Miten advarit selittävät

et oikeasti edes halua tietää, joten en vastaakaan.

Teksti, johon viittasit avauksessasi löytyy Laulujen laulusta 5:8. Vastaavanlainen ajatus esiintyy jo Laulujen laulu 3:5. Kummassakin on syvä unelma, ikävä ja kaipuu entisen suhteen eheytymiseen rakkaaseensa.

Onhan siinä myös kaunis ajatus siitä, että Jumalalla on sama unelma ja kaipuu. Hän toivoo suhteen korjautuvan hänen ja ihmisen välillä ja voittavansa luomansa ihmisen rakkauden takaisin. Ihmeellinen on rakkaus kahden ihmisen välillä, mutta se on vasta äärten häämöitystä siitä suuresta rakkaudesta, jota Jumala tuntee meitä kohtaan. Hän ikävöi ja kaipaa tuon suhteen eheytymistä. Jumala on omalta puoleltaan ollut valmis panemaan kaiken likoon asian toteutumisen puolesta. Jumala käyttää vain yhtä voimaa ja se on rakkaus. Rakkaudellaan hän vetää meitä puoleensa.

JER 33:6-9

Jer.33:6 "Mutta vielä minä annan heidän haavojensa kasvaa umpeen ja parantua, minä teen heidät terveiksi ja lahjoitan heille pysyvän rauhan ja menestyksen. [Jer. 30:17]

7 Minä käännän Juudan ja Israelin kohtalon, rakennan ne entiselleen.
8 Minä puhdistan niiden asukkaat kaikista synneistä, joilla he ovat rikkoneet minua vastaan. He ovat tehneet syntiä ja rikkoneet minua vastaan. Mutta minä annan anteeksi kaikki heidän pahat tekonsa. [Jes. 43:25 ]

9 Silloin koko maailman kansat saavat kuulla niistä hyvistä teoista, jotka olen tehnyt omalle kansalleni. Jerusalemin maine kansojen keskuudessa on minulle iloksi ja tuo minulle ylistystä ja kunniaa. Kansat ovat ymmällään ja peloissaan, kun kuulevat, miten paljon hyvyyttä ja menestystä minä suon Jerusalemille."