Miksi uskova tuomitsee?

Miksi uskova tuomitsee? Olen havainnut että uskovat eivät epäröi julistaa tuomioitaan milloin mistäkin. Mistä lähtee halu tuomita tai yrittää päteä opillisissa asioissa? Eikö sellaisten tarpeiden toteuttaminen kerro itsekkyydestä ja ihmisen hengettömyydestä? Minä luokittelen tälläiset asiat lihan himoiksi ja synneiksi. Olen havainnut ettei kivitys kohdistu pelkästään ulkopuolisiin VAAN KAIKKIIN muihinkin uskoviin jotka eivät kuulu arvostelijan kanssa samaan lahkoon. Teoriassa puhutaan kauniisti kuinka kristityt ovat veljiä keskenään eikä kirkoilla ole väliä, mutta käytännössä tämä on katteetonta puhetta. Ihmiset palvovat lahkoja tai sen keksimiä oppeja enemmän kuin yrittäisivät kesittyä olennaiseen tai kasvaa hengellisesti.Siitä arvostelu johtuu. Uskovat arvostelevat heti toisiaan tilaisuuden tullen ja ottavat tehosteeksi vieläpä maininnat saatanasta ja harhaopista ym. Se on kamalaa. Onko ihme etten halua tulla mukaan tälläiseen porukkaan enkä pidä sitä vakavasti otettavana? Kertoisitteko mitä tuomitseminen ja kiihkoileminen antaa teille? Hyvän mielen?
8259
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

No hei taas; -taitaa olla lempiaiheesi tuo ns. "tuomitseminen"? Niin se tuntuu olevan yleensäkin kestosuosikki, ei-uskovien arvostellessa ja "tuomitessa" uskovien linjauksia...

Voisitko hieman täsmentää mitä sillä tarkoitat? Kun "tuomitsemistakin" on niin kovin montaa eri astetta ja plaatua; on missikisaa, mäkihyppyä, idols-kisaa, ym. ym. Joku voi ihan vaikka vain "katsoa tuomitsevasti"...? Että mitä siis tarkoitat?

Äänestä

jos pitäytyy Raamatun evankelimiin.
-On vain yksi evankeliumi, ei ole Raamatussa useita eri versioita tarjolla evankeliumeista.
-Paavali opettaa, "Jos joku julistaa jotakin toista evankeliumia, kuin minkä olette minulta kuulleet, hän olkoon kirottu,olkoon kuka hyvänsä, vaikka enkeli taivaasta tulisi julistamaan jotakin muuta evankeliumia, pysykää siis terveessä opissa, minkä olette oppineet apostoleilta, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta"!
-Ei siis tuomita ketään, vaan pikemminkin varoitetaan harhoista, on pitäydyttävä Raamatun opin mukaiseen evankeliumiin, siihen ei saa lisätä mitään eikä pois ottaa.
-Raamatulla on ehdoton auktoritetti, kun evankeliumia opetetaan ja julistetaan, siinä opissa on pitäydyttävä, jos mielii tulla pelastetuksia antikristuksen vihalta ja helvetin tulelta, ja henkilöön ei katsota.
-Meidän tulee olla armahtavaisia ulkopuolella olevia kohtaan, samoin kuin veljiämme ja sisariamme kohtaan, on vain yksi, jota kohtaan saamme luvan olla ankaria tuomitessamme, MINÄ/SINÄ,itseämme.
-Eikä syyttää eikä tuomita heitä, tulee vaan julistaa evankeliumia, ja Jumala tekee lopun, ja uskon vastaan ottaminen on kuulijan korvissa, miten hän kuulee ja haluaa kuulla, tekee ratkaisunsa itse.

Äänestä
  • Toisaalta Raamatun evankeliumia tulkitaan niin monella tavalla. En väitä, etteikö Henki kirkastaisi jokaiselle ihmiselle Sanaa sen verran kuin hänelle sillä hetkellä on tarpeen ymmärtää. Olen vain sitä mieltä, että omaa oikeassaolemista saarnataan usein liian helposti ja kiivaasti, vaikka jollekin toiselle jokin asia ei ihan sellaisenaan sopisikaan. Ja sitten on asioita, joista Raamatussa ei puhuta mitään, mutta niistä tehdään kuitenkin elämän ja kuoleman kysymyksiä. Vaikka hevigospelmusiikista. Saako sitä kuunnella? Jonkun mielestä se on saatanasta, jonkun mielestä oikein hyvää ajanvietettä, joku saattaa sanoa, että sitä kuuntelemalla valmistaa itselleen oikotien helvettiin.

    Kuka kuuntelee Herraa ja kuka omaa mielihyväperiaatettaan?

    Äänestä

  • Olet itse elävä esimerkki siitä, ettte noudata antamiasi ohjeita: JOS Raamatusta rei saa mitään ottaa pois eikä lisä¨tä, MITEN sinä olet voinut ottaa eron vaimostasi ja mennä uudestaan naimisiin? SE osoittaa, että olet vain kaksinaamainen "uskovainen", et oikeasti uskova lainkaan. Sinua eivät koske ne säännöt, joilla muita tuomitset, koska luulet olevasi jumala. Itse korotit itsesi Ritariksi ja jumalaksi, voi voi!

    Äänestä

eri tasolla kasvamassa ja joukossa on lustettakin, joka meidän tulee antaa kasvaa viljan joukossa, sillä Jumalan enkelit erottelevat lusteen viljasta aikanaan.

Älä sinä mene koskaan siihen henkeen mukaan, jossa tuomioita lausutaan, sillä Jeesus kieltää sellaisen, vaan kasva Hengessä ja Jumalan tuntemuksessa ja opi tuntemaan Hänen tahtonsa.

Jeesus tutki Pyhiä Kirjoituksia jo pikku pojasta lähtien ja keskusteli niistä ihmisten kanssa, jotka niitä myös tutkivat ja näin Jeesus kasvoi ihmisenä ollessaan Hengessä ja viisaudessa.

Jumalan Sana viisastuttaa ja tekee meistä armahtavaisia ja laupeita ja näinhän Jumala meille sanookin, että minä en tarvitse teiltä uhreja, vaan laupeutta minä halajan.

Mitä Hän millään uhrillamme tekisi, Hän, joka Pojassaan uhrasi Itsensä puolestamme ja antoi meille oikeuden syntyä omasta Hengestään.

Jeesus kertoo, että Hän ei halua tuomita ketään, mutta jos Hänen on se tehtävä, se tuomio on oikea ja samalla Hän kertoo, että SANA tuomitsee, eli Sana, jonka Jeesus on meille puhunut, on esillä tuomionpäivänä ja tämän Sanan opetuksen mukaan Jeesus kysyy meiltä kysymyksiä. Esim. Missä olit, kun sairastin, palelin, olin nälkäinen?

Näihin kysymyksiin meidän on vastattava ja toivoisinpa, että voisin vastata olleeni paikalla auttamassa, kun lähimmäiseni kärsi.

Sana, joka on Jeesus, opastaa meitä kaikessa rakkauteen ja rakkaudentekoihin ja jokainen uudesti syntynyt saa Jumalan VOIMASTA tulla rakastavaksi. Se ei todella ole ihmisen teko, vaan se on Jumalan anti meille.

Ei armo tarkoita sitä, että saa olla miten tahansa ja pelastuu. Joka niin kuvittelee, ei ole Jeesuksen tuttu.
Armo tarkoittaa sitä, että me saamme uskon kautta syntyä uudeksi ja siitä seuraa hyvä hedelmä.

Jumala vaikuttaa uudesti syntymisen jälkeen meihin tahtomisen ja tekemisen ja vaikka se olisi nuhdettakin joskus lähimäistä kohtaan, niin silti vaikuttimena on rakkaus.

LAUPEUTTA MINÄ TAHDON, ENKÄ UHRIA.

Kautta koko Uuden Testamentin meitä neuvotaan uskon tekoihin ja rakkauteen, sillä usko vaikuttaa hyvät teot ja rakkauden.

Äänestä

älä sie häpäse meitin tuomiokirkkoja. niiren tehtävänä on tuomita ku Valtakunnas ei oo aikoo sellaseen ja herra saatanalle pittää muitakii palaveluksii ehtii teherä.

son nii jotta Valtakunnan ja miun asiat ei kuulu muille edes tuomittavaksi saatananpalveljitten taholta

Äänestä

jotka toistuvasti tuomitsevat lähimmäistään väärämielisesti milloin mistäkin, ovat ihmisiä, joilla ei ole oma sisikunta puhdas. Ja jostakin toistaan 'tuomitessaan', nämä heijastavat sitä omaa likaista sisintään ulos juuri tuollaisella 'tuomarin' viran ottamisella.

Mutta kiitos Herrallemme Jeesukselle, ettei heitä nyt niin kovin montaa kuitenkaan keskuudessamme ole.

Ja vaikka uskovissa muutama tuollainen tyyppi sekä lyyli onkin, niin on se vaan kumma jutska, että juuri noitten muutamien vuoksi koko uskovien kaartia aletaan aivan yleistäen kohtelemaan, ikäänkuin kaikki olisivat samanlaisia 'tuomareita'.

Ajattele.. Jos esim. yksi Hagert myy juhlapyhien aikaan viinaa, niin ei se tarkoita, että koko Hagertien perhe- ja sukukunta olisivat viinan myyjiä.

Uskovien, niinkuin jumalattomienkin, täytyy katsella asioita tervejärkisesti ja tosiasiat huomioiden, ettei tule yleistettyä kaikkea aivan yksioikoisesti ja väärin perustein.

Äänestä

Ehkä uskovat kärsivät enemmän siitä kun omat jauhot eivät ole pussissa oikein kunnossa.
Siksi tuomitseminen puretaan toisiin ihmisiin
vaikka se pitäisi tehdä omalle kohdalle.
Varmasti tiukka ja säännöllinen Raamatun lukeminen auttaa.

Psykologisena ilmiönä merkki on kuitenkin tuttu ja sama, riippumatta uskosta.


Ensimmäinen kivi ja viimeinen sana, on hyvä todistus missä mennään

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kertoisitteko. kirjoitti:

Miksi uskova tuomitsee? Olen havainnut että uskovat eivät epäröi julistaa tuomioitaan milloin mistäkin. Mistä lähtee halu tuomita tai yrittää päteä opillisissa asioissa? Eikö sellaisten tarpeiden toteuttaminen kerro itsekkyydestä ja ihmisen hengettömyydestä? Minä luokittelen tälläiset asiat lihan himoiksi ja synneiksi. Olen havainnut ettei kivitys kohdistu pelkästään ulkopuolisiin VAAN KAIKKIIN muihinkin uskoviin jotka eivät kuulu arvostelijan kanssa samaan lahkoon. Teoriassa puhutaan kauniisti kuinka kristityt ovat veljiä keskenään eikä kirkoilla ole väliä, mutta käytännössä tämä on katteetonta puhetta. Ihmiset palvovat lahkoja tai sen keksimiä oppeja enemmän kuin yrittäisivät kesittyä olennaiseen tai kasvaa hengellisesti.Siitä arvostelu johtuu. Uskovat arvostelevat heti toisiaan tilaisuuden tullen ja ottavat tehosteeksi vieläpä maininnat saatanasta ja harhaopista ym. Se on kamalaa. Onko ihme etten halua tulla mukaan tälläiseen porukkaan enkä pidä sitä vakavasti otettavana? Kertoisitteko mitä tuomitseminen ja kiihkoileminen antaa teille? Hyvän mielen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu