Jumalaan tai mihinkään muuhunkaan näkymättömään ja oman tahdon omaavaan olentoon uskomattaomana en varmaankaan koskaan tule täysin ymmärtämään uskisten pääkopan sisäisiä tapahtumia.
Samat aistihavainnot, sama informaatio ja historian tallenteet saatavilla suurinpiirtein jokaiselle. Silti toisilla niistä täysin erilaiset päätelmät ja maailmankuvat.
Mistä tämä kertoo?
Samat aistihavainnot, sama informaatio ja historian tallenteet saatavilla suurinpiirtein jokaiselle. Silti toisilla niistä täysin erilaiset päätelmät ja maailmankuvat.
Mistä tämä kertoo?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Samoja aistihavaintoja ei ole, sillä ne ovat jokaisen omia tulkintoja. Historian tallenteita taas on vähän joka lähtöön ja sama koskee informaatiota.
Mutta voivatko biologiankirjassa mainitut 5 aistia tuottaa loppujen lopusi kovin erilaisia tuloksia? Jos joku näkee punaisen värin jonkun toisen sinisenä, ei sen pitäisi vielä vääristää absoluuttista informaatiota ja eri värien suhteita. Lisäksi hyvin monia aisteja, jos heikkotasoisia, voidaan vahvistaa teknisillä apuvälineillä. Esim. vahvistaa ääntä mikrofonilla, vahvistimella ja kaiuttimella. Katsoa kiikarilla kauemmas jne.
Informaation suuresta kokonaismäärästä johtuen kaikki tieto ei voi tulla kaikkien ulottuville. Siksi olisi ehkä hyvä pitää mielessä ettei jokin yksi lähde välttämättä kerro koko totuutta asiasta. Eli pitää "asioita auki" kunnes on saanut mielestään riittävästi faktaa asiasta (onko salaisuus tässä, toiset tyytyy vähempään. Luotetaanko liikaa valmiiseen tietoon omien aistien sijaan?).
Hieman hakoteillä. Erittäin tiiviisti ja yksinkertaistaen ilmaistuna: yksilön aistiärsykkeet eivät ole sinällään valmiita havaintoja, vaan aivot antavat niille sisällön.
Kyllä, mutta eikö havaittujen asioiden suhteet toisiinsa silti säily eri ihmisillä samoin?
Esim. kaksi ihmistä katselee autoa joka ajaa tietä pitkin. Toinen näkee, että automobiili liikkuu asfalttia pitkin. Toinenkin näkee että nelipyöräinen laatikko liikkuu vaakasuoraa tukipintaa vasten. Tukipinnan ja liikkuvan objektin välinen suhde on samankaltainen kummallakin.
Kumpikaan ei väitä että se liikkuva esine esim. lentää vapaasti päinvastaiseen suuntaan tai muuta toisesta täysin poikkeavaa. Vivahde-eroja voi olla mutta jos joku ei selkeästi näe tai kuule mitä toinen taas havaitsee, niin silloinhan ihmisisten aisteissa on oltava jotain eroja.
Nyt jotenkin täytyisi selvittää, minkä tekemäni havainnon poikkeavat aivoni on tulkinnut eri tavoin kuin kenties joku uskis?
Uskis katselee luontoa ja näkee Jumalan suunnitelman mehiläisessä joka lentää kukasta kukkaan.
Ateisti katsoo sukupuuttoon kuolleiden lajien listoja ja näkee niissä luonnon mielivaltaista kehitystä ja sattumaa, josta korkeamman voiman ohjaus selkeästi puuttuu.
Aurinkoinen kevätpäivä voi molemmista olla kaunis.
:) :)
uskova näkee kaikessa jonkin tarkoituksen. Ateisti taas näkee vain liikettä ajassa eteenpäin.
Mitä uskovalle tapahtuu, kun hänen mielikuvituksensa ei kykene enää keksimään tarkoitusta jollekin asialle? Hän lakkaa uskomasta, että kaikella olisi tarkoitus. Uskonto on vain ajatusleikki.
Aurinkoista kevätpäivää voisi pitää melkeinpä absoluuttisen kauniina.
Tuo uskisten alkuoletus ja kaiken selittävä itsestäänselvyys vain kaipaisi hieman perusteita. Tiedän toki että turha sellaisia on pyytää, mutta en kuitenkaan haluaisi luopua toivosta.
"Ateisti katsoo sukupuuttoon kuolleiden lajien listoja..."
Ja ajatellen, että sattuisi olemaan kaunis keväinen päivä ja ympärillä kuhiseva elämä, niin silti katse tiukasti listoissa...
Tuossa on asennetta!
..että uskovaisuus-geeni on todellakin olemassa.