Sianlihan syöjät ei pelastu

kuin kasvis-syöjillekin! Se ero vain en että hyvää sianlihakäristystä ja kinkunpintaa pistelleenä olen syönyt maistuvampaa ruokaa kuin jos olisin nassuttanut pelkkää vesikrassia.

Raamatun väärinkäyttäjille huomautus, tekstejä ei pidä irrottaa asiayhteyksistään!!!
-- Jesaja puhuu epäjumalanpalvelijoista --

"Silloin Juudas … meni pois ja hirttäytyi." - Matt27.5

" Jeesus sanoi: "Mene ja tee sinä samoin." - Luuk10.37

“Minut kasvatettiin ja opetettiin yhdessä Amerikan suurista kulteista”, sanoo Skip Baker. Aikuisena hän työskenteili maailman kirkon päämajassa valokuvaajana. Seitsemännen Päivän Adventistien pääkonferenssin johtajat olivat päättäneet projektista, jossa Jeesuksen ”5 leipää ja 2 kalaa” viidelle tuhannelle ihmiselle ruuaksi -ihme oli valittu yhden syksyn teemaksi.

Työskennellessään tuossa projektissa Skip huomasi kireyttä yhden teologin, Desmond Fordin ja kirkon johdon välillä, aivankuin Lutherin ravistellessa katolista kirkkoa aikanaan. Ford oli ottanut esiin Tutkivan Tuomion Opin ja sen, ettei Raamatusta löytynyt tuolle opille tukea.
Tuolloin hän ei vielä aavistanut, että hänen “5 leipää eikä yhtään kalaa juttunsa” toimisi katapulttina, joka heittäisi hänet kyseenalaistamaan asioita kirkostaan, joita hän ei koskaan ennen ollut uskaltanut kyseenalaistaa.

Hän valokuvasi kirkon päämajassa, joka tuolloin oli Washington D.C.:n Takoma Parkissa. Kun hän kuvasi kaloja ja leipiä projektia varten, eräs “vanhin” pääkonferenssista tutki hänen asetelmiaan ja sanoi sitten: “noiden kalojen on lähdettävä.”

Skip ihmetteli, mutta toinen oli jyrkkänä, kaloja ei saa tulla kuviin. Sitten Skip tajusi: ”koska Ellen G. White, Seitsemännen Päivän Adventismin uranuurtaja “profeetta” , sanoi olleensa kasvissyöjä, Jeesuksen itsensä on täytynyt tehdä suuri virhe monistaessaan kaiken tuon “lihan” 5000 ihmiselle syötäväksi. Kuvitelkaa Jumalan Poika teki virheen, jonka vasta Hänen ”pienempi valonsa” 1800 vuotta myöhemmin huomasi ollessaan kasvissyöjä?” Skip anoi ja pyysi, että kalat saisivat olla tuossa kuvassa, mutta riitely jatkui ja niin he menivät yhdessä taiteellisen johtajan puheille, jonka Skip luuli tukevan kalojen kuulumista kuvaan.

Mutta asiakas on aina oikeassa ja asiakas ei halua kahta kalaa kuvaansa, niinpä kalat otettiin pois ja kuvaan jäi vain 5 leipää, joita ei mitenkään voinut yhdistää Kristuksen ihmeeseen. Kuva julkaistiin pääkonferenssin lehdessä myöhemmin. Silloin Skip ei tiennyt, että Kristus ei ollut Seitsemännen Päivän Adventismin keskipiste lainkaan eikä ollut ollut koko kirkon historian aikana. Kuinka joku voi kasvaa kirkossa ja luulla olevansa kristitty, kun Jeesus ihmeineen ei ollut ”kosher”(puhdas) tälle kirkolle. Jeesus oli väärässä ja Ellen G. White oikeassa. “Yht´äkkiä tajusin kuuluvani kulttiin” sanoo Skip.

Tässä vaiheessa Skip oli jo saanut vahingossa luettavakseen White säätiön holvista Ellen Whiten kirjeen Joseph Batesille (13.5.1847), josta käy ilmi, että Ellen opetti Suljetun Oven Oppia yli kymmenen vuotta 1840-luvulla ja näki sitä tukevia näkyjä. Opin mukaan kukaan ei voinut pelastua 22.10.1844 jälkeen (paitsi Ellenin oppien ja näkyjen seuraajat milleristeistä).

Skipin työkaverit eivät uskoneet kirjeen olemassaoloon ja sanoivat sen olleen varmasti väärennös. Lopulta kun pääkonferenssin Ron Graybill hoputti Skippiä erään Ellenin taulun kuvaamisessa, Skip lupasi kiirehtiä, jos saisi nähtäväkseen tuon kirjeen. Hän ei kuvitellut saavansa sitä nähtäväksi, mutta Ron kysyikin, oliko kirje vapautettu oppineiden nähtäväksi. Kun Skip sanoi nähneensä sen 1971, Ron toi kuvan hänelle ja poistui huoneesta ja Skip sai otettua kirjeestä valokuvan.
Hän tunsi olevansa kuin mormooni, joka pääsee mormonien holviin Salt Lake Cityyn kuvaamaan Joseph Smithin pakottamien 12 miehen allekirjoittamaa paperia, jossa he vakuuttavat nähneensä kultaiset levyt.

Valokuvat kirjeestä on nähtävissä sivulla:
http://www.truthorfables.com/EGW_to_J.Bates_1847.htm

Ellenin käsin kirjoittamassa kirjeessä oli myös kaksi Batesin merkintää, joista käy ilmi, että Bates tiesi, mistä Ellen oli varastanut kirjoittamansa jo silloin. Kolmannen sivun jälkeiset sivut on hävitetty. Mitä niin pahaa on sen jälkeen kirjoitettu, että se oli poistettava. Ilmeisesti kuitenkin jotain niin tyrmistyttävää, että suljetun oven oppikin jäi pieneksi sen rinnalla.

Kukaan ajatteleva adventisti, joka lukee Batesille kirjoitetun kirjeen ei voi enää pitää Elleniä Jumalan tosi profeettana. Näkyihinsä perustuen Ellen opetti Suljettua Ovea totena. Ellen tiesi Batesin olevan suljettuun oveen uskova ja halusi näyttää tälle, että näyt vahvistivat tuon uskon. Ellen myös mainitsee, että Turnerin julkaisut samasta aiheesta olivat hänellä talossa, mutta että hän ei lukenut niitä, koska lukeminen ”vaurioitti” tuolloin hänen päätään. Mutta Ellenin näyt myötäilivät Turnerin opetuksia Day Star ja Hope of Israel Extrassa. Ellen ei muka lukenut kotonaan olevia kirjoituksia, vaan näki muka nuo samat asiat näyssä.

William Miller saarnasi Jeesuksen toista tulemusta 1843 ja lopulta 1844. Ihmiset myivät maatalonsa ja odottivat tempaamistaan, jota ei tullut, vaan tuli ”Suuri Pettymys”. Mutta nyt kirjeestä näkyy keksitty viivästys, jolloin Jeesus meni Pyhästä Kaikkein Pyhimpään taivaassa ja ovi oli suljettu. Näin uskoivat Turner ja Hale, Bates ja Ellen.

Skip sai kirjeestä valokuvan aikana, jolloin kirkon vanhimmat pitivät Des Fordille kuulusteluja, koska hän piti suljetun oven opista tullutta Pyhäkköoppia epäraamatullisena. Tietenkään se ei ollut raamatullinen, koska vain Ellenin väärät näyt puolustivat sitä.

Vuonna 1980 kaikki yrittivät selvittää mihin Tutkivan Tuomion Oppi perustui, Raamattuun vai Ellen Whiteen. Jokainen ajatteleva adventisti olisi jättänyt kirkon, kun he olisivat nähneet asiat selvästi niin kuin ne olivat, mutta kirkko peitteli tosiasiat ja harhautti Adventist Review-lehden maallikkolukijoita. Niinpä ajattelevampien adventistien täytyi lukea epävirallista Spectrum-lehteä, jota kirkon oppineet julkaisivat ja jota oli pidetty kuivana ja vaikeasti luettavana. Nyt jokaisen, joka halusi tietää missä mennään, täytyi lukea sitä.

Raymond Cottrell osasi pikakirjoitusta ja tallensi Glacier Viewissa 120 oppineen ja Fordin salaiset puheet suljettujen ovien takana ja julkaisi ne Spectrumissa (Vol 11 #2). Selvisi, että kirkon johtajat olivat johtaneet maallikkojaan harhaan kaksinaamaisesti ja petollisesti. Ensin oppineet äänestivät Fordin tuhatsivuisena esittämän kannan puolesta.
Professorit äänestivät Fordin hyväksi, mutta johtajat lensivät takaisin Washingtoniin ja painoivat tapahtumista täysin päinvastaisen jutun Adventist Review-lehteen. Asiasta perilläolevat adventistit kauhistuivat nähdessään kirkon johtajien valheet tapahtumista ja Fordin nitistämisen suljettujen ovien takana. He eivät uskaltaneet kertoa totuutta, koska totuus oli, että Tutkivan Tuomion Oppia ei voitu perustella yksin Raamatulla, vaan tarvittiin Ellen G. Whiten kirjoitukset. Vain Ellenin kirjoitukset pelastivat tuon opin, sillä hänen kirjoituksensahan oli pakottanut Suljetun Oven opin kirkkoon, kun se oli syntynyt ja sitten tuota suljetun oven oppia oli pitänyt piilotella ja peitellä ja taas Ellen käytti erään oppineen kirjoituksia hyväksi muuttaessaan Suljetun oven opin Tutkivan Tuomion Opiksi.

1980 kirkon johtajilla oli salaisen Batesin kirjeen tultua julki mahdollisuus muuttaa Raamattu Ellen Whiten kirjoitusten yläpuolelle, mutta he hylkäsivät tuon mahdollisuuden, kuten 5 kertaa aikaisemminkin, kun se oli melkein tullut esiin suljettujen ovien takaa.

Adventtikirkon Irlantilainen johtaja Albion Ballenger joutui 1905 pääkonferenssin kuulusteluun (koska opetti Raamattua yli Ellenin = oma huomutukseni) ja johto hylkäsi Raamatun ja pani Ellenin kirjoitukset Kirjoitusten yläpuolelle. Pääkonferenssin johtajat melkein hyväksyivät totuuden Tutkivasta Tuomiosta 1919 Raamattukonferenssissa. Joka kerta istunnot pidettiin suljettujen ovien takana ja kirkon jäsenille kerrottiin vastoin totuutta, että ”harhaoppisten” oli todettu olleen väärässä. Kuinka monet kultit ovat tehneet samoin, kun ”pyhää lehmää” on uhattu?

Näin kultit pitävät jäsenensä uskossa, että heidän uskonsa perustuu puhtaasti kirjoituksiin, vaikka tosiasiassa ne niin usein perustuvat valheisiin kulttien omassa historiassa. Koska Skip Baker oli aitiopaikalla seuraamassa, kuinka kirkko kontrolloi ”tosiasioita” niin, ettei rivijäsenillä koskaan ollut mahdollisuutta kuulla totuutta ja kun hänen silmänsä kerran aukenivat näkemään petoksen, hän näki sitä lisää ympärillään. Niin monilla tavoin yleisöä ja jäseniä on johdettu harhaan, että jokaisen kristityn on pitää oppia näkemään valheet, jotta pystyy välttämään kulttien sudenkuopat.

Käännelty vapaasti sivulta:
http://www.truthorfables.com/Five_Loves_no_Fish.htm

Kiitos sinulle Uskova_1, että paljastat näitä adventismin kummallisuuksia.

VT:tti on tutkittava Uuden Testamentin valossa?

Markus 7:
14. Ja hän kutsui taas kansan tykönsä ja sanoi heille: "Kuulkaa minua kaikki ja ymmärtäkää:
15. ei mikään, mikä ihmisen ulkopuolelta menee hänen sisäänsä, voi häntä saastuttaa, vaan mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen.
16. Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon."
17. Ja kun hän kansasta erottuaan oli mennyt erääseen taloon, kysyivät hänen opetuslapsensa häneltä sitä vertausta.
18. Ja hän sanoi heille: "Niinkö ymmärtämättömiä tekin olette? Ettekö käsitä, ettei mikään, mikä ulkoapäin menee ihmiseen, voi häntä saastuttaa?
19. Sillä se ei mene hänen sydämeensä, vaan vatsaan, ja ulostuu." Näin hän sanoi kaikki ruuat puhtaiksi.
20. Ja hän sanoi: "Mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen.
21. Sillä sisästä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, haureudet, varkaudet, murhat,
22. aviorikokset, ahneus, häijyys, petollisuus, irstaus, pahansuonti, jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys.
23. Kaikki tämä paha lähtee sisästä ulos ja saastuttaa ihmisen."

Sianlihan syöminen ei vie pelastusta pois, syömättömyys ei tuo taivaspaikkaa ihmiselle!

Mikä tuo taivaspaikan ihmiselle?
Eikö usko Jeesukseen Kristukseen ole ratkaiseva tekijä?
Mikä vie pois Jumalan yhteydestä ja taivaspaikasta?
Eikö epäusko ja tottelemattomuus? Eli synnin jatkuva harjoitus, parannuksen puute!

Terveydelle on kyllä parempi, jos ei syö lihaa lainkaan, mutta taivaspaikkaan syönti ei vaikuta!

Room. 14:
17. sillä ei Jumalan valtakunta ole syömistä ja juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.
18. Joka tässä kohden palvelee Kristusta, se on Jumalalle otollinen ja ihmisille kelvollinen.
19. Niin tavoitelkaamme siis sitä, mikä edistää rauhaa ja keskinäistä rakentumistamme.
20. Älä ruuan tähden turmele Jumalan työtä. Kaikki tosin on puhdasta, mutta sille ihmiselle, joka syö tuntoansa loukaten, se on pahaa.
21. Hyvä on olla lihaa syömättä ja viiniä juomatta ja karttaa sitä, mistä veljesi loukkaantuu tai joutuu lankeemukseen tai heikoksi tulee.
- älä syö (sian- )lihaa, tai juo viiniä, jos joku "heikko" on läsnä, ettei syömisesi ja juomisesi olisi hänelle kompastukseksi ja lankeemukseksi!

Sinaliha on hyvää, kunhan sen laittaa oikein! :)

Sikoja Noin 3000 tuhatta sikaa. Sanan mukaan.
Toisessa tulemuksessaan hän tulee hävittämään sian syöjät. Eipä liene hyvä lupaus sian syöjille.

Kuule! Emme elä VT,n juutalaisessa lakiliitossa, vaan uudessa Kristuksen hengellisessä liitossa, joka on sydämen uskon tasolla oleva Hengen liitto!

Apostolit tuovat hyvin tuon asian esiin jos vain kykenet asian rehellisesti ja oikealla tavalla ottamaan vastaan!?

Kristitty on vapaa "Hengen vallitseman" omantunnon kautta noudattamaan omantunnon kehoitusta, elikä Kristitty voi täysin vapaasti ostaa ja syödä kaikkea lihaa mitä vain on tarjolla. (1Kor 10:25).

Kristityn ei tarvitse olla huolissaan onko liha peräisin siasta vai härästä, sillä omatunto on meidän moraalinen vartijamme ja tuomitsijamme mikä on oikein ja mikä väärin, sillä uusiliitto ei ole millääntavoin tuomitsemassa mitä lihaa syömme!

Kaikki Jumalan lahjat ovat hyviä kun ne Jumalan sanalla ja rukouksella pyhitetään (1Tim 4:4-5).

Kaikki liha on peräisin Jumalalta olipa se sitten sian tai häränlihaa. Mikään "epäjumala" ei pysty tekemään lihaa saastaiseksi, ihminen itse voi kyllä saastuttaa itsensä liittymällä epäjumalien kemuihin ja juhliin, mutta tuo "epäjumala" ei pysty itseään lihaa saastuttamaan. Lihahan ei itse "laadullisesti heikkene" oli se sitten vanhanliiton "epäjumalien uhrilihaa" tai sitten sonnin tai mullikan lihaa.

Paavalikin hyvin tuo esiin, että kuinka on aivan luvallista syödä mitä tahansa jos uskovan eteen jotain syötäksi tarjotaan esim, vieraillessaan jonkun kodissa, mutta taas jos joku toinen on "heikko" ja huomauttaa, että liha on ollut "epäjumalille" tarkoitettua uhrilihaa, niin tuon heikon uskovan tähden meidän muiden tulee olla siinä tilanteessa olla syömättä jotta hän ei loukkaantuisi, mutta kun hän on lähtenyt pois, niin voimme aivan vapaasti syödä kaikkea mitä eteemme tarjotaan! (1Kor 10:27-28).

Toisen, eli heikomman uskovan tähden tapahtuva syömisestä kieltäytyminen ei määräydy senmukaan onko liha ollut uhrilihaa, vaan senmukaan, että toinen on heikko tuon asian suhteen tuossa syömiskysymyksessä. Omaltatunnoltaan "vahvemman" tulee olla huomaavainen heikomman uskovan vuoksi, ettei tahallaan olisi hänelle loukkaukseksi syömisvapautensa vuoksi.


Pelastumme vain uskomme perusteella Kristuksen lunastuksen tähden, emme sen perusteella mitä pistämme suuhumme! Se mikä suustamme sisään menee ei meitä vahingoita, (Matt 15:11) mutta se voi vahingoittaa pahoinkin mitä sieltä tulee ulos, eli pahat puheemme ja vääränlaiset opetuksemme!


Siunausta Ja Jeesusvaloa elämääsi!

Kun nyt Jeesus oli ajanut Leegion pahoja henkiä noihin kolmeentuhanteen sikaan ja nämä olivat hukkuneet järveen, siinä kellui ja märkäni nuo kolmetuhatta pöhöttynyttä ja haisevaa sianraatoa. - Ajatelkaa nyt itse Palestiinan kuumaa kesäaikaa ja tyyntä järvenpintaa, jossa kelluu ja haisee kolmetuhatta hajoamistilassa olevaa sianruhoa. Aurinko paahtaa ja sankat kärpäsparvet pörisevät ympäri järveä ajelehtineiden löyhkäävien ruhojen ympärillä.

Kuluu viikko, parikin ja raadot alkavat mädäntyessään hajota, jolloin jo aikaisemmin raatoja näykkineille kaloille tulevat herkkuapajat. Järven kalat popsivat mielin määrin vedessä lilluvia, sioista irtoavia, sinertävänharmaita läskin ja kaikkinaisten kudosten riekaleita.

Galilean meren kalastajat ovat köyhää väkeä. Järvi haisee niin kamalasti, että mieluummin he pysyttelisivät kaukana koko järvestä ja silloinkin tuulen yläpuolella mutta nälkä kurnii suolissa ja on pakko lähteä kalaan. Nenäänsä pidellen he soutavat ulapalle, jossa heittävät verkkonsa veteen. Sianruhoista kylläisiksi itsensä syöneet kalat eivät juuri viitsisi heilauttaa evääkään mutta säikyteltyinä kuitenkin pyrähtävät parvena sen verran liikkeelle eyttä uivat kalastajien verkkoihin. Kalastajien päivä on pelastettu ja illalla Genetsaretin järven kalastajien hiilloksilla paistuvat pulskat, makoisat kalat.

mitä sylki suuhun tuo... Jumalan puolesta tuomitsijoita tuntuu riittävän joka nurkalla paatostamassa. Ootko tosissasi? Raamatun tulkintaanhan löytyy juuri niin monta näkökulmaa kuin on ihmisiakin... jokainen voi miettiä tahtooko Jumala meiltä tuomitsevaa tulkintaa vai sitä joka keskittyy toisen hyväksi tekemiseen ja lähimmäisiä rakastavaan asenteeseen Tiedämme kaikki että loppuun asti vilja ja luste saavat kasvaa samassa pellossa, sitten on Jumalan asia kuka korjataan talteen ja kuka hävitetään. Ei tiukkamielinen oikeassaoleva rähiseminen ja sillä tuomitseminen varmastikaan ole tie taivaaseen. Loppu tullee mielumminkin veljensä tuomitsijalle kuin lihansyöjälle, uskoisin. Loppupeleissä sitten nähdään :)