Kristillisyys oli Rooman valtakunnassa alkujaan vähemmistöuskonto, jopa vainottu sellainen. Myöhemmin (300-luvulla) kristinusko otettiinkin Rooman valtionuskonnoksi Sen lisäksi se oli tuolloin jo levinnyt mm. Etiopiaan, koptilaisuutena.
Kun itse pidän valtiokirkkosysteemiä maallista valtaa tavoittelemattoman Jeesuksen opin väärinkäyttönä, on toisaalta mielenkiintoista ajatella, millainen kristinuskon historia olisi ollut, jos kristilliset johtajat olisvat aina ja kaikkialla kieltäneet valtion uskonnon aseman. Tiedä sitten, mitä olisi pitänyt tehdä uskoontulleille kuninkaille?
Eräs skenaario tietenkin on, että kristillisyys olisi hävitetty jossain kansainvallusten, mongoolivalloitusten ja islamin leviämisen myllerryksissä. Toinen skenaario on, että pysymällä maallisesta valtakoneistosta itsenäisenä kristillisyys olisi levinnyt laajemmalle, ehkä monimuotoisempana.
Nykyään monissa "perinteisen" kristillisen valtiokirkkosysteemin maissa on kristillisyys jollain tavalla laskusuunnassa. Sensijaan uutta jalan sijaa voitetaan siellä, missä ei olla valtion kanssa "samassa sängyssä", kuten Kiinassa.
Kun itse pidän valtiokirkkosysteemiä maallista valtaa tavoittelemattoman Jeesuksen opin väärinkäyttönä, on toisaalta mielenkiintoista ajatella, millainen kristinuskon historia olisi ollut, jos kristilliset johtajat olisvat aina ja kaikkialla kieltäneet valtion uskonnon aseman. Tiedä sitten, mitä olisi pitänyt tehdä uskoontulleille kuninkaille?
Eräs skenaario tietenkin on, että kristillisyys olisi hävitetty jossain kansainvallusten, mongoolivalloitusten ja islamin leviämisen myllerryksissä. Toinen skenaario on, että pysymällä maallisesta valtakoneistosta itsenäisenä kristillisyys olisi levinnyt laajemmalle, ehkä monimuotoisempana.
Nykyään monissa "perinteisen" kristillisen valtiokirkkosysteemin maissa on kristillisyys jollain tavalla laskusuunnassa. Sensijaan uutta jalan sijaa voitetaan siellä, missä ei olla valtion kanssa "samassa sängyssä", kuten Kiinassa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kun kristinuskosta tuli valtion uskonto, se merkitsi luopumusta alkuperäisestä kirkon organisaatiosta. Kristinuskoon tuli pakanallisia piirteitä. Opit ja toimitukset muuttuivat. Silti usko Kristukseen säilyi. Ainakin hänen nimensä tuli tunnetuksi, vaikka oppi ja kirkko ei ollutkaan enää sama.
Kun nyttemmin on tapahtunut Kristuksen kirkon ja oppien palautus täydellisinä, niin saattaa olla, että kaikista erheistä huolimatta on parempi rakentaa ainakin ns. kristinuskoa runsaasti tunnustamissa maissa tuon tuntemuksen pohjalle. Toisaalta taas kristinuskon parissa tehdyt hirmuteot karkottavat ihmisiä sen piiristä.
Mikäli kirkko ei olisi voittanut jalansijaa väkivallan ja pakottamisen uhalla, maailma luottaisi nyt ikivanhoihin uskontoihin ja eettisiin ideoihin sekä tieteeseen. Uskontojen sijasta iloittaisiin omasta kulttuurista Kalevalan tapaan ja kehitettäisiin maailmaa järjen ja tieteen avulla. Kirkko olisi pieni ja elämäsään epäonnistuneiden ihmisten kohtauspaikka. Harva kuuluisi siihen.
Mikäli kirkko ei olisi voittanut jalansijaa väkivallan ja pakottamisen uhalla, kirkon sanoma voitaisiin helposti osoittaa vääräksi, koska kristityt eivät olisi päässeet hävittämään toisinajattelijoiden kirjoituksia. Vielä harvempi kuuluisi sitten kirkkoon. Tämä olisi tilanne nyt.
>>Kristillisyys oli Rooman valtakunnassa alkujaan vähemmistöuskonto, jopa vainottu sellainen. Myöhemmin (300-luvulla) kristinusko otettiinkin Rooman valtionuskonnoksi Sen lisäksi se oli tuolloin jo levinnyt mm. Etiopiaan, koptilaisuutena.
Kyselit lähdettä? Ihan ulkomuistista kirjoittelin. Mutta kaivelinpa nyt sitten vähän nettiä
http://en.wikipedia.org/wiki/Ethiopian_Orthodox_Tewahedo_Church
Ilmeisesti Etiopian kirkko ei käytä kopti-nimitystä itsestään, vaan se on Egyptissä käytössä. Varhaisimmaksi "omaksi" kristitykseen etiopialaiset laskevat 1. vuosisadan (siis ennen vuotta 100 jKr) Apostolien teoissa mainitun Kandaken hoviherran/eunukin. Mutta organisoitu kirkko näyttää olevankin vasta 300-luvulta.
Etiopian mainitsin, koska kristinuskoa oli levinnyt Rooman valtakunnan ulkopuolellekin (muistelen nähneeni mainintoja myös Intiasta ja Persiasta)
Ja laitetaan nyt linkitkin:
http://www.iranchamber.com/religions/history_of_christianity_iran1.php
http://members.aol.com/smalabar/churhist.htm
Se, että kristinusko oli jo jotenkin levinnyt Rooman rajojen taakse tarkoittaa tässä sitä, ettei valtionuskontosema Roomassa ole ollut ainoa vaihtoehto tai reitti kristillisyyden jatkumiselle. Eikä varhainen leviäminen ole perustunut miekkalähetykseen.
>Se, että kristinusko oli jo jotenkin levinnyt Rooman rajojen taakse tarkoittaa tässä sitä, ettei valtionuskontosema Roomassa ole ollut ainoa vaihtoehto tai reitti kristillisyyden jatkumiselle. Eikä varhainen leviäminen ole perustunut miekkalähetykseen.
Murhaamalla ja murhauttamalla se on levinnyt eli pakkousko saatanaan jota jumalana palvellaan kristinuskossa.
Miljoonat, todennäköisesti sadat miljoonat kristinuskon aikaan saamatt murhat kertoo omaa selvää totuutta heistä ja heidän herrasta.
Jeesuskaan ei ollut kristitty ja Hänen seuraajatkin murhattiin kristinuskon ja Paavalin toimesta!
Jeesus ei ollut saatanaa jumalanaan palveleva! Tuon tiedon esiin saamiseksi omasta sielustaan on oltava rehellinen itselleen ja Hänelle!
Valtakunnassa ei ole uskovaisia. Sinne kun pääsevät vain he jotka tietävät!
Aito kristillisyys voi olla vain jossakin elävässä
yksilössä, ihmisessä ilmenevää. Ja aito usko Kristuksen ilosanomaan, voi olla vain jonkun yksilön kohdalla relevanttia. Rooman valtakunta, eli Rooman valtiojohto päätti muodostaa kolmesataa luvulla sellaisen "yleisen uskonnon" jonka siipien suojiin mahtuisi kaikki maailman uskonnot ja ihmiset. Tavoite näyttääkin täyttyvän
pikapuolin, koska rahan mahti ja valta on
saavuttanut lähes koko maanpiirin.
Itse asiaan taas. Se otti tuohon uskontoon osaksi juutalaisuuden erillisiä osia sekä niin kurtsutun Kristuksen opetuksia, joita Rooman valtakunnan alueella levitti ilosanoman kera ns. opetuslapset, joidenka todellista määrää ei yksikään tutkija ja /tai tutkijaryhmä ole vielä
milloinkaan kyennyt selvittäämään. Kristinusko ei koskaan ole ollut yhdenkään olemassa olevan valtion hallinnollinen osa, koska sekin on sulaa mahdottomuutta. Toki, kristillisyydestä on kuitenkin otettu mallia yhteiskuntien/valtioiden lakeihin ja asetuksiin sekä muihin perustoihin joita järjestäytynyt yhteisö tarvitsee ollakseen pysyväisluonteinen, joka sen yksi tarkoitus onkin
ollut jo alusta pitäen, muokata ihmisyyttä ja
inhimillisyyttä arvostavia ihmisiä. Kautta aikojen aidot ja oikeat uskovat kristityt ovat pysyttäytyneet erossa valtioiden toimista ja päätöksen teosta sekä sodista.
He eivät siis ole osallistuneet vallankäyttöön minkään muun "lipun" alla kuin "
taivastenvaltakunnan lipun".
Kristus itse sanoi tuosta asiasta jotensakin näin: "Ei kukaan voi palvella kahta herraa saman aikaisesti, sillä toista hän on rakastava ja toista vihaava".
Aito kristillisyys voi kyllä tosiaankin hävitä tästä maailmasta mutta vain tämän maailman häviämisen myötä. Eikä sen määrää mitata samoin
keinoin kuin maallisia asioita/ismeja. Se jotta kristittyjen määrä käy vähiin on/oli kyllä täysin
ennalta tiedettyä. Johan Kristuskin viittasi asiaan sanomalla, häntä tässä vapaasti lainaten, "kun suola käy mauttomaksi, niin tietäkää että aika on tullut". Eli, sitten kun viimeinen todellinen opettaja kuolee! Ei mikään maistu entiseltä.
Samalla on kuitenkin syytä muistaa yksi erittäin vanha voimassa oleva viisaus, ehkä yksi maailman vanhimmista: "Vähästä riittää kyllä paljoon mutta paljosta ei juuri vähäänkään".
Siis, niin kauan kun on ihmisiä elossa täällä
maa pallon päällä jotka uskovat Kristuksen antamaan todistukseen taivaallisesta Isästä ja uskovat hänen julistamaansa ilosanomaan sekä ottavat vastaan ja omaksuvat kaikki hänen kerran
antamansa opetukset käskyjä noudattaen, on itse aito kristillisyys elinvoimaisena olemassa, mutta sitten kun aika tulee täyteen, ei enää tarvita
kristillisyyttä erikseen mihinkään, koska jäljellä on vain enää ihmisiä, jotka rakastavat taivaaallista Isää ja kaikkia ylös otettuja
pyhiä taivastenvaltakunassa sekä toisiaan. Tuo on siis lopputulema kaikesta oikeasta sekä aidosta
kristillisyydestä, vailla minkäänmoista turhaa
jossittelua.
"Kristillisyys oli Rooman valtakunnassa alkujaan vähemmistöuskonto, jopa vainottu sellainen."
Tiedätkö miksi :D (Kysyn koska tyypillinen hihhuli ei tiedä uskontonsa taustoista kovinkaan paljon)
"Kun itse pidän valtiokirkkosysteemiä maallista valtaa tavoittelemattoman Jeesuksen opin väärinkäyttönä, on toisaalta mielenkiintoista ajatella, millainen kristinuskon historia olisi ollut, jos kristilliset johtajat olisvat aina ja kaikkialla kieltäneet valtion uskonnon aseman. Tiedä sitten, mitä olisi pitänyt tehdä uskoontulleille kuninkaille? "
Niin kristinusko kuin muutkin taikauskot olisivat enää vain sen 7% väestönosan, jotka tuntevat hillitöntä tarvetta taikauskoon, juttu.
Näin siis sivistystasoltaan hyvissä ja kohtuullisissa yhteiskunnissa, takapajuloissa taikauskoisten osuus olisi huomattavasti suurempi.
"Sensijaan uutta jalan sijaa voitetaan siellä, missä ei olla valtion kanssa "samassa sängyssä", kuten Kiinassa."
Olisko vaan muuttoliikettä taikauskosta toiseen niiden joukossa ketkä ovat siihen taipuvaisia?