krisseliltä toisella palstalla, mutta se on sen verran vanhempi, että se unhoittuu pian kokonaan. Siispä heitän saman tänne.
Miten ihminen selviää hengissä pernan menettämisestä - muut elimet omaksuvat sen tehtävät, miten kehon ääreisosien lihakset alkavatkin uudestaan toimimaan vaikka kyseistä aluetta hermottava hermo olisi katkennut - hermoimpulssi kehittää itselleen uuden reitin katkenneen tilalle.
Kyseessä ei ole varsinaisesti evoluutio, mutta osittain hyvin lähelle menevä asia, eli elollisten asioiden sopeutuminen vallitseviin olosuhteisiin. Miksi sama ei voisi tapahtua myös pysyvissä ominaisuuksissa? Vai onko edellä esettämäni asiat noituutta ja kerettiläisyyttä? Jumalan ihme?
Miten ihminen selviää hengissä pernan menettämisestä - muut elimet omaksuvat sen tehtävät, miten kehon ääreisosien lihakset alkavatkin uudestaan toimimaan vaikka kyseistä aluetta hermottava hermo olisi katkennut - hermoimpulssi kehittää itselleen uuden reitin katkenneen tilalle.
Kyseessä ei ole varsinaisesti evoluutio, mutta osittain hyvin lähelle menevä asia, eli elollisten asioiden sopeutuminen vallitseviin olosuhteisiin. Miksi sama ei voisi tapahtua myös pysyvissä ominaisuuksissa? Vai onko edellä esettämäni asiat noituutta ja kerettiläisyyttä? Jumalan ihme?
Vastaukset 24
Vanhimmat
"Miksi sama ei voisi tapahtua myös pysyvissä ominaisuuksissa?"
Selventäisitkö hieman, mitä tarkoitat?
Geeneissä tapahtuu muutoksia elintapojen ja ulkoisten vaikuttajien, kuten vallitsevan elämäntyylin etc. pohjalta ja nämä periytyvät jossain suhteessa myös jälkeläisiin, tämä on viimeisintä tutkimus-tulosta.
Toimiiko teoriani siis sittenkin?? Hahaa. Darwin oli enemmän väärässä!? :D
Mikä sua naurattaa, näin se vain kuules on, se miten elämme ja toimimme vaikuttaa lapsiimme, ratkaisumme, arvomme, tapamme elää ja olla vaikuttaa jälkeläisiimme ja heidän jälkeläisiinkin sukupolvesta toiseen, siksi vastuu ja vapaus tulevista sukupolvista on jokaisen elävän sukupolven asia, tekomme vaikuttaa kauas tulevaisuuteen muutenkin kuin ulkoisesti.
Ulkoiset tekijät tulevat vaikuttaviksi jälkipolville vain tiettynä hetkenä elämässä. Tyttöjen kohdalla, kun heillä alkaa puberteetti eli n. 10-13 vuoden iässä. Pojilla vastaavasti, kun siittiötuotanto käynnistyy.
Tuolla hetkellä kärsitty aliravitsemus tuo tiettyjä ominaisuuksia perimään. Nälkää nähneiden vanhempien lapsilla on suurempi taipumus sairastua aikuisiän diabetekseen.
Näin asia taisi olla eräässä tätä asiaa käsittelevässä dokumentissa (Prisma?).
Darwin oli monessa asiassa väärässä. Onneksi tiede kehittyy jatkuvasti, eikä meidän tarvitse takertua vanhentuneisiin teorioihin.
Totta juriset, muistaakseni siinä ohjelmassa [en muista mikä/milloin] heitettiin 'ilmaan' ajatus myös siitä että tapojen [muidenkin kuin ulkoisen/syömisen,juomisen,alttiuksien etc.] tottumusten, asenteiden jopa uskomusten vaikutus voi olla siirtyvää/periytyvää, siis omiin geeneihin jo vaikuttavaa staffia, mutta lisäksi jälkeläsille pitkällä aika-välillä myös osaltaan siirtyvää.
En muista siinä mainitun tottumusten ja asenteiden periytyvyyttä geenitasolla. Minusta se on mahdotonta - ehkä olen väärässä.
Se kyllä tiedetään, että asenteet periytyvät kasvatuksen kautta.
Riippuu siitä minkä elämäntulkinnan pohjalta haluat asian ymmärtää. Luonnontiede (lääketiede) luonnollisesti selittää mekanismin, miten kaikki tapahtuu. Mutta miksi on näin alunalkaen? Sattumaa vai suunnitelmaa? Se on elämänkatsomuksellinen asia.
Joskus, kun halutaan alleviivata olevaisen ihmeellistä sopeutuvuutta ja suunnitelmallisuutta (kaaokseenkin sisältyy järjestys) sanotaan: Jumala on itse olevaisuus, olemassaolo. Vain hän ON. Kaikki muu on katoavaista. Hän on luova tahto, elämän järki, elämän merkitys tai tarkoitus. Luominen jatkuu, siksi tuo kuvaamasikin ilmiö on luonnossa mahdollinen.
Erilaillakin voi tulkita elämää, esim ateistisesti. Silloin käsitettä Jumala ei käytetä. Siitä seuraa varmasti esimerkkejä tällä palstalla tämänkin kirjoituksen jälkeen.
"Jumala" merkityksessä "luoja" on todellinen ja konkreettinen, mutta sitä voi kutsua myös nimellä "elämä" ja "luominen" voidaan korvata sanalla "evoluutio". Jumala-hahmolla on monta puolta, joista osa liittyy ihmisen tietoiseen mieleen, osa luonnon toimintaan. Nämä kaikki puolet ovat aivan todellisia, osa todellista "jumalaa" mutta sillä ei ole mitään tekemistä esimerkiksi Jeesus-tarinan kanssa.
Kyllähän uskikset ovat siinä oikeassa että *jokin* voima tätä olemassaolevaa todellisuutta pyörittää, ja jos sitä voimaa kutsuu sanalla "jumala", niin mikäs siinä. Tämä voima vaan ei ole persoona (kuten ihminen), se ei ajattele tai tietoisesti puutu tapahtumien kulkuun eikä se ole antanut mitään lupausta yhtään mistään.
Raamattukin on jumalan sanaa, mutta sanoja (kirjoittaja) eli jumala ON ihminen 8)
(Pidemmälle vietynä: ihminen elää, elämä on jumala, ja ilman elämää ei voisi kirjoittaa kirjojakaan...)
Jumala, jos olsi, korjaisin kaikki ihmisten virheet!
Miten sinun päähäsi tuollaista voi tulla, että ihminen on Jumala,... ??? Lue viesti tältä palstalta; luuletko evoluutioksi?
omaan näppäryyteesi!
Jeesus EI ole tarina! Hän on elävä persoona, joka näyttäytyy nykyaikanakin hyvin usein ja keroo taivasten valtakunnan asioista ja takaisintulostaa tänne maanpäälle, ihan niinkuin Raamattu sen asian kertoo!!
Jumala on siis persoonallinen!
- Raamattu on todella Jumalan sana ja kirjoittajat ovat todellakin ihmisiä, mutta kirjoitusten aiheet on saatu Jumalan Pyhän Hengen vaikuttamina ja Jeesuksen aikaiset tapahtumat on merkitty muistiin, kuin ..esim. päiväkirjaan, jos sitä voisi verrata jotenkin?
VT:tti kertoo Israelin kansan vaiheista ja profeettain ennustuksista!
Uusi testamentti ilmoittaa meille Jumalan muodon Jeesuksen kauta, koska ihmiset eivät ymmärtäneet Jumalasta ja Hänen tahdostaan periaatteessa paljoakaan. VT:tti oli lain kanssa keplottelua, eikä sitä voinut rikkeettömästi noudattaa Jumalan hyväksymällä lailla. Sen vuoksi tuli Jeesus TÄYDENTÄMÄÄN lain, Hän eli täysin Jumalan tahdon mukaan ja sen vuoksi kelpasi syntien sovittajaksi!
Jos pystyi VT:N aikana lain täysin noudattamaan, oli kelvollinen Jumalan yhteyten, jos ei, seuraukset olivat huonot!
Tämän vuoksi Jumala tuli Jeesuksessa tänne alas ja sovitti maailman itsensä kansssa!
Nyt uskoen Jeesukseen Kristukseen syntien sovitajan, pääsee Jumalan kanssa yhteyteen ja sopuun ja rauhaan:
Joh. 3:
35. Isä rakastaa Poikaa ja on antanut kaikki hänen käteensä.
36. Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä."
- näin se vain on säädetty ja meillä ihmisillä ei siihen ole mitään sanomista, ei sinullakaan, vaikka kuulustat niin viisaalta!!
Kaikki selittelyt on turhaa, rasitat nillä vain itseäsi!
- Jumalan Sana on täynnä lupauksia, noin 30000 kpl!
Tässä Jumalasta jotai pintaraapaisua, ota nyt selvää, että löydät pohjaa aajatuksillesi, kun olet niin kovin herkkä selittämään jumaluutta, tai Jumalaa!
Jumala
1. Useissa kielissä Jumalan nimi johtuu hyvää merkitsevästä sanasta. Heprean Eel, Elohim tähdentää mahtavuutta.
2. Jumalallisen elämän ääretön täydellisyys tekee mahdottomaksi täysin tyhjentävän J:n tuntemisen. Luomistyöt, «Room. 1:20»; «Ps. 104:24», ihmiskunnan historian kulku, «Ap. t. 17:26», omaantuntoon kirjoitettu laki, «Room. 2:14-15», tekevät J:n jollain tavoin tunnettavaksi. Syvällisemmin hän ilmoittaa itsensä Israelissa, ja tämä ilmoitus täyttyy hänen Poikansa lähettämisessä, niin että ken näkee Pojan, näkee myös Isän, «Joh. 1:18»; «Joh. 14:9». Oikeaan J:n tuntemiseen tarvitaan ei vain tarkkaamisen ja mietiskelyn kykyä, «Room. 1:20», vaan ennen kaikkea kiitollista ja kuuliaista sydäntä, «Room. 1:21», «Room. 1:28». Mutta korkeinkin J:n tunteminen jää ajassa vajavaiseksi, «1. Kor. 13:13», koska maallinen elämä on uskon eikä näkemisen elämää, «2. Kor. 5:7»; «1. Joh. 3:2».
3. VT asettaa pakanallisen j.-uskon vastakohdaksi ennen kaikkea sen lauseen että on vain yksi J., «2. Moos. 20:3»; «5. Moos. 4:35», «5. Moos. 4:39»; «5. Moos. 6:4»; «Jes. 44:6», «Jes. 44:8»; «Jes. 45:5». Tämä lause ei merkitse tietopuolista oppia, vaan se sisältää käytännöllisen määräyksen palvella ja totella vain tätä yhtä J:aa. Vaikka koko maailma on J:n omaisuutta, hän valitsee kuitenkin erityisesti Israelin kansan omaisuuskansakseen, «2. Moos. 19:5» s., ja vaikka hän pyhyydessään on saavuttamaton, «1. Moos. 32:30»; «5. Moos. 4:24»; «5. Moos. 7:21»; «Jes. 6:3», «Jes. 6:5», hän tahtoo kuitenkin auttaen ja armahtaen olla niiden lähellä, jotka häntä pelkäävät, «Jes. 43:1» s., ja laupiaana ja kärsivällisenä antaa rikkomukset ja synnit anteeksi, «2. Moos. 34:6» s. J:n perusolemuksena Vanhassa Liitossa on pyhyys eikä rakkaus, hänen rakkautensa osoitukset rajoittuvat vain yksityisiin erityisiin armonilmauksiin. Häntä sanotaan kyllä jo VT:ssa Israelin kansan isäksi, «2. Moos. 4:22» s.; «5. Moos. 32:6»; «Jes. 63:16»; «Jer. 31:9», «Hoos. 11:1», ja hän lupaa erityisesti olla isänä Israelin kuninkaalle, jonka Daavidin jälkeläisenä on johdettava J:n kansaa, «2. Sam. 7:14»; «Ps. 2:7», mutta J:n armon ja rakkauden, hänen syvimmän olemuksensa täydellinen tunteminen kuuluu Uuden Liiton ilmestykseen.
4. UT:n J:n-tuntemuksen ydin on juuri siinä, että se tuntee J:n Jeesuksen Kristuksen isänä. Kristuksessa J. ilmestyy maailmalle syvintä olemustaan myöten, «Matt. 11:27», hänessä asuu jumaluuden koko täydellisyys, «Kol. 1:19»; «Kol. 2:9», tulee J:n armo ja totuus tunnetuksi, «Joh. 1:14», hänessä apostolit näkevät sen, että J. on rakkaus, «1. Joh. 4:8», ettei hän voi laskeutua alas vain armahtavana, vaan että hänen varsinainen olemuksensa on rakastava itsensä ilmoittaminen. Kristuksessa uskovaiset tulevat J:n lapsiksi, «Gal. 3:26»; «1. Joh. 3:1». UT:n täydellisen J:n-tuntemuksen pysyväksi ilmaukseksi tulee isännimi, mutta siihen kuuluu yhtä paljon myös se, että J. kuluttavana tulena pitää kaiken saastaisen luotaan loitolla, «Hepr. 12:29», ettei yksikään synnin orja voi päästä hänen valtakuntaansa, «1. Kor. 6:9» s., että ihmisen pyhitys on J:n tahto, «1. Tess. 4:3».
Ks. .
Kirjallisuutta:
Olavi Tarvainen, Salattu Jumala (1955).
Jumalan hullu
Sanoinko jossakin vaiheessa, että ihminen (=älykäs suunnittelija, tietoinen äly = jumala) olisi taikatemppuja tekevä kaikkivaltias? En tainnut :>
Peeäs kirjoitin jumala, en Jumala.
>> Jeesus EI ole tarina! Hän on elävä persoona, joka näyttäytyy nykyaikanakin hyvin usein ja keroo taivasten valtakunnan asioista ja takaisintulostaa tänne maanpäälle, ihan niinkuin Raamattu sen asian kertoo!!
Jumala on siis persoonallinen! > - Raamattu on todella Jumalan sana ja kirjoittajat ovat todellakin ihmisiä, mutta kirjoitusten aiheet on saatu Jumalan Pyhän Hengen vaikuttamina ja Jeesuksen aikaiset tapahtumat on merkitty muistiin, kuin ..esim. päiväkirjaan, jos sitä voisi verrata jotenkin? > Jos pystyi VT:N aikana lain täysin noudattamaan, oli kelvollinen Jumalan yhteyten, jos ei, seuraukset olivat huonot!
Tämän vuoksi Jumala tuli Jeesuksessa tänne alas ja sovitti maailman itsensä kansssa! > - näin se vain on säädetty ja meillä ihmisillä ei siihen ole mitään sanomista, ei sinullakaan, vaikka kuulustat niin viisaalta!!
Kaikki selittelyt on turhaa, rasitat nillä vain itseäsi! > - Jumalan Sana on täynnä lupauksia, noin 30000 kpl! > 2. Jumalallisen elämän ääretön täydellisyys tekee mahdottomaksi täysin tyhjentävän J:n tuntemisen.
ihmiset vain pintaraapaisulta, en minä ainakaan ole koskaan väittänytkään Häntä perinpohjin tuntevani, koska kukaan siihen ei kykene! Jos kykenisi, ei Hän Jumala olisikaan!
>>Jeesus ei ole nykyään elävä persoona joka näyttäytyy ihmisille. Persoonallista Jumala-nimistä hahmoa ei ole. Eipäs juupas. Sun vuoro.
sitä,että rukouksessa uusi näköhermo tuli tuhoutuneen tilalle, sanotaan alle sekunnin, niin ei tule liioiteltua! Ja sokea silmä näkee edelleenkin!
Tunnustaisit jo sen, että Jumala on, joka tekee HYVÄÄ JA AUTTAA Jeesuksen nimen kautta! Aivan kuin Raamattu sen asian kertoo!! Hän on LUOJA! :)
jumalan hullu, väärä palsta.
Näitä "jumala loi","raamattu kertoo", "jeesus pelastaa" ja sillä hyvä -kirjoituksia riittää, mutta miksi niitä niin kovin harvat edes yrittää perustella? Missä on tuonkin näköhermon dokumentointi? Lääkärintodistus? Jotain? Ihan mitä vaan muuta, kuin saarnamiehen sana?
Asialla ei todellakaan ole mitään tekemistä evoluution kanssa.
Siis ihan täällä sivistysmaissakin.
Koska evoluutio liittyy suvulliseen lisääntymiseen, täytynee haimansa menettäneen ihmisen ilmeisesti harjoittaa sukupuoliyhteyttä itsensä kanssa, jolloin mahdollisessa jälkeläisessä on näkyvissä havaintoja sopeutumisesta. Lisääntyminen itsensä kanssa lienee mahdollista (neitseestä syntyminen), mutta tapauksia ei tiettävästi tunneta ihmisellä, joten tieteellistä näyttöä ei taida olla. (En viittaa edellä uskontojen kertomuksiin neitseestä syntymisiin.) Muuta selitystä en keksi, miksi kuvaamasi tapaus olisi evoluution kaltainen.
Hieman rasittavaa toistaa itseään, mutta:
"Kyseessä ei ole varsinaisesti evoluutio, mutta osittain hyvin lähelle menevä asia, eli elollisten asioiden sopeutuminen vallitseviin olosuhteisiin."
Ja ei, neitseestä syntyminen ei ole mahdollista, kuin raamatussa ja kastemadolla.
Pointti siis oli sopeutuminen, joka on evoluution tärkeimpiä voimia.
Partenogeneesi= neitseellinen lisääntyminen, lisääntyminen hedelmöittymättömästä munasolusta.
Ainakin teoriassa mahdollinen myös ihmisellä. Havaintoja ainakin matelijoilla.
Hypoteettinen tilanne:
Jokin eliö populaatio kuolee lähestulkoon sukupuuttoon. Vain kaksi jää jäljelle. Toisella niistä on periytyvä geenimutaatio. Homma lähtee jälleen kulkemaan, ja populaatio kasvaa takaisin. Se tosin ei näytä enää samalta. Evoluutiota? Vai yltääkö jumalan käsi jopa ateistin kehittämään hypoteesiin?
Vielä
Mikä ihme on saimaannorppa? Taruolento?
Kaksi liskoa istuu puunoksalla, kun se tipahtaa mereen. Onnekas tuuli painaa oksan liskoineen parissa päivässä aution saaren rantaan. Sama tapahtuu toisinpäin 50.000 vuoden kuluttua. Vanhan asuinpaikan rannalla paluumuuttajaliskot ja jälkeenjääneet katselevat toisiaan, että ollaankos sitä samaa lajia enää ollenkaan :)