Krisselistinen käsitys narsismista juontaa juurensa siihen, että mies, valkoihoinen, vapaa, hetero, samaistaa itsensä Jahveen ja kokee omnipotenttisena ilosanomanaan alistaa kaikki muut, koko luomakunnan jopa.
Krisselismin individualistinen kuva alistavasta miesjumaluudesta synnyttää narsismia ja kyvyttömyyttä kohdata mitään kunnioitettavaa elävässä elämässä, alempiarvoisissa tahi ympäristössä. Krisselismin mukaan miehen tulee alistaa tai hän ei ole (what ever). Tätä perua ovat myös palstojen vihaiset Sedät: he vain ilmaisevat uskontonsa määritelmää Ainoasta Oikeasta Tavasta olla mies eli Jahve, eli jumalisella oikeudella määräillä muiden elämää ja tuomita omien oikkujensa mukaan.
Narsismi edellyttä jonkinlaista kyvyttömyyttä kytkeytyä todellisuuteen: toisiin ihmisiin, ympäristöön ja enennkaikkea: omiin tunteisiin. Krisselismi opettaa tätä nimenomaista kytkeytymättömyyttä omiin tunteisiin, omaan itseen ja ympäristöön perimmäisenä totuutena. Sen mukaan ihmisen ei pitää ennenkaikkea totella luonnossa ei-läsnäolevaa jumaluutta, jonka ilmoitusta tulkitsevat vain ja ainoastaan, kuinka ollakaan, Vihaiset Sedät! Sedät sitten kertovat, mitä pitää ajatella, tuntea ja kokea. Setiä ei kiinnosta tuottavatko heidän tuomionsa ahdistusta tai tuskaa tuomittaville (homot nykyään, kerettiläiset aiemmin), koska inhimillinen elämä ei ole tärkeää.
Krisselismin perusteesit perustuvat pelkästään vallankäytölle ja sen legitimoimiselle (käsite synnistä ja armosta). Siksi Sedät ovat niin peloissaan ja vihaisia feminismistä, ateismista, liberalismista, avoliitoista, roolipelaamisesta, joogaamisesta, tai mistä tahansa, mikä ruokkii ihmisten paluuta oman järjen käyttöön ja omien tunteiden kokemiseen, sekä tulkitsemiseen.
Nimim. Apostoli selitti jonkun selittäneen (sic!), kuinka New Agen käsitys, että ihminen voi olla jumala, synnyttää narsismia (en tiedä, mihin tämä väite perustuu, mutta oletetaan, että joku asiaan tunteva osaa vinkua vastaan). Väitän, että kun jumaluuskäsitys on luonnollinen (ja/tai kiistäessä koko ajatuksen) ja jumalan oletetaan olevan kaikkialla vrt. energia sekä moninainen, ei se, että ihminen arvostaisi itseään vaikkapa jopa ihan pyhänä pitäisi, olisi pois kenenkään toisen pyhyydestä tai jumalisuudesta. Näin ollen immanensssi jumalkäsitys ei mielestäni ruoki narsismia.
Krisselismin individualistinen kuva alistavasta miesjumaluudesta synnyttää narsismia ja kyvyttömyyttä kohdata mitään kunnioitettavaa elävässä elämässä, alempiarvoisissa tahi ympäristössä. Krisselismin mukaan miehen tulee alistaa tai hän ei ole (what ever). Tätä perua ovat myös palstojen vihaiset Sedät: he vain ilmaisevat uskontonsa määritelmää Ainoasta Oikeasta Tavasta olla mies eli Jahve, eli jumalisella oikeudella määräillä muiden elämää ja tuomita omien oikkujensa mukaan.
Narsismi edellyttä jonkinlaista kyvyttömyyttä kytkeytyä todellisuuteen: toisiin ihmisiin, ympäristöön ja enennkaikkea: omiin tunteisiin. Krisselismi opettaa tätä nimenomaista kytkeytymättömyyttä omiin tunteisiin, omaan itseen ja ympäristöön perimmäisenä totuutena. Sen mukaan ihmisen ei pitää ennenkaikkea totella luonnossa ei-läsnäolevaa jumaluutta, jonka ilmoitusta tulkitsevat vain ja ainoastaan, kuinka ollakaan, Vihaiset Sedät! Sedät sitten kertovat, mitä pitää ajatella, tuntea ja kokea. Setiä ei kiinnosta tuottavatko heidän tuomionsa ahdistusta tai tuskaa tuomittaville (homot nykyään, kerettiläiset aiemmin), koska inhimillinen elämä ei ole tärkeää.
Krisselismin perusteesit perustuvat pelkästään vallankäytölle ja sen legitimoimiselle (käsite synnistä ja armosta). Siksi Sedät ovat niin peloissaan ja vihaisia feminismistä, ateismista, liberalismista, avoliitoista, roolipelaamisesta, joogaamisesta, tai mistä tahansa, mikä ruokkii ihmisten paluuta oman järjen käyttöön ja omien tunteiden kokemiseen, sekä tulkitsemiseen.
Nimim. Apostoli selitti jonkun selittäneen (sic!), kuinka New Agen käsitys, että ihminen voi olla jumala, synnyttää narsismia (en tiedä, mihin tämä väite perustuu, mutta oletetaan, että joku asiaan tunteva osaa vinkua vastaan). Väitän, että kun jumaluuskäsitys on luonnollinen (ja/tai kiistäessä koko ajatuksen) ja jumalan oletetaan olevan kaikkialla vrt. energia sekä moninainen, ei se, että ihminen arvostaisi itseään vaikkapa jopa ihan pyhänä pitäisi, olisi pois kenenkään toisen pyhyydestä tai jumalisuudesta. Näin ollen immanensssi jumalkäsitys ei mielestäni ruoki narsismia.
Vastaukset 12
Vanhimmat
tuota miesvaltaista narsismia tukee myös eräiden krisseleiden näkemys jossa he tyydyttävät omaa narsismiaan toimimalla mielikuvitusjumalansa aisankannattajana, saaden siitä tyydytystä.
Olen monesti kummastellut tällä palstalla olevaa "trendiä".
Eli mikä ihme tarve porukalla on sitoa narsismia käsitykseen jumalasta, tai subjektiiviseen jumalsuhteeseen?
Varmaankin siksi, että halu elää ikuisesti on äärimmäisen narsistista.
syy?
Okei..jatkakaa :)
"Varmaankin siksi, että halu elää ikuisesti on äärimmäisen narsistista."
Vielä narsistisempaa on luoda Kaikkivaltias Jumala joka on tehnyt minusta itsensä kuvan ja on vieläpä äärettömän kiinnostunut siitä mitä minä hänestä ajattelen, tuomiten toisinajattelijat hiukan rankemmin kuin yksikään diktatuuri tulee koskaan kykenemään.
Tuo on niin totta. Eikä pidä unohtaa tätäkään:
Kaikista maailman ihmisistä juuri minä tunnen tuon Kaikkivaltiaan Jumalan ajatukset, ja kaikki muut jotka samaa väittävät (mutta ovat mistä tahansa asiasta erimieltä kanssani) ovat väärässä.
Mutta jätettäisiinkö tuo narsismin raiskaus kumminkin pois?
Voidaan hieman kääntää peiliä ja katsella luomusta myös silmiin :)
Ehkäpä kiinnostukseen suhtautuminen alkaa jossainvaiheessa maistua puulta, mikäli tuota kuvaa ymmärtää siinämäärin, mitä narsismi merkitsee.
Tosinajattelijoiden tuomitseminen on ihan ok, kunhan valmistautuu siihen että saa pataansa ;)
Olemalla jumalaan subjektiivisessa suhteessa voidaan tarkastella kaikkea muuta objekteina, jotka eivät ole tässä samassa, subjektiivisessa suhteessa. Tämä yhdessä sen kanssa, ettei tunnusteta pyhyyden olevan subjektiivisesti läsnä kaikkialla sekä katsotaan tärkeäksi irrottautua maallisista asioista, mm. omista ruumiillisista tarpeista tai omasta empatiasta ympäristöä kohtaan, avaa ovet narsismille.
Krisselismissä on kyse juuri siitä, että pyhyyden propagoidaan olevan ihmisyyden, elämän ulkopuolella, jotain yliluonnollista. Edelleen krisselismin perinteeseen myös kuuluu, että vain tietyt Sedät voivat toimia tulkkeina jumaluudelle, mikä taas juontaa siihen, että krisselismin funktio muinaiselle Rooman imperiumille oli hierarkiseen ylivallan legitimoimisessa.
Armon käsitehän kuuluu vallankäyttöön. Ei voi armahtaa, ellei ole ensin tuominnut ja krisselismin jumaluus on kätevästi tuominnut kaikki jo etukäteen ihan vain siksi, että sattuvat olemaan elossa.
Eräs surullisenhilpeä esimerkki krisseleiden sairaasta narsismista on Jeesuksen ulkonäkö. Jos nyt oletetaan että Jeesus todella oli oikeasti elänyt historiallinen henkilö, niin todennäköisyys sille että hän olisi näyttänyt siltä miksi hänet krisseleiden kuvissa aina esitetään on noin 0,000000001 prosentin luokkaa.
Välimeren itäosia kansoittivat pari tuhatta vuotta sitten vain hyvin tummat kansat, mutta tästä huolimatta Jeesus kuvataan aina pohjois-eurooppalaisen vaaleaksi arjalaiseksi. Ihan blondia hänestä ei sentään kehdattu tehdä, mutta kuitenkin täysin vaaleaihoinen ja vaalean ruskeatukkainen. Siis juuri sen näköinen ihminen, jollaisia ei tuolla alueella pari tuhatta vuotta sitten ollenkaan elänyt...
Onko tämä sitten rasismia vai narsismia - itse sanoisin että molempia, sillä molemmathan ovat aina olleet kristinuskon kulmakiviä.
Kuulemma eräs uskonnollisten naisten yleinen seksifantasia on päästä yhdyntään jeesuksen kanssa. Kenties salskea, vaaleatukkainen partajeesus on kehitetty naisia varten, pikku sängynlämmikkeeksi kylmien, rukousvastausta ilman jääneiden öiden varalle?
Tai kenties kuvan salskeasta, vaaleatukkaisesta partajeesuksesta ovat kehittäneet Sedät,
rukousvastausta vaille jääneiden öiden varalle.
nyrjähtänyt jeesususko on: kun muinaiset kulttipomot jostakin syystä halusivat pitää naisten päät alhaalla, he muuttivat synnyttäjäjumalan sukupuolen mieheksi. Mutta eivät vaivautuneet muuttamaan mitään muuta? Olisiko jumalan muuttaminen kaksineuvoiseksi kuulostanut silloiseen korvaan liian pervolta?
Miten moinen ilmiselvä virhe, että miespuolinen jumala kykenee synnyttämään, jää uskovaisilta huomaamatta?