Suomen ekologinen jalanjälki maapallolla on maailman kuudenneksi suurin! Venäjä on sijalla 26, joten ympäristön kannalta Karjalan kannattaa kuulua Venäjään!
Ekologisella jalanjäljellä arvioidaan ihmisen kuluttamien uusiutuvien luonnonvarojen määrää suhteessa niiden uusiutumiskykyyn. EU:ssa on 7 % maapallon väestöstä, mutta se käyttää 17 % maailman luonnonvaroista. EU:n ekologinen jalanjälki on kasvanut 70 % vuodesta 1961.
Suomalaisen keskimääräinen ekologinen jalanjälki on 7 hehtaaria eli 3,7 kertaa suurempi kuin ekologisen jalanjäljen globaali keskiarvo. Tarvitsisimme siis lähes neljä maapalloa, jos kaikilla planeettamme asukkailla olisi suomalaiset kulutustavat.
Ekologinen jalanjälki on kanadalaisten tutkijoiden kehittämä käsite, jolla mitataan kulutuksen vaatimaa tuottavan maan pinta-alaa. Käsite kuvaa sitä, montako hehtaaria tarvitaan tuottamaan kuluttamamme ruoka, kulutushyödykkeet sekä energia ja kuinka paljon rakennettua maata otamme käyttöön.
Suomalaisten jalanjälkeä kasvattaa puu- ja paperiteollisuus, vaikka viennin osuus onkin laskelmasta poistettu. Vaikka laskelma tältä osin antaisikin Suomelle hieman liian ison metsäjalanjäljen , toisaalta kulutamme myös runsaasti tuontituotteita, vaikkapa öljyä tai banaaneja, mikä kasvattaa jalanjälkeämme.
Kuluttajat voivat pienentää omaa ekologista jalanjälkeään säästämällä energiaa, lisäämällä uusiutuvan energian osuutta, suosimalla kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä, muuttamalla ruokavaliota kasvispainotteiseksi ja suosimalla ekotehokasta kulutusta.
http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2005/euroopan_ekologinen_jalanjalki.html
http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/ekologinen_jalanjalki_june05.pdf
Ekologisella jalanjäljellä arvioidaan ihmisen kuluttamien uusiutuvien luonnonvarojen määrää suhteessa niiden uusiutumiskykyyn. EU:ssa on 7 % maapallon väestöstä, mutta se käyttää 17 % maailman luonnonvaroista. EU:n ekologinen jalanjälki on kasvanut 70 % vuodesta 1961.
Suomalaisen keskimääräinen ekologinen jalanjälki on 7 hehtaaria eli 3,7 kertaa suurempi kuin ekologisen jalanjäljen globaali keskiarvo. Tarvitsisimme siis lähes neljä maapalloa, jos kaikilla planeettamme asukkailla olisi suomalaiset kulutustavat.
Ekologinen jalanjälki on kanadalaisten tutkijoiden kehittämä käsite, jolla mitataan kulutuksen vaatimaa tuottavan maan pinta-alaa. Käsite kuvaa sitä, montako hehtaaria tarvitaan tuottamaan kuluttamamme ruoka, kulutushyödykkeet sekä energia ja kuinka paljon rakennettua maata otamme käyttöön.
Suomalaisten jalanjälkeä kasvattaa puu- ja paperiteollisuus, vaikka viennin osuus onkin laskelmasta poistettu. Vaikka laskelma tältä osin antaisikin Suomelle hieman liian ison metsäjalanjäljen , toisaalta kulutamme myös runsaasti tuontituotteita, vaikkapa öljyä tai banaaneja, mikä kasvattaa jalanjälkeämme.
Kuluttajat voivat pienentää omaa ekologista jalanjälkeään säästämällä energiaa, lisäämällä uusiutuvan energian osuutta, suosimalla kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä, muuttamalla ruokavaliota kasvispainotteiseksi ja suosimalla ekotehokasta kulutusta.
http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2005/euroopan_ekologinen_jalanjalki.html
http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/ekologinen_jalanjalki_june05.pdf
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pysy sinä piiperö vain niissä omissa piireissäsi, piipityksesi ei kiinnosta ketään.
"Ja mitä tekemistä tällä on Karjala-aiheen kanssa?"
Ihan niin kuin siinä luki: "Suomen ekologinen jalanjälki maapallolla on maailman kuudenneksi suurin! Venäjä on sijalla 26, joten ympäristön kannalta Karjalan kannattaa kuulua Venäjään! "
No näinhän se tuon ekologisen jalanjäljen laskukaavan mukaan menee. Suomalainen kuluttaa maapalloa enemmän kuin venäläinen, joten Karjalakin olisi paremmassa turvassa Venäjään kuulumalla.
"Pysy sinä piiperö vain niissä omissa piireissäsi, piipityksesi ei kiinnosta ketään."
Ympäristöpiipitykset nyt vaan sattuu saamaan yhä enemmän ja enemmän huomiota, eikä aiheetta. Karjala-kysymys on myös ympäristökysymys.