AMK-tutkinnoilla on monenkirjavaa nimitystä. On artesaania, kurtisaania, merkonomia, datanomia, siisteysnomia, restonomia ja ekonomia. Nimet eivät enää kerro mitä ihminen oikeasti osaa, eikä muuntokoulutuksien yms. jälkeen enää voi päätellä ihmisten koulutustaustaakaan. Siksi kaikki AMK-tutkinnot voisi yhdistää kätevästi yhden nimen alle, kutsutaan heitä polynomeiksi. Jatkokoulutuksen kertyessä heistä tulee toisen, kolmannen, jne. asteen polynomeja. Näin homma pysyy hanskassa työnantajillakin.
AMK-tutkinnon nimeksi Polynomi
Yhtenäisyyttä
523386
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
et taida oikein tietää asioista mitään. Ekonomi, datanomi , ammattikorkeasta? ei, et tunne yhtään Suomen koulutusjärjestelmää. Jos ei tiedä asioista , kannattaa olla hiljaa ettei osoita tyhmyyttään.
Terveisin, Mika
Osittain yhdyn Mikan kommenttiin, mutta lisätäkseni:
Tutkintonimikkeitä pyritään yhtenäistämään ja vakinaistamaan jatkuvasti. Tarkoitus on, että yhden koulutusalan alta ei valmistuisi kuin yhdellä tutkintonimikkeellä, mutta itse tutkintotodistuksesta selviäisi suuntautumisvaihtoehto: esim. Tradenomi (AMK) - Johdon, assistenttityön ja kielten koulutusohjelma.
Tällöin niin työ- kuin koulutusmaailmassa olisi selvää, että kyseinen ihminen on suorittanut hallinnon ja kaupan alan korkeakoulututkinnon, ja on erikoistunut kyseisiin asioihin. Toisin sanoen, hänellä tiedetään olevan liiketaloudellinen perusosaaminen ja valmiudet hallinnon ja kaupan alan laaja-alaisiin perustehtäviin sekä pystyy lisäksi suuntautumisvaihtoehtonsa mukaisiin asiantuntijatehtäviin.
Kyllä ihmisen koulutustaso ja -tausta selviää erittäin hyvin suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Ensi vuoden (2004) alusta tulee koulutusalauudistus, joka entisestään selkeyttää tutkintoja ja niiden nimikkeitä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
on sietämättömän ärsyttävää kun aina yritetään hämärryttää rajaa amk ja yliopisto-opintojen väliltä.Ne ovat aivan eri tasoilla!!
Osoittaa aika ahdasta mieltä ja huonoa itseluottamusta, jos ärsyttää tuollainen asia. Jokaisen opiskelijan pitäisi olla ylpeä alasta jota opiskelee, eikä yrittää saada paremmuuden tunnetta muita väheksymällä.
No se on vähän vaikeaa. Minä menin AMK:hon kun en muualle päässyt. Matikka ja fysiikka niin huonoja että ammattikorkeaan menin. Ei tää oo se unelma homma. Pääsin töihin, paljastetaan nyt palkkakin 2150, eur/kk. Täällä töissä sitten ihmetellään miksi se surffaa vaan netissä ja hommat kusee.No,perkele, mä olen väärällä alalla!
Artesaaneja, merkonomeja ja datanomeja valmistuu ammttikouluista.
Restonomi on sentään AMK-tutkinto.
Ekonomi on korkeakoulututkinto.
kurtisaani?, siisteysnomi? eivät ainakaan ole mitään koulututkintoja.
Ei datanomeja myöskään ammattikoulusta valmistu.. Pata kattilaa soimaa.
Eli suomalainen koulutusjärjestelmä kattaa peruskoulutuksen lisäksi ns. II-asteen ja III-asteen.
II-aste jaetaan ammatilliseen ja yleissivistävään perustutkintoon. Jälkimmäinen tunnetaan myös lukiona.
Esimerkiksi merkonomi = liiketalouden ammatillinen perustutkinto.
III-aste, paremmin tunnettuna "korkeakoulut" koostuvat yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Nämä johtavat aina korkeakoulututkintoon. Lisäksi yliopistotutkinto jakautuu maisteri- ja kandidaattitutkintoihin, ja mahdollisesti jatkossa, jatkotutkintojen vakinaistamisen myötä, myös amk-tutkinto jakautuu kandidaattitason ja maisteritason tutkintoihin (perustutkinto & jatkotutkinto)
Eli restonomi on korkeakoulututkinto siinä missä ekonomikin. Tavoitetaustat eroavat: tieteellinen yliopistotutkinto valmentaa enemmän t&k-tehtäviin, kun käytännönläheisen amk-tutkinnon tarkoituksena on tuottaa työelämän asiantuntijoita.
Kaupan ja hallinnon ala
Tietojenkäsittelyn perustutkinto, DATANOMI
Pientä vedätyksen makua
>> Eli restonomi on korkeakoulututkinto siinä
>> missä ekonomikin
Vaikka restonomi on korkeakoulu (AMK) tutkinto, ei se todellakaan ole saman "arvoinen" kuin ekonomi (oikeammin kauppatieteiden maisteri), joka on ns. varsinainen korkeakoulututkinto.
Maailmalla tutkinnot ovat selkeästi erilailla nimettyjä (Bachelor/Master of Science). Tähän suomessakin alunperin pyrittiin, mutta opetushallituksen (tai kuka sen sitten päättikin) huonon sanavaraston takia päästiin kuitenkin entistä hämmentävämpään tilanteeseen.
>> yliopistotutkinto jakautuu maisteri- ja
>> kandidaattitutkintoihin
Yliopistoista ei tietääkseni enää vuosiin ole varsinaisesti valmistunut kandidaatteja (loppututkintona), vaan nimike on enää välivaihe esim. lääkisläisillä. (Tässä voin olla väärässäkin)
>> amk-tutkinto jakautuu kandidaattitason ja
>> maisteritason tutkintoihin (perustutkinto &
>> jatkotutkinto
Kaksi tasoa kyllä, mutta jätähän nuo kandit ja maisterit rauhaan. Tutkintojen nimeksi voisi paremminkin tulla vaikka Tradenomi & Tradenaatti, Restonomi & Restonaatti jne. ja sittenhän homma vasta selvä olisikin :)
>> tieteellinen yliopistotutkinto valmentaa
>> enemmän t&k-tehtäviin, kun käytännönläheisen >> amk-tutkinnon tarkoituksena on tuottaa
>> työelämän asiantuntijoita.
Hyvin olet koulusi esitteen lukenut ;)
Totuus ei aina ole samaa, mitä esitteessä luvataan...millään "tutkinnolla".
>Eli restonomi on korkeakoulututkinto
>
Ääppäppäp, korkeakoulu on kuitenkin vielä nykyäänkin eri asia kuin ammattikorkeakoulu. Ihan samoin kuin työmies on eri asia kuin sekatyömies.
Miksi on niin vaikea ymmärtää että amk on korkeakoulu ja amk:n tutkinnot korkeakoulututkintoja?? Jos niin on päätetty, on turha täällä keskustelupalstoilla ohjata ihmisiä harhaan..
Korkeakoulut ovat ns. korkeimman asteen kouluja. Ammattikorkeakoulu on nimitys alemman asteen koulutuspaikalle, eikä se ole siten korkeakoulu siinä tarkoituksessa, kuin korkeakoulu on perinteisesti ymmärretty. Tietenkin nykyään sana korkeakoulu on jo kokemassa inflaatiota, eivätkä korkeimman asteen koulut halua sotkeentua nykyisiin alemman asteen kouluihin, joita voidaan kutsua myös korkeakouluiksi. Yliopiston nimeä ei vielä ole tarvinnut muuttaa miksikään, mutta ei varmaan kestä kauaa ennen kuin sekin aika tulee kun "ammattiyliopistot" valtaavat taas yhden nimen. Hauska odotella, millainen nimenvaihdoskierros sitten on edessä. Tuleeko yliopistoista esim. Tiedeyliopistoja erotuksena Ammattiyliopistoille?
Eihän amk tietenkään ole sama asia kuin yliopisto, mutta korkeakoulu se kuitenkin on. Ei se ole mikään mielipidekysymys. Tässä esim. Opetushallituksen www-sivuilta lainaus:
Korkea-asteen koulutus
Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Yliopistoille on ominaista tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus. Ammattikorkeakoulut suuntautuvat työelämään ja perustavat toimintansa sen asettamiin korkean ammattitaidon vaatimuksiin.
Lähde: http://www.oph.fi/
Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä. Ammattikouluja voidaan nimittää vaikka lahjakkaiden kouluiksi, muttei se mitään muuta.
Ja sanoistahan tässä olikin nimenomaan kysymys eli siitä, onko amk korkeakoulu vai ei. Ja kyllä se on. Sinä voit kutsua sitä ammattikouluksi tai vaikka lastentarhaksi, mutta sekään ei muuta itse asiaa. Ja ei kai kukaan ole väittänytkään, että amk olisi sama asia kuin yliopisto, vaikka molemmat korkeakouluja ovatkin?
Sekatyömies on työmies, mutta kaikki työmiehet eivät ole sekatyömiehiä.
Ammattikorkeakoulu on korkeakoulu, mutta kaikki korkeakoulut eivät ole ammattikorkeakouluja.
Sekaannuksen vaara piileekin tuossa, että yliopistot ja (tiede-)korkeakoulut ovat ennen olleet samalla viivalla. Nykyään korkeakoulujen nimen piiriin on päässyt joukko ammattikouluja, joita nykyään kutsutaan pelkästään korkeakouluiksi. Nimikikkailua, jolla on saatu pilattua nimitys "korkeakoulu". Sanat ovat vaarallisia.
Mulla on ainakin AMK:sta BSc paperi myös,sininen lisuke tokarin mukana. Koko tutkintoni in english. Nyt piruuttaan haen paperia paperin päälle, työkokemusellani saan sen "Euro insinörtin" paperin, pientä maksua vastaan. Samoista paikoista tapellaan näemmä euroopassa, tutustuin työhaastattelu matkalla Saksaan Suomalaiseen DI:hin joka tuli kanssani samaan haastattelu tilaisuuteen. Kuka arvostaa mitäkin, se on kai se arvo kysymysten loputon filosofia..työnantaja se päättää kenet palkkaa ja mihin tehtävään. Ei ole rikos palkata sähköinsinööri myynti ja asiakaspalvelutehtäviin esimerkiksi siihen valintatalon vieressä sijaitsevaan joka kodin lamppukauppaan. Siihen tässä ollaan menossa, ylikoulutettua porukkaa ollaan. Saksassa on tosin hyvin koulutusta vastaavaa duunia kone/sähkö/automaatio tekniikan insinööreille
siellä se totuus näkyy.Osa työnantajista ei tiedä missä mennään (pienemmät yritykset). Joku käyttää sanaa AMK, se alempikorkeakoulututkinto.Onko näin? On olemassa korkeakoulututkinto ja alempikorkeakoulututkinto.Toki se alempikin on korkeakoulututkinto mutta se on se alempi korkeakoulututkinto...ei ne työnantajat tyhmiä ole, kaikki ainakaan.
Ainakin Tampereelle tehtiin jo hajurakoa AMK kuviointiin. TTKK on nykyään TTY, TTY on se Tampereen teknillinen yliopisto.
kauankohan kestää että aletaan vaatimaan että AMK nimi muutettaisiin ammatilliseksi yliopistoksi.
kyllä se kohta muuttuu.Vissiin jätetään se ammattisana pois, siitä tehdään korkeakoulu :-)
Ainakin Suomi24.fi näyttäisi keskustelupalstoissaan erottelevan ryhmän Ammattikorkeakoulut ryhmästä Yliopistot ja Korkeakoulut. Ehkä niille on sattunut virhe ;)
Jep, ja aikuisopiskelullakin on oma osastonsa, vaikka aikuisopiskelua tapahtuu kaikentasoisissa oppilaitoksissa.
Ajattelinkin, että joku takertuu, kun käydään keskustelua asioista, jotka ovat enemmän tulevaisuutta kuin nykyisyyttä.
Missään vaiheessa en rinnastanut restonomia ekonomiin muuten kuin toteamalla niiden molempien olevan korkeakoulututkintoja. Näin on siis ollut jo useamman vuoden.
Kansainvälistä rinnastettavuutta haettaessa tutkinnot pyritään jakamaan hyvinkin selkeästi bachelor/master (kandi/maisteri)-tutkintoihin. Toisin sanoen 3 2 -mallin mukaisesti. Suomen ollessa miltei ainoita maita toimivan duaalimallinsa (binary model) kanssa, on rinnastettavuuden kanssa ollut paikoitellen ongelmia (Bolognan julistus -> prosessi). Hämmentävää tilannetta pyritään siis kokoajan korjaamaan..
..josta seuraa, että jatkossa (tutustu tutkintorakenneuudistukseen) yliopistot tuottavat maisteritutkintoon johtavia tutkintoja, joissa välivaiheena on kandidaatin tutkinto - siis 3 2. Tämä myös siksi, että pyritään vahvistamaan duaalimallin välillä siirtymistä (kuten siltaopinnot), jolloin amk-perustutkinnon tai kandidaatin tutkinnon suorittanut olisi suht.koht. samoilla lähtöviivoilla jatkokoulutusta tarkasteltaessa (maisteri tai jatkotutkinto).
Ja itse ihmettelen mihin tämä "naatti"-pääte perustuisi. Puhuttaessa kandi- ja maisteritason tutkinnoista amk:ssa, viittasin jo aikaisemmin selville tulleeseen kansalliseen ja kansainväliseen vertailtavuuteen.
Ja mitä esitteiden lukemiseen tulee, niin kyllä - olen lukenut hyvin lähes jokaisen amk:n esitteet. Tämän lisäksi olen lukenut aika paljon muuta tietoa, jonka perusteella esitteitä voisinkin lähteä moittimaan niiden todenperäisyydestä.
Olet selvästi jaksanut paneutua aiheeseen, hyvä.
Itse en ole tutkintojen tulevaisuuteen tutustunut ja elänkin enemmän tässä hetkessä, joka tuntuu jo nyt olevan täysin pielessä.
Jos juttusi sisältö on täyttä totta ja näin tulee tapahtumaan, on mielestäni täysin järjetöntä ylläpitää koko AMK-järjestelmää. Järkevämpää olisi tehdä jokaisesta kansanopistosta korkeakoulu/yliopisto, josta sitten valmistutaan ensin kandiksi ja sitten maisteriksi.
Tämän jälkeen työnantajat sitten toimisivat ameriikan malliin, eli tutkintonimikkeellä ei enää olisikaan niin väliä, vaan jostain peräkylän yliopistosta valmistuneet menisivät suoraan töihin mäkin kassalle (tai ainakin hampurilaisyliopiston jatkotutkinnon käytyään)
http://www.mcdonalds.com/corporate/careers/hambuniv/
Sitten suomen Yalesta eli Hesan oikiksesta tai mistä lie sitten mitäkin muodostuisikaan, päästäisiin suoraan vallan kahvaan jne.
Onko tässä sitten mitään järkeä? No olisipahan "kansainvälinen" egonkohotusjärjestelmä ainakin kunnossa ja voitaisiin tilastoissa näyttää kuinka iso osa suomalaisista on korkeakoulutettuja. Hienoa eikö totta.
Olet oikeassa. AMK:t mainostavat raivokkaasti sitä, että heiltä tulee asiantuntijoita. Suomen kokoisessa pikkumaassa ei ole niin vaikeita hommia niin paljoa, että kymmenettuhannet asiantuntijat saisivat koulutustaan vastaavia töitä. Sorry vaan, korkeakouluopiskelijat, mutta näin on.
Ns. aikuisopiskelijoita, eli selvästi "opiskelijoita" vanhempaa sukupolvea kiinnostaa ikätovereidensa opiskelua koskeva ajatustenvaihto. On järkevää antaa heille erillinen palsta, eikä se tarkoita sitä että aikuisopiskelija jotenkin eroaisi muista yliopisto-opiskelijoista tai Ammattikorkeakouluopiskelijoista. Dorka.
Omasta mielestäni tulevat ratkaisut eivät tee amk-järjestelmästä järjetöntä. Tätä tosin pelätään, lähinnä aikaisempien epäonnistumisien (kuten iso-Britannia), pohjalta.
Tällä hetkellä tilanne on raadollisesti se, että korkeakoulujen vuosittaiset sisäänottomäärät ovat nykyistä syntyvyyttä korkeammat. Sille tarjotaan milloin mitäkin selityksiä, kuten tuleva työvoimapula. Aloituspaikkamääriin ottamatta sen enempää kantaa, voin kuitenkin todeta, että 3 2 -tutkintorakenteen vakiinnuttaminen - muutamia poikkeuksia lukuunottamatta - on hyvä ratkaisu suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä.
Tällä hetkellä mielestäni ongelmaksi muodostuu se, että jo tehdyt suunnitelmat ja esitykset eivät ole vielä täysin vakinaisia ja vahvoja koulutuksen "oikealle suunnalle". Eli yhtä mahdollista on vääntää suomalainen koulutus enemmän ammattipohjaiseksi, jolloin lukion merkitystä vähennettäisiin ja amk:ta käytettäisiin kylmästi hyväksi kolmen vuoden perustutkinnolla tuottamaan työelämään "ammattiosaajia". Tai koko korkeakoulukenttä integroitaisiin, jolloin meillä olisi n. 35 eritasoista korkeakoulua, joista vain muutamalla olisi elitistinen asema ja muut tulisivat nöyrinä perässä (vrt. USA -> Yale, Harvard etc.).
Yksinkertaisesti tiivistettynä itse näen asian siten, että yliopistot omaavat jatkossakin vahvan teoriapohjaisen, tutkimus- ja kehittämistyötä tekevän aseman, amk:t tuottavat soveltavan osan (teorian ja tutkimustulosten hyödyntäjät) ja ammatillinen perustutkinto vuorostaan suorittavan työn osaajat.
Itse kuulun siihen poppooseen joka vastustaa tätä 2 3 mallia. Ei minua se haittaa, että amk:sta yliopistoon siirtyminen helpottuisi, vaan se että tuolla tavalla yliopistotutkinnoistakin tehdään selvästi nykyistä putkimaisempia. Toisin sanoen meidän monien kovasti arvostama akateeminen vapaus vähenee. Nimittäin jos kerran amk-tutkinnon suorittanut voi entistä helpommin siirtyä yliopistoon maisteriopintoihin niin selvää kai on että yliopiston kandintutkinnot kapenevat ja lähenevät amk-tutkintoja. Onneksi itse saan suorittaa tutkintoni nykyjärjestelmän puitteissa, eikä minun tarvitse esim. rajoittaa sivuainevalintojani millään tavalla, kuten varmaankin tuon uuden mallin mukaisessa tutkinnossa tulee olemaan.
Sitten ihmetyttä kovasti se, että mihin juuri aloitettuja amk:n jatkotutkintoja oikein tarvitaan?
Ei minusta mihinkään, jos kerran amk:sta voi entistä helpommin siirtyä yliopistojen maisteriohjelmiin.
Akateemisen vapauden rajoittaminen ei luonnollisesti palvele kaikkia, mutta oletko miettinyt:
- korkeakouluissa "roikkuvat" eivät hyödytä ketään.
> Opintorahaa ja asumislisää maksetaan henkilöille, jotka eivät välttämättä koskaan valmistu.
> Korkeakoulut ottavat sisään opiskelijoita, joista eivät saa valmistumisen myötä maksettavaa rahoitusta. Näin opetuksen laatu kärsii
- kansainvälinen vertailu ei ole yhdenmukainen.
> Onko järkeä, että suomalainen opiskelija tekee 7 vuodessa saman arvoisen tutkinnon, kun muu eurooppalainen opiskelija tekee 5 vuodessa?
- työ- ja muu elämä
> Kuka hyötyy siitä, että työelämään siirrytään vasta lähempänä 30 ikävuotta ja perhe perustetaan samoihin aikoihin? Eikö se ole jokaisen henkilön etujen mukaista, että pääsee integroitumaan yhteiskuntaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
Vaikka amk-tutkinnon suorittaneella olisi mahdollista suorittaa maisteritutkinto, on luonnollista, että teoriaan painottuvat siltaopinnot ovat osa siirtymistä. Tällöin en näe mitään syytä, miksi kandin tutkinto ja amk-tutkinto lähenisivät toisiaan. Molemmilla on oma tehtävänsä.
Jatkotutkinnot sen sijaan toimivat väylänä työelämäosaamisen ja yrittäjyyden vahvistamiseen. Tällöin ne valmistavat kovinkin erilaisia osaajia kuin yliopistojen maisteritutkinnot.
Viime yönä syntyneen hallitusohjelmaraakileen mukaan "kaksiportainen tutkintorakenne otetaan asteittain käyttöön" ja "tutkintovaatimukset mitoitetaan työmäärää vastaaviksi siten, että opinnot on entistä tehokkaammin mahdollista suorittaa tavoiteajassa". Sen lisäksi todetaan "Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa kehitetään duaalimallin pohjalta" sekä "Ammattikorkeakoulujen tutkintojen asema ja niiden tuottama kelpoisuus kk-tutkintojen järjestelmässä selkiytetään". Kaikki nämä tavoitteet hallitusohjelmassa kulkevat mielestäni käsi kädessä kaiken sen kanssa, jota olen käydyssä keskustelussa nostanut esille.
Kenenkään ei siis tarvitse kärsiä vapauden rajoittamisesta: yhä on mahdollista suorittaa osa opinnoistaan (tai työharjoittelu) ulkomailla, yhä on mahdollista kouluttaa itseään laaja-alaisesti valitsemalla eri sivuaineita/suuntautumisvaihtoehtoja. On kuitenkin selvää, että opiskelijan pitäisi olla entistä enemmän tietoinen siitä, mikä hänestä todella on tulossa ja mihin hän opiskelullaan pyrkii. Näin tullaan säästämään niin yksilön kuin yhteiskunnan sekä henkisiä että fyysisiä resursseja.
" korkeakouluissa "roikkuvat" eivät hyödytä ketään.
> Opintorahaa ja asumislisää maksetaan henkilöille, jotka eivät välttämättä koskaan valmistu.
> Korkeakoulut ottavat sisään opiskelijoita, joista eivät saa valmistumisen myötä maksettavaa rahoitusta. Näin opetuksen laatu kärsii."
Onhan se näinkin. Mutta sitten syyt tuohon 'roikkumiseen' voivatkin olla varsin moninaiset. Minusta opiskeluaikoja ei pidä missään tapauksessa rajoittaa millään muotoa vaan vapaus (ja sitten toki vastuu myös) kuuluu oleellisesti ainakin yliopisto-opintoihin. Yliopistojen rahoitusjärjestelmä on huono ja sitä pitäisi muuttaa nykyisestä tulosrahoitussysteemistä. Osa rahoituksesta pitäisi ehkä tulla sisäänoton mukaan ja osa valmistuneiden mukaan tai jotain vastaavaa.
Kyllä kaikille opinnot aloittaville pitää maksaa opintorahaa ja asumislisää, valmistui tai ei. Opintorahan saamisellehan on sitä paitsi jo omat ehtonsa.
" kansainvälinen vertailu ei ole yhdenmukainen.
> Onko järkeä, että suomalainen opiskelija tekee 7 vuodessa saman arvoisen tutkinnon, kun muu eurooppalainen opiskelija tekee 5 vuodessa?"
Niin. Tämäkin on vähän ongelmallinen juttu. Miksi suomalaiset opiskelevat niin kauan verrattuna moniin muihin maihin? Osittain siksi että tutkinnot Suomessa eivät ole niin putkimaisia (vielä) kuin esim. meidänkin järjestelmämme yhdessä mallimaassa Iso-Britanniassa. Tosin tuo opintojen kesto taitaa olla osittain ainakin jonkinlainen myytti. Muistakin että tässä jokin aika sitten julkaistiin jokin vertailu, joka osoitti että netto-opiskeluajat eivät Suomessa ole mitenkään ihmeen pitkiä verrattuna muihin Euroopan maihin. Ensimmäisenä tulee mieleen Italia, jossa ymmärtääkseni opiskeluajat ovat vieläkin pidempiä.
"Työ- ja muu elämä
> Kuka hyötyy siitä, että työelämään siirrytään vasta lähempänä 30 ikävuotta ja perhe perustetaan samoihin aikoihin? Eikö se ole jokaisen henkilön etujen mukaista, että pääsee integroitumaan yhteiskuntaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa "
Jaa-a. Tämä on tätä TT:n mallin mukaista saarnaa ja kuuluu tietysti nyky-yhteiskunnassa jylläävän talousajattelun mukaiseen ideologiaan. Minusta kovinkaan moni suoraan lukio-opinnoista yliopistoon siirtyvä ei ole valmis opintoihinsa, vaan usein ainakin ensimmäinen vuosi menee ihmettelyyn. Kyllä 18-20 v. ihmisen pitää saada rauhassa miettiä mitä haluaa tulevaisuudeltaan. Ja toisaalta tuo että valmistutaan vasta 30 liittyy siihen että opinnot pitkittyvät: usein sen vuoksi että tehdään opintojen ohessa töitä. Kannattaa pitää mielessä että tilastoissa usein suuret kaupungit ja suuret yliopistot saavat huomattavan painon. Eli siis suurissa kaupungeissa, etenkin Hesasssa on pakko tehdä töitä tullakseen toimeen. Muistaakseni n. 3/4 Hesan yo:n opiskelijoista käy töissä opiskelun ohessa.
""tutkintovaatimukset mitoitetaan työmäärää vastaaviksi siten, että opinnot on entistä tehokkaammin mahdollista suorittaa tavoiteajassa"."
Tämänhän voi tulkita, toki ihan positiivisesti, mutta toisaalta myös niin että yliopistotutkintoja supistetaan l. putkimaistetaan.
""Ammattikorkeakoulujen tutkintojen asema ja niiden tuottama kelpoisuus kk-tutkintojen järjestelmässä selkiytetään"."
Eli siis kandintutkinnon ja amk-tutkinnon vastaavuutta tarkistetaan, vaikka samalla halutaan muka duaalimalli säilyttää? Tuo on sanahelinää; ei tuossa sanota yhtään mitään siitä mitä tuolla selkiyttämisellä oikein tarkoitetaan.
" On kuitenkin selvää, että opiskelijan pitäisi olla entistä enemmän tietoinen siitä, mikä hänestä todella on tulossa ja mihin hän opiskelullaan pyrkii. Näin tullaan säästämään niin yksilön kuin yhteiskunnan sekä henkisiä että fyysisiä resursseja. "
Jep, aivan kuin suoraan Teollisuuden ja Työnantajien tai jonkun vastaavan tahon suusta. Juuriha julkaistiin joku tutkimus jossa suomalaiset lukiolaiset kokivat olevansa ahdistuneita, koska heiltä vaaditaan liikaa liian nuorena. Nuoruus on etsikkoaikaa, ainakin vielä. Tulevaisuus on todennäköisesti juuri sellainen kuin kaavailet, mutta silti minä ja kaltaiseni jupisevat vastaan!
Tere!
Tässähän onkin se ongelma. Jokaisesta olisi varmasti miellyttävää tehdä juuri niin kuin itselle parhaiten sopii. Joku haluaa maalailla taivaanrantoja ja opiskella 12 vuotta. Toinen taas haluaa laadukkaan tutkinnon ja työelämään. Kuitenkin pitää muistaa se, että _täydellistä_ järjestelmää ei ole olemassa - ei myöskään korkeakoulujärjestelmää.
Mielestäni yliopistotutkinto ei mene liian putkimaiseksi, jos opiskeluaikaa hieman rajataan. Tällä hetkellä keskimääräinen tutkinnon pituus on ~6v. Jos tutkinnon suorittamisen takarajaksi asetetaan 10v, niin varmasti valtaosa saa suoritettua tutkintonsa tuossa ajassa.
AMK:ssa on käytössä rajoitettu opiskeluaika. Toisin sanoen, opiskelija saa olla poissaoleva korkeintaan kaksi vuotta ilman, että selittelee poissaoloaan. Tämän lisäksi opiskelija voi anoa poissaoloa pätevällä syyllä (esim. raskaus, varusmiespalvelus). Lisäksi on mahdollista anoa lisäopiskeluaikaa.
Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden valmistumisajat eivät ole pitkiä. Eikö voida kuitenkin luoda yhteiset pelisäännöt, jotka tyydyttävät jokaisen osapuolen enemmistöä? Itse en nimittäin vieläkään keksi _yhtään syytä_, jonka vuoksi korkeakoulututkinnon suorittamiseen menisi kymmenen vuotta tai yli.
Opintotuen nostamiseen on oma järjestelmänsä. Olen kuitenkin itse opintotuen kannustavuutta pohtineen työryhmän mietinnön kanssa sen suhteen samaa mieltä, että järjestelmää pitää paikoitellen rationalisoida. Tämä koskee siis opiskelun loppu-, ei alkuvaihetta.
Ja kaikki kokevat olevansa ahdistuneita: työttömät syrjäytyvät, lapset ja nuoret käyttävät huumeita, opiskelijoilla on liikaa hommaa, työntekijät paiskovat liikaa töitä, yrittäjiä verotetaan liian ankarasti, eläkeläiset eivät saa riittävää eläkettä. Mitä siis pitäisi tehdä? Jatkaa samaan malliin ja puhua "hyvinvointiyhteiskunnasta"?
Ja hallitusohjelmaan kirjataan linjoja ja suunnitelmia - ei suoraan konkreettisia toimenpiteitä, että "opetusministeriö puuhastelee jutun x ensi syksyksi". Vastuu ja vaikuttamisen mahdollisuus on siten myös muilla.
Mää totesin että TTKK ei ole minun laiselle lusmulle sopiva paikka. Hylsyjä ropisi matikasta ja fyssasasta. HAMK pelasti. Pääsin lopulta insinööriksi 30 vuotiaana. Iltapuolelta, kuten olen jo mainostanutkin. Monikohan on siksi jumissa TTKK:lla siitä syystä ettei kurssit ja tenti mene "läpi" ? Siinä sitä voi auvoisasti elellä opinto tuella jne.
Jatkotutkintojen anto-oikeutta ei mitenkään tarvittaisi. Nykyäänkin kaikki joilla älli riittää pääsevät yliopistoihin vaikka AMK:n jälkeen, eikä yliopistoihin ole vaikea päästä. Ja jos ei pääse, niin herää kysymys kannattaako sitten miettiä riittäisivätkö rahkeet edes työelämässä...
veikkaan että pointtina voipi olla esim opiskelu työnohessa.Insinööri ja talouspuolelta joku maisterin tutkinto, ei hullumpi yhdistelmä
Insinöörit luokitellaan koulutusasteeltaan nykyään samaan kastiin kuin tradenomit, vaikka opintoviikkojen määrä on 160 eikä 140. Yliopistoissa 180 = neroin
Amk:ins. 160 = nerompi
Amk:trad. 140 = nero
Eihän tutkinnon ov-määrä kerro juuri mitään. Opintoviikkojen vaatimukset eri kurssien välillä vaihtelevat jopa yhden yliopistollisen laitoksen sisällä niin suuresti, että niitä tuijottamalla ei kovin yleispäteviä johtopäätöksiä voi vetää. Esim. usein perusopinnot ovat varsin helppoa kamaa, ja 2ov:a perusopintotasoisesta kurssista harvemmin vaatii samaa työmäärä kuin 2ov:n syventävien opintojen kurssi. Aineopinnot keikkuvat sitten jossakin tuossa välissä. Ja jopa samankin kurssin vaatimustaso saattaa vaihdella suuresti ihan riippuen siitä kuka kurssia kulloinkin opettaa. Yleensä opet ovat toki samoja, mutta mikäli opettaja vaihtuu myös vaatimustaso voi helposti vaihtua, suuntaan tai toiseen.
Opintoviikko on sikäli harhaanjohtava käsite, ettei se kuvaa oikeastaan mitään. Itse olen suorittanut kirjatentillä helposti yhden neljän opintoviikon peruskurssin, kahden opintoviikon kursseista puhumattakaan, mutta tehnyt kokonaisen vuoden töitä neljän opintoviikon jatkokurssiin. Jo pelkkä lähdemateriaalin metsästäminen uusimmista julkaisuista saattaa viedä viikkoja.
Kävin tälläisen kirjekurssin työni ohessa, firma maksoi ja sitouduin olemaan 3 v tämän nyk firman leivissä. Kyllä oli vaihtelevaa opetusta. Lopulta jaoimme porukat ryhmiin teimme kouluduunit. Kokeita vai tenteiksikö niitä pitäisi kutsua ei juuri ollut. Jäi vähän tyhjä olo. Jotain jäi, ehkä tärkein eli oma kilpailukyky sai terästetystä AMK nimikkeellä. Helposti tuli. Kyllä mä sanon aina työnanatajalleni että rykrytoi samalla palkalla mieluummin nuoren DI:n mielummin kuin AMK insinöörin.
No ehkäpä juuri teitä kirjekurssin käyneitä ei voi kutsua insinööreiksi ja sinä sitten fixuna pidät kaikkia amk inssejä yhtä "vähän" koulutettuina, ja vielä huutelet sitä koko maailmalle. Anna nyt hyvä ihminen työnantajasi päättää itse kenet ottaa töihin, kun et voi kaikkia inssejä tunteja, joita tämä maa päällään kantaa. Osaat vain yleistää... Ja monesti ovat amk inssit menneet työhaastattelussa ohi näistä "akateemisista"..
Minulla on ihan viralliset insinöörin paperit joissa ei mainita mitään että opiskelu olisi työnohella suorittua. On siellä jossakin kyllä kohta "hyvitys vanhasta tutkinnosta" toki paljon virallisemmin muotoiltuna. Se on toki vähän missä valossa asiaoita katselee. Kun tarkemmin muistelen sen verraan "jäykkää" meillä aikuisillakin oli että matikat,fyssat ja sähkötekniikan tentit tuli tehtyä kokeina ja niihin jouduin kovastikkin harjoittelemaan.Loppu olikin sellasta "lässyä". En minä tutkintoani aliarvioi, mutta kun rekrytoimme porukkaa tiimityönä niin ollaan vaan huomattu että vastavalmistuneen DI:n ja inssin saa samalla rahalla. DI:stä jotenkin olettaa että se on koulussa "kärsinyt" enemmän ja jotenkin olettaa että niiltä voi vähän vaatiakkin enemmän. Kyllä herkästi annan työhaastattelun jälkeen puoltoni DI:lle. Näin ainakin meillä "isossa talossa". En tiedä oletko jo työelämässä, mutta pidä mielessä että fiksu työympäristö rekrytoi porukalla uutta jäsentä tiimiinsä, eli mitään vanhanaikaista "selitä työhaastattelussa osaston pomolle tarinaasi ja jos hyvinkäy tapaat vielä henkilöstöpäällikön..."
Nykyajan tyomarkkinoilla ei enaa hirveasti painoteta tutkinnon tasoa, vaan suuntautumista. En vaita, etteiko silla olisi merkitysta, mutta silla on mielestani vahemman vaikutusta kuin ennen. Yritykset ovat enemman kiinnostuneita ns. hyvista tyypeista, joilta loytyy muutakin kuin vain sopivaa koulutustaustaa.
Pidetaan kuitenkin mielessa se, etta eikohan meille kaikille enemman tai vahemman kouluttautuneille loydy se paikka tassa yhteiskunnassa. Oli se sitten johtoportaassa tai kaupan kassalla. Kaikkia tarvitaan.
Sähköpuolen inssi olen. Tällä puolen tämä laki ja työturvallisuus edellyttää loppuun suoritettuja tutkintoja. Toki niitä on muitakin työpaikkoja.
Kyllä sulla oli idootteja juttuja tuolla toisen otsikon alla, että meni maku kaikkiin sun kirjotuksiin täälläki, vaikka ne olisivat voineet vaikuttaa jopa hieman sivistyneiltä! Hapeä!
Mitä hävettävää? Miksi olla tekopyhä? Mitä pitäisi hävetä? Työajalla surffailua? Heh. Sitä tekee muutkin.
AMK insinöörinä voin minäkin todeta että ainoa järkevä selitys AMK lyhenteelle on: Aina Maistuu Kalja. DI:n ja inssin erohan on siinä että ensimmäinen tietää että kaikkea ilmaista viinaa ei tarvitse juoda.
"Mä olen työnanatajan koulutuksessa..insinööri,amk.
en mä oppinut sitä persukoulussakaan. Enkä aio nytkään oppia, kunhan lusmuilen tän kurssin netisä surffaten, aivot on narikassa. "
Ote toisesta viestiketjusta ja kirjoittajana Tmex..
Todella fiksua, eikö totta???
Miksi korkeakouluopiskelijoita pidetään dokuina?
Itse olen ilmeisesti jotenkin ryhmään kuulumaton, koska en juo alkoholia ollenkaan. Minua vaan ärsyttää se, että kun olen AMK-opiskelija niin heti pidetään jonain dokuna ja tulevana laitapuolen kulkijana yms. tyhmää.
kyllä neiti/herra mediaaninomin pitäis tietää, et amiksessa kaikkihan on jo juonut aivot narikkaan.
Jännä homma.Omastakin tokarista saa selvää kun lukee tän sinisen englannin kielisin.Selvää suomea, BSc.