja on useita: näistä Campylobacter jejuni (yli 90 %) ja Campylobacter coli (5–10 %) ovat Suomessa yleisimmät taudinaiheuttajat. Muista eläimistä monet linnut, nauta, sika, lampaat, vuohet, koira, kissa ja jyrsijät voivat olla bakteerin kantajia.
Kampylobakteeri-infektion yleisimmät oireet ovat ripuli, vatsakivut ja kuume. Itämisaika on keskimäärin kolme (1–7) päivää. Ripulioireet kestävät yleensä 3–5 päivää, mutta kivut ja vatsan kurina voivat jatkua jopa useita viikkoja. Bakteeria erittyy ulosteeseen noin kolmen viikon ajan, pitempään kestävä kantajuus on harvinaista. Muutamalle prosentille kampylobakteeritartunnan saaneista kehittyy reaktiivinen niveltulehdus.
Miten kampylobakteeri todetaan?
Kampylobakteeri voidaan viljellä ulostenäytteestä. Mikäli ulostenäyte otetaan äkillisen vatsataudin yhteydessä, tutkitaan siitä yleensä salmonella-, kampylo-, shigella- ja yersiniabakteerit. Ulostenäytteet tulee ottaa ennen mahdollisen mikrobilääkityksen aloittamista.
Miten tartunta tapahtuu?
Kampylobakteeri leviää yleensä ihmisen tai eläimen ulosteella saastuneiden elintarvikkeiden tai veden välityksellä. Bakteeri voi tarttua myös ihmisestä toiseen, mutta tämä ei ole yhtä yleistä kuin esimerkiksi salmonelloilla. Tavallisimpia tartunnanlähteitä ovat erityisesti huonosti kypsennetty broilerin liha, pastöroimaton maito ja klooraamaton vesi.
Miten tartunta ehkäistään?
–Kypsennä kaikki liha (erityisesti broilerinliha) huolellisesti
–Pese raa’at vihannekset huolellisesti ennen syöntiä
–Säilytä kypsentämätön liha erillään vihanneksista, kypsennetyistä ruoista ja valmisruoista
–Vältä pastöroimatonta maitoa ja siitä valmistettuja tuotteita
–Pese kädet, veitset ja leikkuulaudat käsiteltyäsi niillä yllämainittuja tuotteita
–Vältä klooraamattoman pintaveden juontia
–Pese kädet saippualla ennen ateriaa, WC-käynnin jälkeen ja koskettuasi kotieläimiin
Miten hoidetaan?
Kampylobakteerin aiheuttamia infektioita ei pääsääntöisesti suositella hoidettavaksi mikrobilääkkeillä (antibiooteilla). Kampylobakteeri-infektion mikrobilääkehoidosta päätetään potilaan taudinkuvan ja perusterveydentilan mukaan.
Kampylobakteeri Suomessa
Tartuntatautirekisteriin raportoidaan vuosittain yli 3 000 kampylobakteeritapausta. Näistä valtaosa on saatu ulkomailla. Vuosina 1998–2002 on maassamme raportoitu 1–3 kotimaista kampylobakteeriepidemiaa vuosittain. Osassa näistä epidemioista tartunnat ovat levinneet juomaveden välityksellä. Suurimmassa epidemioissa sairastuneita oli yli 2000. Katso tarkemmat tiedot tapausten esiintyvyydestä tartuntatautirekisterin www-palvelusta http://www3.ktl.fi/stat/
Infektioepidemiologian osasto
kuntalaiset ovat kiltisti - kukaan ei lähde barrikaadeille etteivät herrat ottaisi nokkiinsa.
Täällä kloorataan nyt juomavesi niin paljon että häijyä tekee - suihkussa kun käyt iho kutisee tukka haisee kloorille, ihoon tulee rakkuloita.
Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun vesi Vihdissä on epäpuhdasta - vesitorneista on kuulemma löytynyt pari metsäpäästäistä - tällä kertaa - mikä siinä on, ettei niitä voi estää pääsemästä vesitorniin?
Tosin kunnassa kiertää sitkeä huhu, että suurmaanomistajat levittävät lietelantaa pelloilleen josta se valuu pohjaveteen - onko niin, ettei savua ilman tulta???????????????
Mikä on kampylobakteeri?
Kampylobakteeri on kaikkialla maailmassa erittäin yleisesti sekä eläimillä että ihmisillä esiintyvä bakteeri. Kampylobakteerilajeja on useita: näistä Campylobacter jejuni (yli 90 %) ja Campylobacter coli (5–10 %) ovat Suomessa yleisimmät taudinaiheuttajat. Muista eläimistä monet linnut, nauta, sika, lampaat, vuohet, koira, kissa ja jyrsijät voivat olla bakteerin kantajia.
Kampylobakteeri-infektion yleisimmät oireet ovat ripuli, vatsakivut ja kuume. Itämisaika on keskimäärin kolme (1–7) päivää. Ripulioireet kestävät yleensä 3–5 päivää, mutta kivut ja vatsan kurina voivat jatkua jopa useita viikkoja. Bakteeria erittyy ulosteeseen noin kolmen viikon ajan, pitempään kestävä kantajuus on harvinaista. Muutamalle prosentille kampylobakteeritartunnan saaneista kehittyy reaktiivinen niveltulehdus.
Miten kampylobakteeri todetaan?
Kampylobakteeri voidaan viljellä ulostenäytteestä. Mikäli ulostenäyte otetaan äkillisen vatsataudin yhteydessä, tutkitaan siitä yleensä salmonella-, kampylo-, shigella- ja yersiniabakteerit. Ulostenäytteet tulee ottaa ennen mahdollisen mikrobilääkityksen aloittamista.
Miten tartunta tapahtuu?
Kampylobakteeri leviää yleensä ihmisen tai eläimen ulosteella saastuneiden elintarvikkeiden tai veden välityksellä. Bakteeri voi tarttua myös ihmisestä toiseen, mutta tämä ei ole yhtä yleistä kuin esimerkiksi salmonelloilla. Tavallisimpia tartunnanlähteitä ovat erityisesti huonosti kypsennetty broilerin liha, pastöroimaton maito ja klooraamaton vesi.
Miten tartunta ehkäistään?
–Kypsennä kaikki liha (erityisesti broilerinliha) huolellisesti
–Pese raa’at vihannekset huolellisesti ennen syöntiä
–Säilytä kypsentämätön liha erillään vihanneksista, kypsennetyistä ruoista ja valmisruoista
–Vältä pastöroimatonta maitoa ja siitä valmistettuja tuotteita
–Pese kädet, veitset ja leikkuulaudat käsiteltyäsi niillä yllämainittuja tuotteita
–Vältä klooraamattoman pintaveden juontia
–Pese kädet saippualla ennen ateriaa, WC-käynnin jälkeen ja koskettuasi kotieläimiin
Miten hoidetaan?
Kampylobakteerin aiheuttamia infektioita ei pääsääntöisesti suositella hoidettavaksi mikrobilääkkeillä (antibiooteilla). Kampylobakteeri-infektion mikrobilääkehoidosta päätetään potilaan taudinkuvan ja perusterveydentilan mukaan.
Kampylobakteeri Suomessa
Tartuntatautirekisteriin raportoidaan vuosittain yli 3 000 kampylobakteeritapausta. Näistä valtaosa on saatu ulkomailla. Vuosina 1998–2002 on maassamme raportoitu 1–3 kotimaista kampylobakteeriepidemiaa vuosittain. Osassa näistä epidemioista tartunnat ovat levinneet juomaveden välityksellä. Suurimmassa epidemioissa sairastuneita oli yli 2000. Katso tarkemmat tiedot tapausten esiintyvyydestä tartuntatautirekisterin www-palvelusta http://www3.ktl.fi/stat/
Infektioepidemiologian osasto
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.