Vuodesta 2000 lähtien venäläisten keskipalkka on yli nelinkertaistunut. Köyhien osuus kansalaisista oli vuonna 1999 yli 40%, kun se nyt on noin 17%. Varsinaiseen keskiluokkaan lukeutuu tällä hetkellä 30% kansalaisista, kun kymmenen vuotta sitten maassa ei edes ollut keskiluokkaa.
Vuosina 2000-2007 GDP kasvoi joka vuosi 6-9% vuosivauhdilla. Viime vuonna kasvu oli tasan 7%. Tuota seitsemän prosentin kasvua ei voi lukea kohonneen öljyn hinnan piikkiin, koska öljyn hinta ei noussut yhtään vuoden 2006 aikana.
Maan valuuttavarannot ovat kasvaneet siten, että vuonna 1999 sen arvo oli $196 miljardia ja vuonna 2006 $1013 miljardia, joka on enemmän kuin kaikissa EU-maissa yhteensä. Vuoden loppuun mennessä valuuttavarantojen arvo lienee $1300 miljardin dollarin paikkeilla. Vakaan valtiontalouden ansiosta valtion työntekijöiden palkkoja on voitu korottaa merkittävästi. Samoin lapsiperheille on maksettu tuntuvia tukia.
Kuluvan vuoden parin ensimmäisen kuukauden kehitys on ollut myös melko lupaavaa. Helmikuussa 2007 kokonaistuotanto oli 8-9% korkeammalla vuoden 2006 helmikuun tilanteeseen verrattuna. Energiasektorin tuotannon kasvu oli vain 1-2%, joten todellinen kasvu tulee muualta. Tuotannollinen teollisuus kasvaa 17% vuosivauhtia.
Venäjää piinannut väestökato on osoittanut kuluvan vuoden aikana myös elpymisen merkkejä. Vuonna 2005 väestö väheni lähes miljoonalla. Vuonna 2006 väestö väheni noin 700000 hengellä. Syntyvyys on kuluvan vuoden alussa noussut 3% viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, ja mikä merkittävintä, kuolleisuus on selvässä laskussa. Vuoden 2006 helmikuun tilanteeseen verrattuna kuolleisuus on helmikuussa 2007 vähentynyt Venäjällä 9%. Venäjän väestö tulisi aikaisten arvioiden mukaan vähenemään tänä vuonna "vain" 200000-300000 ihmisellä, joka toki on iso luku, mutta kuitenkin merkittävä vähennys viime vuoteen verrattuna.
Putinin lännessä kovasti haukuttu hallitus on onnistunut talous- ja sosiaalipolitiikassaan jopa hyvin, jos ajatellaan mitkä olivat lähtökohdat jeltsinistien ja hallitsemattoman oligarkian kaaoksen jälkeen. Todellisia tuloksia on saavutettu, eikä Putinin suosiota Venäjällä siksi kannata ihmetellä.
Vuosina 2000-2007 GDP kasvoi joka vuosi 6-9% vuosivauhdilla. Viime vuonna kasvu oli tasan 7%. Tuota seitsemän prosentin kasvua ei voi lukea kohonneen öljyn hinnan piikkiin, koska öljyn hinta ei noussut yhtään vuoden 2006 aikana.
Maan valuuttavarannot ovat kasvaneet siten, että vuonna 1999 sen arvo oli $196 miljardia ja vuonna 2006 $1013 miljardia, joka on enemmän kuin kaikissa EU-maissa yhteensä. Vuoden loppuun mennessä valuuttavarantojen arvo lienee $1300 miljardin dollarin paikkeilla. Vakaan valtiontalouden ansiosta valtion työntekijöiden palkkoja on voitu korottaa merkittävästi. Samoin lapsiperheille on maksettu tuntuvia tukia.
Kuluvan vuoden parin ensimmäisen kuukauden kehitys on ollut myös melko lupaavaa. Helmikuussa 2007 kokonaistuotanto oli 8-9% korkeammalla vuoden 2006 helmikuun tilanteeseen verrattuna. Energiasektorin tuotannon kasvu oli vain 1-2%, joten todellinen kasvu tulee muualta. Tuotannollinen teollisuus kasvaa 17% vuosivauhtia.
Venäjää piinannut väestökato on osoittanut kuluvan vuoden aikana myös elpymisen merkkejä. Vuonna 2005 väestö väheni lähes miljoonalla. Vuonna 2006 väestö väheni noin 700000 hengellä. Syntyvyys on kuluvan vuoden alussa noussut 3% viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, ja mikä merkittävintä, kuolleisuus on selvässä laskussa. Vuoden 2006 helmikuun tilanteeseen verrattuna kuolleisuus on helmikuussa 2007 vähentynyt Venäjällä 9%. Venäjän väestö tulisi aikaisten arvioiden mukaan vähenemään tänä vuonna "vain" 200000-300000 ihmisellä, joka toki on iso luku, mutta kuitenkin merkittävä vähennys viime vuoteen verrattuna.
Putinin lännessä kovasti haukuttu hallitus on onnistunut talous- ja sosiaalipolitiikassaan jopa hyvin, jos ajatellaan mitkä olivat lähtökohdat jeltsinistien ja hallitsemattoman oligarkian kaaoksen jälkeen. Todellisia tuloksia on saavutettu, eikä Putinin suosiota Venäjällä siksi kannata ihmetellä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
venäläiset rikastuvat, se on hyvä Suomelle ja kaupoille ja työllisyydelle tässäkin maassa.
Näin asia on, tosin Venäjän taloudellisessa vahvistumisessa on Suomen kannalta myös huonoja puolia.
Hyviä puolia ovat tietysti kasvavat Venäjän markkinat, jotka tuovat suomalaisille työpaikkoja ja lisätuloja sekä Suomessa että Venäjällä.
Yksi huono puoli lienee se, että vahva Venäjä voi ajaa enemmän omia etujaan vähän joka tasolla, kuten nyt nämä puutullit, jotka vahingoittavat suomalaista metsäteollisuutta merkittävällä tavalla.