Kuinka vilkas sosiaalinen elämä on eskari- tai päiväkoti-ikäisillä lapsillanne? 4- ja kohta seitsemän-vuotiaat lapseni eivät kyläile tarhakavereidensa luona eikä meillä käy kukaan kylässä, vaikka olen sanonut, että meille saa kutsua kavereita. Meillä käy ainoastaan omat ystäväni lapsineen ja nämäkin muksut tulevat meille periaatteessa pakosta.
Asia on alkanut vaivata minua, koska tuntuu, että muut samanikäiset ovat jatkuvasti menossa johon kylään tai harrastuksiin. Meidän pojat käyvät kerran viikossa jumpalla ja yleensä leikkivät keskenään pihalla, koska pihapiirissämme ei hirveästi ole muita lapsia. Hoidossa/eskarissa lapset ovat maksimissaan 6h päivässä, omat työaikani ovat epäsäännöllisemmät eikä minulle jää energiaa lähteä lasten kanssa mihinkään töitteni jälkeen.
En tunne lasteni tarhakavereiden vanhempia ollenkaan enkä osaa oikein lähestyä heitä. Minulla on diagnosoitu ADHD enkä muutenkaan ole mikään seurapiiriperhonen. Joskus olen yrittänyt luoda kontaktia muihin vanhempiin, mutta he tuntuvat jotenkin karttavan minua, olen heitä jonkin verran nuorempi ja ilmeisesti jotenkin outo. Lapseni ovat kilttejä luonteeltaan ja myös jonkin verran kömpelöitä sosiaalisilta taidoiltaan. En kai ole osannut tukea heidän sosiaalista kehitystään.
Olen alkanut jännittämään tilanteita, joissa olen tekemisissä näiden muiden vanhempien kanssa. Minulla on muutenkin täysi työ selvitä omista ihmissuhteistani niin työpaikallani kuin vapaa-ajallani. Nyt lapseni ovat alkaneet valittaa kavereiden ja tekemisen puutetta ja reilu kuukauden päästä heillä alkaa vielä pitkä kesäloma, jonka he viettävät isänsä kanssa ja joka myöskin on enemmän yksin kotona viihtyvää sorttia. Auttakaa, etteivät lapseni ihan kokonaan syrjäytyisi!
En osaa tukea lasteni sosiaalista kehitystä
8
1047
Vastaukset
- ei ole niin
sosiaalisia,eikä tarvitse ollakkaan.En minäkään tuntenut lasteni tarhakavereiden vanhempia,enkä välittänytkään.Rohkaise vaan lapsiasi menemään muiden mukaan.
- vähän
onhan tuossa silti kerho kerran viikossa ja tarha joka päivä. miksi pitäisi olla enemmän?
- Kelpaavat
vähän kirjoitti:
onhan tuossa silti kerho kerran viikossa ja tarha joka päivä. miksi pitäisi olla enemmän?
Kyllä lapsesi kelpaavat selliaisnaan. Eivät kaikki lapset juokse kyläluutina maailmalla. Omani ovat alkaneet tavata pari kertaa viikossa luokkakavereita koulun jälkeen vasta toisella, kolmannella luokalla.
Anna lasten olla rauhassa ja tutustua itseensä ja toisiinsa. Se on luultavasti paljon terveempää kuin, että he kulkisivat ympäriinsä. Usein nuo paljon kulkevat lapset ovat levottomia ja joskus jopa sisäisesti turvattomia, eivätkä osaa nauttia yksinäisyydestään.
Sekin on erityisen tärkeä taito. Ja kuuluu suomalaiseen kansanluonteeseen. Moni on sanut itselleen mahahaavan tekoseurapiirihymyilystä ja smalltalkista.
Kun itsekin hymyilet, lapsetkin luottavat itseensä ja heistä tulee muita kiinnostavaa seuraa. Omilla lapsillani on tätä sisäistä hehkua ja he jossain määrin houkuttelevat muita lapsia sillä tai millä lie, mutta saavat synttärikutsuja nyt koululaisina niin, että aina eivät edes haluaisi mennä, koska tarvitsevat ihan omaa aikaa pysyäkseen tasapainossa. - ronian
Kelpaavat kirjoitti:
Kyllä lapsesi kelpaavat selliaisnaan. Eivät kaikki lapset juokse kyläluutina maailmalla. Omani ovat alkaneet tavata pari kertaa viikossa luokkakavereita koulun jälkeen vasta toisella, kolmannella luokalla.
Anna lasten olla rauhassa ja tutustua itseensä ja toisiinsa. Se on luultavasti paljon terveempää kuin, että he kulkisivat ympäriinsä. Usein nuo paljon kulkevat lapset ovat levottomia ja joskus jopa sisäisesti turvattomia, eivätkä osaa nauttia yksinäisyydestään.
Sekin on erityisen tärkeä taito. Ja kuuluu suomalaiseen kansanluonteeseen. Moni on sanut itselleen mahahaavan tekoseurapiirihymyilystä ja smalltalkista.
Kun itsekin hymyilet, lapsetkin luottavat itseensä ja heistä tulee muita kiinnostavaa seuraa. Omilla lapsillani on tätä sisäistä hehkua ja he jossain määrin houkuttelevat muita lapsia sillä tai millä lie, mutta saavat synttärikutsuja nyt koululaisina niin, että aina eivät edes haluaisi mennä, koska tarvitsevat ihan omaa aikaa pysyäkseen tasapainossa.Itse olen aina viihtynyt hyvin yksinkin (lapsesta asti)...Nyt ovat alkaneet ihmettelemään kun lapseni viihtyy ja tulee toimeen enemmän aikuisten kanssa kuin lasten...
Olen tullut siihen tuloxeen että olen ollut samanlainen pienenä (tosin siihen ei tuolloin kiinnitetty niin paljoa huomiota) ja antaa lapsen olla vain omissa oloissaan jos haluaa!
Itse olen kuitenkin pärjännyt elämässä ihan hyvin (vaikken vieläkään viihdy kotoisasti muiden "vieraiden" ihmisten kanssa)
Anna lastesi olla omia persooniaan !!! Nykyään yhteiksunta vaatii liikaa samanlaisuutta ! (äläkä pakota itseäsi tutustumaan- tai lapsiasi ) =) tsemppiä teille !!! - Sirpa.K
ronian kirjoitti:
Itse olen aina viihtynyt hyvin yksinkin (lapsesta asti)...Nyt ovat alkaneet ihmettelemään kun lapseni viihtyy ja tulee toimeen enemmän aikuisten kanssa kuin lasten...
Olen tullut siihen tuloxeen että olen ollut samanlainen pienenä (tosin siihen ei tuolloin kiinnitetty niin paljoa huomiota) ja antaa lapsen olla vain omissa oloissaan jos haluaa!
Itse olen kuitenkin pärjännyt elämässä ihan hyvin (vaikken vieläkään viihdy kotoisasti muiden "vieraiden" ihmisten kanssa)
Anna lastesi olla omia persooniaan !!! Nykyään yhteiksunta vaatii liikaa samanlaisuutta ! (äläkä pakota itseäsi tutustumaan- tai lapsiasi ) =) tsemppiä teille !!!No jos lapset alkaneet valittaa kavereiden puutetta kuten ymmärsin kirjoituksestasi niin kannattaa rohkaista heitä sosiaalisiin kontakteihin ja itse olla alussa mukana. lapset ikävä kyllä matkivat ja oppivat vanhemmiltaan paljon sosiaalista käyttäytymistä. Minä itse koitan aina rohkaista lapsiani menemään ja tekemään ja jos ongelmia niin puhumaan niistä kuten jos joku tuuppii tai tönii tai haukkuu. Kyllä aikuisen pitää olla aktiivinen lapsen kasvattaja ja neuvoja. Lapsille voi tulla hankalaa jos nyt ei kavereita ja niitä kaipaa ja koulussa sit onkin vissiin jo tarhakaverit eli nyt vaan otat itteesi niskasta kii ja teet asialle jotakin. keskustele poikien kanssa miten siellä tarhassa menee ja onko kavereita, oisko kiva jos olisi ja onko siellä kivaa ettei kiusata. Tietty jo sosiaalinen eristyminen on lapselle kiusallista ja pitäs vaan ite olla rohkea, reipas ja ystävällinen muille( ei liikaa tietty) sellaisetn on tutkimusten mukaan todettu saavan kavereita. Tässäpä onkin kaikille haastetta kasvattaa lapsistaan kunnollisia:))Kysy miksi lapset ei mene mukaan jne...onhan jo vanhempi poika kyvykäs näin keskustelemaan ja miksei pienempikin. Meillä 4 v n kanssa jo käydään läpi päivän tapahtumia, kivoja ja tyhmiä asioita. Koita nyt vaan tsempata. Ja jos niitä tuttu perheitä on kysele niiltäkin apua...siis jos sellaisia tuttuja ovat et voi.
- tirlittannattirlittannat
Meidänkään pojalla ei ollut kyläilykavereita eskarissa...kavereita saa utsua kylään...
Syy olikin siinä että ei riitä että lapsi kysyy kaveria kylään,vaan minun kuului kysyä lapseni kaverin äidiltä tai iskältä että voiko heidän jälkikasvumme tulla meille leikkimään.
Minäkään en ole kovin seurallinen,mutta pakkohan kanssaihmisten kanssa on toimeen tulla.
Oletko ajatellut kutsua lastesi tarhakavereita lastesi syntymäpäiville?meillä oli eskarivuonna avoin kutsu kaikille halukkaille päiväkodin seinällä...kaikki ei tosin tullut...välimatkaa kun on,mutta osa tuli...jotkut lapset tuotiin ja haettiin,ja jotkut tulivat vanhempiensa kanssa...hauskaa oli ja tutuiksi tultiin,ja yhäkin ollaan ystäviä..
Tsemiä! - minun kynästä
Mulla on aivan samat fiilikset. Diagnoosia ei ole minulla tai pojalla,5v, mutta kaveripula on myös täällä. Itse olen nuori äiti, olen aina ajatellut että siksi en tunne kuuluvani tarha-äitien porukkaan mutta taitaa olla pelkkä osatotuus. Olen ilmeisesti jotenkin kummallinen, ja onhan se myönnettävä että ne surkeat aloitukseni eivät ehkä aina avaudu tai sitten takeltelen sanoissani kun jännittää niin hiivatisti. Kavereita mulla on yksi.
Muita suhteita en jaksa enää edes surra kun minulle ei ilmeisesti niitä ystäviä ole tarkoitettu. Surettaa kun pelkään lapselleni käyvön samoin =(
Kun olin töissä niin sain todella pidätellä itseäni että pysyin jotenkin asiallisella linjalla ja että sain keskityttyä oleelliseen.
Otan myös aika vakavasti itseni välillä ja jos saan sitä kuuluisaa neatiivista palautetta!
Eikä siinä yksinäisyydessä mitään, jotkut tykkää, mutta itse nimenomaan kaipaisin niitä juttukavereita! - yksinäinen äiti
seuraavasti, kun poika samanikäinen että katsoin parhaaksi "jaksaa" keksiä jotain tekemistä kotona, nyt kun poika on yli6vuotias meillä on alkanut käydä vieraita lapsia, saa nähdä vain kuinka nyt käy kun paras kaveri muutti johonkin, ja alkaa koulu syksyllä ett miten käy. itsekkään en pahemmin ole seurapiiri ihminen vaikka välillä kyl kaipais jutustelua muiden äidin kanssa joilla samanlaisia lapsia, kun nää muutema tuttu mitä on, niin heillä on ns.normaali lapsia, joten eivät paljoa käy meillä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)684783Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu152290- 261816
- 131536
- 321481
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51328- 101247
- 151156
- 231102
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa41091