Kipuilua olkapäässä - olkanivelessä.

Ajattelin kysyä kipuilijalta,oliko sinulla muuta särkyä kuin leposärky ja kuinka pian sinut leikattiin uudestaa? Itselläni olkapää leikattu vuosi sitten oli ahdas ja tehtiin tilaa reilusti lisää. Nyt kun leikkaukesesta kulunut vuosi niin olkapää pahempi kuin ennen leikkausta ajoittain jatkuvat säryt yötä päivää, liikerajoituksia ei ole ehkä hiukan jäykkyyttä. Olin yleisellä puolella lääkärin puheilla ja hän laittoi hermoratatutkimuksiin jonne nyt odottelen aikaa. Leikkauksen jälkeen ei ole yhtään kivutonta päivää nähty ja rupeaa käymään jo hermoille tämä tilanne.

leikattu kirjoitti:

Ajattelin kysyä kipuilijalta,oliko sinulla muuta särkyä kuin leposärky ja kuinka pian sinut leikattiin uudestaa? Itselläni olkapää leikattu vuosi sitten oli ahdas ja tehtiin tilaa reilusti lisää. Nyt kun leikkaukesesta kulunut vuosi niin olkapää pahempi kuin ennen leikkausta ajoittain jatkuvat säryt yötä päivää, liikerajoituksia ei ole ehkä hiukan jäykkyyttä. Olin yleisellä puolella lääkärin puheilla ja hän laittoi hermoratatutkimuksiin jonne nyt odottelen aikaa. Leikkauksen jälkeen ei ole yhtään kivutonta päivää nähty ja rupeaa käymään jo hermoille tämä tilanne.

Lue lisää

Olihan mulla muutakin oiretta kun leposärky. Eli ensimmäisen leikkauksen jälkeen oli oireina tuo leposärky, yösärky, liikkeestä johtuva kipu. Lisäksi oli noita liikerajoituksia ja välillä käsi oli todella kipeä. Varsinkin erään fysioterapian jälkeen, jolloin fysioterapeutti rusautti luultavasti sen olkapään pois paikoiltaan. Silloin ei vielä tiedetty, että oli löysä olkapää diagnoosina. Se selvisi vasta toisessa leikkauksessa.

leikattu kirjoitti:

Ajattelin kysyä kipuilijalta,oliko sinulla muuta särkyä kuin leposärky ja kuinka pian sinut leikattiin uudestaa? Itselläni olkapää leikattu vuosi sitten oli ahdas ja tehtiin tilaa reilusti lisää. Nyt kun leikkaukesesta kulunut vuosi niin olkapää pahempi kuin ennen leikkausta ajoittain jatkuvat säryt yötä päivää, liikerajoituksia ei ole ehkä hiukan jäykkyyttä. Olin yleisellä puolella lääkärin puheilla ja hän laittoi hermoratatutkimuksiin jonne nyt odottelen aikaa. Leikkauksen jälkeen ei ole yhtään kivutonta päivää nähty ja rupeaa käymään jo hermoille tämä tilanne.

Lue lisää

Unohdin vastata siihen, että ensimmäinen leikkaus tehtiin toukokuussa 2006 ja toinen tammikuussa 2007 eli 8 kuukautta ensimmäisen jälkeen. Itse menin yksityiselle kun tuo ensimmäinen tehtiin kunnallisella puolella.

Multa meni luotto tuohon ensimmäiseen lääkäriin kun se "aliarvioi" mun kipujani leikkauksen jälkeen, väitti vain, että ei voi olla enää vikaa kun hän oli sen leikannut.

Tämän jälkimmäisen ortopedin mukaan mulla ei koskaan ahdasta olkapäätä ollut ollutkaan. Tämä jälkimmäinen on yksi suomen huippuortopedeja olkapääleikkausten suhteen.

Kipulija2 kirjoitti:

Unohdin vastata siihen, että ensimmäinen leikkaus tehtiin toukokuussa 2006 ja toinen tammikuussa 2007 eli 8 kuukautta ensimmäisen jälkeen. Itse menin yksityiselle kun tuo ensimmäinen tehtiin kunnallisella puolella.

Multa meni luotto tuohon ensimmäiseen lääkäriin kun se "aliarvioi" mun kipujani leikkauksen jälkeen, väitti vain, että ei voi olla enää vikaa kun hän oli sen leikannut.

Tämän jälkimmäisen ortopedin mukaan mulla ei koskaan ahdasta olkapäätä ollut ollutkaan. Tämä jälkimmäinen on yksi suomen huippuortopedeja olkapääleikkausten suhteen.

Lue lisää

Voi olla, että minun vaivani ovat tyystin erilaiset kuin sinun, mutta kirjoitan nyt kuitenkin, koska olkapäät vaivaavat enkä tunnu saavan mistään niihin apua.

Noin puolitoista vuotta sitten aloin ihmetellä voimattomuutta käsivarsissani. Lääkärillenikin sitä sitten valitin ja ehdotin, että syy voisi olla olkapäissä. Ehdotin myös olkapäiden kuvaamista. Lääkäri pyysi nostaman kädet ylös ja nostin ne suuremmitta kivuitta ylös. Sen jälkeen lääkäri on pitänyt suurimpana ongelmanani psyykkistä puolta.

Valittaessani vaivaa muutamia kertoja ja lääkärin vain passittaessa minua kotiin purskahdin kerran itkemään. Lääkäri kysyikin sitten, olenko masentunut. En ollut, mutta puolitoista vuotta myöhemmin mielenterveyskin alkaa olla kovilla tämän asian suhteen.

Itkunpurskauksen jälkeen sanoin meneväni yksityiselle lääkärille. Lääkärini totesi vain, että ei siitä mitään hyötyä ole. Menin kuitenkin parhaalle lääkärille, jonka tiesin (ortopedi, käsikirurgi, traumatologi). Hänkään ei löytänyt vikaa käsistäni, mutta suositteli kuitenkin neurologia ja hermotutkimusta. Niihin pääsinkin sitten oman lääkärini kautta.

No eihän käsistä mitään löytynyt. Neurologikin vain totesi, että kyllähän olkavarret arat ovat, kun niissä on selluliittia. Hän määräsi minut kesäksi keppi- ja punttijumppaamaan. Viime kesän sitten jumppasin enemmän ja vähemmän, olkapäät tulessa kuitenkin. Loppukesästä neurologi soitti minulle ja tarpeeksi olkapäistä valitettuani hän määräsi minut ultraan.

No, kymmenen kuukauden kuluttua ensimmäisestä lääkärillä käynnistäni asian vuoksi todettiin ultrassa, että on molemmilla puolilla symmetrisesti kaksi jännettä tulehtunut (subscabularis- ja supraspinatusjänteet) pahasti. Radiologi kielsi nostelemasta painavia.

Oma lääkärini oli hieman yllättynyt diagnoosista. Ei olisi mielellään vieläkään antanut kortisonipistoksia. Vaadin ne kuitenkin ja sain. Voimattomuuteen ei pistoksista ollut apua, mutta nukkuessa olkapäät eivät enää vaivaneet. Olisin halunnut vielä toiset kortisonipistokset, mutta lääkäri kielsi, koska hyötyä niistä oli ollut vain niin vähän (yöunella on siis vähäinen merkitys).
Reumaattiseen tulehdukseen olen syönyt kaksi lääkekuuria, mutta niistä ei juuri ole ollut hyötyä.

Lääkärini määräsi minut sitten lihaskuntotestiin. Miettikää ihmiset nostella ja pidellä painavia puntteja tulehtuneila käsillä! Fysioterapeuttikin ihmetteli lääkärin määräystä, mutta sanoi, että eihän asia tietenkään hänelle kuulu.

Myöhemmin menin yksityisesti fysioterapeutille, joka antoi kokeeksi kymmenen kertaa ultraääntä olkapäähäni. Hoidosta ei suurista toiveista huolimatta ollut suurta apua. Hän kuitenkin ihmetteli suuresti oman lääkärini toimintaa. Hän mm. sanoi, että ei olisi itse tehnyt lihaskuntotestiä. Hän myös sanoi, että punttien nosteleminen on kiellettyä (ainakin suurimmassa osassa liikkeitä). En saa myöskään sauvakävellä tai uida rintauintia. Sivukautta käsien nostaminen on ylipäätään kiellettyä.

Fysioterapeuttini kertoi myös, että jos tällaiset jännetulehdukset ei parane noin ½-1-vuodessa, ne joudutaan leikkaamaan (meislaamaan eli tehdään tilaa jänteille). Lääärini ei ole ikinä maininnut mitään tällaisesta. Viimeksi hänen kanssaan jutellessani, hän epäili minulla alkavaa reumaa, koska tulehdus on kroonistunut...

Ihmettelen sitäkin, miksi lääkäri ei ole määrännyt minua fysioterapiaan! Olen omin päin jumpannut ja nostellut painoja aivan väärin...

Tällä hetkellä olkapäitäni särkee levossakin. Erityisesti ylhäällä tehtävä toiminta on vaikeaa kivun ja voimattomuuden takia. En tiedä, mitä tehdä. Fysiatrille menoa olen suunnitelut. Olen hyvin turhautunut tilanteeseen. Olen vihainen tk-lääkärilleni. Pitäisikö ottaa yhteyttä potilasasiamieheen?

En jaksaisi mennä enää yhdellekään lääkärille. Luulisi, että Suomessa olisi hyvä terveydenhuolto. Mutta ei! Lääkäreillekin maksetaan ihan kiitettävästi palkkaa. Luulisi heidän tekevän jotakin palkkansa eteen!!!

Voisitko kertoa, kuka oli se huippuortopedi ja millä paikkakunnalla? Voisitko kertoa, paljonko maksoit olkapääleikkauksesta yksityisellä? Onko kätesi nyt kunnossa? Onko meidän olkapäissä mitään yhteistä? Toivon kovasti, että joku osaisi neuvoa minua...

Turhautunut!!! kirjoitti:

Voi olla, että minun vaivani ovat tyystin erilaiset kuin sinun, mutta kirjoitan nyt kuitenkin, koska olkapäät vaivaavat enkä tunnu saavan mistään niihin apua.

Noin puolitoista vuotta sitten aloin ihmetellä voimattomuutta käsivarsissani. Lääkärillenikin sitä sitten valitin ja ehdotin, että syy voisi olla olkapäissä. Ehdotin myös olkapäiden kuvaamista. Lääkäri pyysi nostaman kädet ylös ja nostin ne suuremmitta kivuitta ylös. Sen jälkeen lääkäri on pitänyt suurimpana ongelmanani psyykkistä puolta.

Valittaessani vaivaa muutamia kertoja ja lääkärin vain passittaessa minua kotiin purskahdin kerran itkemään. Lääkäri kysyikin sitten, olenko masentunut. En ollut, mutta puolitoista vuotta myöhemmin mielenterveyskin alkaa olla kovilla tämän asian suhteen.

Itkunpurskauksen jälkeen sanoin meneväni yksityiselle lääkärille. Lääkärini totesi vain, että ei siitä mitään hyötyä ole. Menin kuitenkin parhaalle lääkärille, jonka tiesin (ortopedi, käsikirurgi, traumatologi). Hänkään ei löytänyt vikaa käsistäni, mutta suositteli kuitenkin neurologia ja hermotutkimusta. Niihin pääsinkin sitten oman lääkärini kautta.

No eihän käsistä mitään löytynyt. Neurologikin vain totesi, että kyllähän olkavarret arat ovat, kun niissä on selluliittia. Hän määräsi minut kesäksi keppi- ja punttijumppaamaan. Viime kesän sitten jumppasin enemmän ja vähemmän, olkapäät tulessa kuitenkin. Loppukesästä neurologi soitti minulle ja tarpeeksi olkapäistä valitettuani hän määräsi minut ultraan.

No, kymmenen kuukauden kuluttua ensimmäisestä lääkärillä käynnistäni asian vuoksi todettiin ultrassa, että on molemmilla puolilla symmetrisesti kaksi jännettä tulehtunut (subscabularis- ja supraspinatusjänteet) pahasti. Radiologi kielsi nostelemasta painavia.

Oma lääkärini oli hieman yllättynyt diagnoosista. Ei olisi mielellään vieläkään antanut kortisonipistoksia. Vaadin ne kuitenkin ja sain. Voimattomuuteen ei pistoksista ollut apua, mutta nukkuessa olkapäät eivät enää vaivaneet. Olisin halunnut vielä toiset kortisonipistokset, mutta lääkäri kielsi, koska hyötyä niistä oli ollut vain niin vähän (yöunella on siis vähäinen merkitys).
Reumaattiseen tulehdukseen olen syönyt kaksi lääkekuuria, mutta niistä ei juuri ole ollut hyötyä.

Lääkärini määräsi minut sitten lihaskuntotestiin. Miettikää ihmiset nostella ja pidellä painavia puntteja tulehtuneila käsillä! Fysioterapeuttikin ihmetteli lääkärin määräystä, mutta sanoi, että eihän asia tietenkään hänelle kuulu.

Myöhemmin menin yksityisesti fysioterapeutille, joka antoi kokeeksi kymmenen kertaa ultraääntä olkapäähäni. Hoidosta ei suurista toiveista huolimatta ollut suurta apua. Hän kuitenkin ihmetteli suuresti oman lääkärini toimintaa. Hän mm. sanoi, että ei olisi itse tehnyt lihaskuntotestiä. Hän myös sanoi, että punttien nosteleminen on kiellettyä (ainakin suurimmassa osassa liikkeitä). En saa myöskään sauvakävellä tai uida rintauintia. Sivukautta käsien nostaminen on ylipäätään kiellettyä.

Fysioterapeuttini kertoi myös, että jos tällaiset jännetulehdukset ei parane noin ½-1-vuodessa, ne joudutaan leikkaamaan (meislaamaan eli tehdään tilaa jänteille). Lääärini ei ole ikinä maininnut mitään tällaisesta. Viimeksi hänen kanssaan jutellessani, hän epäili minulla alkavaa reumaa, koska tulehdus on kroonistunut...

Ihmettelen sitäkin, miksi lääkäri ei ole määrännyt minua fysioterapiaan! Olen omin päin jumpannut ja nostellut painoja aivan väärin...

Tällä hetkellä olkapäitäni särkee levossakin. Erityisesti ylhäällä tehtävä toiminta on vaikeaa kivun ja voimattomuuden takia. En tiedä, mitä tehdä. Fysiatrille menoa olen suunnitelut. Olen hyvin turhautunut tilanteeseen. Olen vihainen tk-lääkärilleni. Pitäisikö ottaa yhteyttä potilasasiamieheen?

En jaksaisi mennä enää yhdellekään lääkärille. Luulisi, että Suomessa olisi hyvä terveydenhuolto. Mutta ei! Lääkäreillekin maksetaan ihan kiitettävästi palkkaa. Luulisi heidän tekevän jotakin palkkansa eteen!!!

Voisitko kertoa, kuka oli se huippuortopedi ja millä paikkakunnalla? Voisitko kertoa, paljonko maksoit olkapääleikkauksesta yksityisellä? Onko kätesi nyt kunnossa? Onko meidän olkapäissä mitään yhteistä? Toivon kovasti, että joku osaisi neuvoa minua...

Lue lisää

Onko terveysasemallasi johtava lääkäri, toinen kuin omalääkärisi? Esitä ja valita hänelle huonosta hoidosta ja vaadi parempaa. Paha tulehdus pitää saada rauhoittumaan tavalla tai toisella.
Jaksoit kirjoittaa väärästä kohtelusta tännekin, osoite voisi olla myös tk-lääkärisi esimies. Jos asemallasi on muita lääkäreitä vaihda heti toiseen.

Turhautunut!!! kirjoitti:

Voi olla, että minun vaivani ovat tyystin erilaiset kuin sinun, mutta kirjoitan nyt kuitenkin, koska olkapäät vaivaavat enkä tunnu saavan mistään niihin apua.

Noin puolitoista vuotta sitten aloin ihmetellä voimattomuutta käsivarsissani. Lääkärillenikin sitä sitten valitin ja ehdotin, että syy voisi olla olkapäissä. Ehdotin myös olkapäiden kuvaamista. Lääkäri pyysi nostaman kädet ylös ja nostin ne suuremmitta kivuitta ylös. Sen jälkeen lääkäri on pitänyt suurimpana ongelmanani psyykkistä puolta.

Valittaessani vaivaa muutamia kertoja ja lääkärin vain passittaessa minua kotiin purskahdin kerran itkemään. Lääkäri kysyikin sitten, olenko masentunut. En ollut, mutta puolitoista vuotta myöhemmin mielenterveyskin alkaa olla kovilla tämän asian suhteen.

Itkunpurskauksen jälkeen sanoin meneväni yksityiselle lääkärille. Lääkärini totesi vain, että ei siitä mitään hyötyä ole. Menin kuitenkin parhaalle lääkärille, jonka tiesin (ortopedi, käsikirurgi, traumatologi). Hänkään ei löytänyt vikaa käsistäni, mutta suositteli kuitenkin neurologia ja hermotutkimusta. Niihin pääsinkin sitten oman lääkärini kautta.

No eihän käsistä mitään löytynyt. Neurologikin vain totesi, että kyllähän olkavarret arat ovat, kun niissä on selluliittia. Hän määräsi minut kesäksi keppi- ja punttijumppaamaan. Viime kesän sitten jumppasin enemmän ja vähemmän, olkapäät tulessa kuitenkin. Loppukesästä neurologi soitti minulle ja tarpeeksi olkapäistä valitettuani hän määräsi minut ultraan.

No, kymmenen kuukauden kuluttua ensimmäisestä lääkärillä käynnistäni asian vuoksi todettiin ultrassa, että on molemmilla puolilla symmetrisesti kaksi jännettä tulehtunut (subscabularis- ja supraspinatusjänteet) pahasti. Radiologi kielsi nostelemasta painavia.

Oma lääkärini oli hieman yllättynyt diagnoosista. Ei olisi mielellään vieläkään antanut kortisonipistoksia. Vaadin ne kuitenkin ja sain. Voimattomuuteen ei pistoksista ollut apua, mutta nukkuessa olkapäät eivät enää vaivaneet. Olisin halunnut vielä toiset kortisonipistokset, mutta lääkäri kielsi, koska hyötyä niistä oli ollut vain niin vähän (yöunella on siis vähäinen merkitys).
Reumaattiseen tulehdukseen olen syönyt kaksi lääkekuuria, mutta niistä ei juuri ole ollut hyötyä.

Lääkärini määräsi minut sitten lihaskuntotestiin. Miettikää ihmiset nostella ja pidellä painavia puntteja tulehtuneila käsillä! Fysioterapeuttikin ihmetteli lääkärin määräystä, mutta sanoi, että eihän asia tietenkään hänelle kuulu.

Myöhemmin menin yksityisesti fysioterapeutille, joka antoi kokeeksi kymmenen kertaa ultraääntä olkapäähäni. Hoidosta ei suurista toiveista huolimatta ollut suurta apua. Hän kuitenkin ihmetteli suuresti oman lääkärini toimintaa. Hän mm. sanoi, että ei olisi itse tehnyt lihaskuntotestiä. Hän myös sanoi, että punttien nosteleminen on kiellettyä (ainakin suurimmassa osassa liikkeitä). En saa myöskään sauvakävellä tai uida rintauintia. Sivukautta käsien nostaminen on ylipäätään kiellettyä.

Fysioterapeuttini kertoi myös, että jos tällaiset jännetulehdukset ei parane noin ½-1-vuodessa, ne joudutaan leikkaamaan (meislaamaan eli tehdään tilaa jänteille). Lääärini ei ole ikinä maininnut mitään tällaisesta. Viimeksi hänen kanssaan jutellessani, hän epäili minulla alkavaa reumaa, koska tulehdus on kroonistunut...

Ihmettelen sitäkin, miksi lääkäri ei ole määrännyt minua fysioterapiaan! Olen omin päin jumpannut ja nostellut painoja aivan väärin...

Tällä hetkellä olkapäitäni särkee levossakin. Erityisesti ylhäällä tehtävä toiminta on vaikeaa kivun ja voimattomuuden takia. En tiedä, mitä tehdä. Fysiatrille menoa olen suunnitelut. Olen hyvin turhautunut tilanteeseen. Olen vihainen tk-lääkärilleni. Pitäisikö ottaa yhteyttä potilasasiamieheen?

En jaksaisi mennä enää yhdellekään lääkärille. Luulisi, että Suomessa olisi hyvä terveydenhuolto. Mutta ei! Lääkäreillekin maksetaan ihan kiitettävästi palkkaa. Luulisi heidän tekevän jotakin palkkansa eteen!!!

Voisitko kertoa, kuka oli se huippuortopedi ja millä paikkakunnalla? Voisitko kertoa, paljonko maksoit olkapääleikkauksesta yksityisellä? Onko kätesi nyt kunnossa? Onko meidän olkapäissä mitään yhteistä? Toivon kovasti, että joku osaisi neuvoa minua...

Lue lisää

Siis voihan turkinpippuri sentään tuon lääkärin toiminnalle sanon minä.

Uskomatonta, että lääkäri voi kohdella sinua noin. En yhtään ihmettele, että jos olet purskahtanut itkuun siellä vastaanotolla. Tiedän kokemuksesta, että kun noita kipuja kärsii pitkiä aikoja niin kyllä siinä alkaa olla jo omakin mielenterveys koitolla. Itse olen kärsinyt vaivastani noin 2,5 vuotta. Nyt tämän toisen leikkauksen jäljiltä alkaa olla jo vähän valoa näkyvissä.

Olkapääni leikkasi Diacorissa ortopedi Harri Heliö. Hän on hyvin suosittu lääkäri ja hoitaa vain olkapääpotilaita. Hän vastaanotolle on pitkät jonot noin 4-6 viikkoa. Joten ihan nopeasti ei vastaanotolle pääse. Jos olisin sinä pyytäisin olkapäistäni vielä röntgenkuvat, joista yleensä selviää se, että jos sinulla on ahtautta siellä olkapäissäsi.

Kyllä sinun oireesti tutuilta tuntuvat. Itse kärsin yösäryistä ja liikerajoituksista hyvinkin paljon. Monia liikkeitä ei voinut viedä loppuun saakka ja ääriliikkeet olivat todella tuskaisia tehdä. Minulla on molemmissa olkapäissäni ollut jo tuon parin vuoden ajan limapussit tulehtuneet, jonka seurauksena kerääntyy nestettä hauislihasten kohdalle, joka taas osaltaan aiheuttaa sitä kipuilua. Itse olen kärsinyt myös ajoittaisesta voimattomuuden tunteesta käsissäni (myös leikkauksen jälkeenkin). Omalla kohdallani olen saanut helpotusta välillä näihin kipuihini vesijuoksulla. Välillä on ollut tosi pahoja päiviä niin juoksun jälkeen olo on helpottunut.

Oma leikkaukseni oli kallis. Se oli himpun alle 4.000 euroa, josta sain kelalta takaisin 250 euroa. Mutta itse olen sitä mieltä, että jos sillä hinnalla saan itseni takaisin terveiden kirjoihin se on pieni hinta.

Älä anna lääkärisi masentaa sinua enempää. Googletin hakusanoilla ahdas olkapää. Katso löytyykö sieltä mitään mikä auttaa sinua eteenpäin:
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=ahdas olkapää&meta=

Toivon, että et luovuta kesken kaiken, vaan jatkat sinikkäästi omien etujesi ajamista ja saat diagnoosin itsellesi. Usein sekin jo helpottaa, että tietää mikä on vikana.

leikattu kirjoitti:

Ajattelin kysyä kipuilijalta,oliko sinulla muuta särkyä kuin leposärky ja kuinka pian sinut leikattiin uudestaa? Itselläni olkapää leikattu vuosi sitten oli ahdas ja tehtiin tilaa reilusti lisää. Nyt kun leikkaukesesta kulunut vuosi niin olkapää pahempi kuin ennen leikkausta ajoittain jatkuvat säryt yötä päivää, liikerajoituksia ei ole ehkä hiukan jäykkyyttä. Olin yleisellä puolella lääkärin puheilla ja hän laittoi hermoratatutkimuksiin jonne nyt odottelen aikaa. Leikkauksen jälkeen ei ole yhtään kivutonta päivää nähty ja rupeaa käymään jo hermoille tämä tilanne.

Lue lisää

Olkakipu
Minulla leikattiin ahdas olkapää 12.4.2011. Nyt oikea käsi huomattavasti kipeämpi kuin ennen leikkausta. Koko oikea käsi särkee aina sormenpäihin asti ja kipu heijastuu myös ylös kaulalle. Särky on sietämätöntä. Tämän kirjoittaminenkin on tuskallista ja kipu yltyy koko ajan. En löydä kunnolla asentoa nukkuessani, herään aamuyöllä kovaan särkyy ja käden liikuttaminen erittäin kivuliasta kok aamupäivän ajan. Pienikin rasitus lisää kipua. Pukeminen, riisuminen jne..aiheuttavat kipua, jatkuvaa jonkin asteista leposärkyä koko ajan...mitään ei kestä nostaa, kurottelu ylöspäin mahdotonta, saan toki käden ylös auttaen toisella kädellä, mutta...toimin sairaanhoitajana ja joudun työssäni paljon nostelemaan ja kurottelemaan ja jne...kuinkahan onnistuu..sairaslomaa 4.6.2011 asti. Voiko tässä ajassa tapahtua ihmettä?? Olen uskollisesti tehnyt kaikki jumppaliikkeet ohjeiden mukaisesti, tekee kyllä "perhanan" kipeää ja sen jälkeen kipu on sietämätöntä...olen luullut että minulla on korkea kipukynnyt, kun on kaikenmoisia sairauksia ja leikkauksia jo joutunut kokemaan. Ei olisi varaa olla sairaslomalla taloudellisista syistä, olemme mieheni kanssa molemmat hoitajia, pieni palkkaisia ja suuri perhe. lainat ja muut pukkaavat päälle, joten töihin pitäisi päästä...kokeilin puutarhassa nostaa lapparia, missä oli hitusen multaa, ja voi sitä kipua...olisko jotakin muuta ongelmaa kuin ahdasolkapää, kun ei meinaa kuntoutua,,,ENMG:stä oli puhetta ennen leikkausta siis kun olin jo leikkaussaliin menossa.. leikkaavan lääkärin mielestä kaikki oireeni eivät poistu tällä leikkauksella..sanoi, että ensin pitää olkapään kuntoutua tästä leikkauksesta ja vasta sitten voi tehdä hermoratatutkimuksen...ihmetteli kun hoitava lääkärini, jonka piti minut alunperin leikata, ei ollut sitä tehnyt...,näin käy, vaikka olet itse hoitoalalla...olikohan tämä täysin turha leikkaus ...