SYÖMISET, JUOMISET, SAPATIN- JA UUDENKUUN PÄIVÄT (Kol 2:16-23)
“Kukaan ei saa tuomita teitä mitä syötte tai juotte, ja miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä.” (Kol 2:16)
“Kukaan ei saa tuomita teitä mitä syötte tai juotte, ja miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä.” (Kol 2:16)
Vastaukset 14
Vanhimmat
saa senkummemmin tuomita heitä siitä, että jos he eivät syö lihaa, tai jos he pitävät sapatin lepopäivänään.! Se pitää päteä molemmin puolin!
Kyllä te olette heidän pilkkaamisessaan puolenne pitäneet, älä ole surullinen että olisitte siinä olleet huonompia!
Monessako adventistien aloituksessa tuomitaan?
joilla te pyritte jotakin todistamaan adventisteista. Olisi hyvä kun TE pysyisitte siellä omilla sivuillanne vänkäämästä, kun ei meitäkään siellä pidetä vieraina, niin MIKSI te olette täällä?
“Kukaan ei saa tuomita teitä mitä syötte tai juotte, ja miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä.”
Ketäs varten NÄMÄ "ADVENTISMI" sivut sitten on?
On valitettavaa jos jotkut adventistit ovat esittäneet raamatullisia totuuksia tuomitsevasti.
Tällä foorumilla on kuitenkin vielä valitettavampi ja vielä paljon runsaampi painotus siihen suuntaan, että meidän adventistien vastustajat harrastavat tuomitsemista paljon runsaammin ja monesti erittäin törkeällä ja epäkristillisellä tavalla.
Tätä tuomiota, syyttelyä ja herjaamista on alkanut olla siksi paljon, että on alkanut tuntua hyvin epämielekkäältä yleensä kirjoitella täällä enää.
Nuo esiinottamasi raamatunkohdat sapateista ja uudenkuun päivistä muuten liittyvät ainoastaan VL:n seremoniapalvelukseen, jotka eivät ole tietenkään voimassa enää UL:ssa.
Niistä olivat erotettuja Herran sapatit, kuten voimme lukea 3. Moos. 23:38 "ja sitäpaitsi Herran sapatit...". Nämä ovat voimassa täysin voimassa myös UL:ssa liittyen ehdottoman kiinteästi Jumalan moraalilakiin, tosin Kristukseen uskovilla tämä laki on sydämeen kirjoitettu, sydämenasia.
Mitä taas tulee noihin syömisiin ja juomisiin, niin ne taas liittyivät niinikään VL:oon kuuluviin paastoasetuksiin, jotka eivät ole voimassa UL:ssa.
Toisaalta - monille ylipainoisille kristityille olisi aivan terveellistä myös paastota ajoittain.
Jesaja:
1:13 Älkää enää tuoko minulle turhaa ruokauhria; suitsutus on minulle kauhistus. En kärsi uuttakuuta enkä sapattia, en kokouksen kuuluttamista, en vääryyttä ynnä juhlakokousta.
MIKSI MINÄ EN LÖYDÄ RAAMATUSTA SEREMONIA- ENKÄ MORAALILAKIA?
Sovitaan, joku lauantai, jolloin kaikki suomalaiset viettävät sapattia tämän ohjeen mukaan.
2.Mooseksen kirja:
16:29 Katsokaa, Herra on antanut teille sapatin; sentähden hän antaa teille kuudentena päivänä kahden päivän leivän. Olkoon jokainen alallaan, älköönkä kukaan lähtekö paikaltansa seitsemäntenä päivänä."
Ainoastaan adventistit, jotka tuntevat Jumalan tahdon, voivat sinä päivänä tehdä niitä hyviä töitään.
Vanhassa Testamentissa ei mainita yhtään muuta päivää sapatiksi kuin viiko seitsemäs päivä. Te johdatte harhaan ikäänkuin selittäen sapatin tarkoittavan pyhitettäviä päiviä yleensäkin. Näin ei Raamattu kuitenkaan opeta. Niimpä Paavali puhuu sapatista, viikon seisemännestä päivästä ,Kolossalaiskirje:
2:16 Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,......... Tuollaiseen väärintulkintaan teillä on ihan oma opillinen syynne. Te tahdotte selittelyin muuttaa merkitystä tosiasioissa.Harhaanjohtaa!
Olette toivottomia ja minun käy sääliksi teitä.
Lukisit Raamattua ja hävittäisit väärän profeetan kirjat.
“Kukaan ei saa tuomita teitä mitä syötte tai juotte, ja miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä.” (Kol 2:16)
Otetaan esimerkiksi 3. Moos. 23:24-32.
Siinä mainitaan jo kaksi eri sapattia, joista toinen oli aina 7. kuun 1. päivä ja tuo toinen oli saman kuun 10. päivänä ja sen lisäksi, että se nimettiin sapatiksi, se oli myös kerran vuodessa oleva suuri sovituspäivä, ks. 3. Moos. 23:27.
Itseasiassa, koko tuo 23. luku kertoo tällaisista sapateista ja juhla-ajoista ja -päivistä, jotka osuivat eri vuosina eri viikonpäiville, sillä ne olivat aina kuukauden tiettynä päivänä, kuten pääsiäinen kuukauden eli Niisankuun 14. päivänä, jota seurasi koko viikon kestävät juhlapäivät.
Toivon siis, että ennenkuin alat väärin tuomita ketään harhaanjohtamisesta, ottaisit itse aikaa Raamatun parempaan tutkimiseen.
Seremonialain löydät kun luet 3. Mooseksen kirjan, joka lähes kokonaisuudessaan tuo sen esiin.
Jumalan lain eli moraalilaiksi tai dekalogiksi mainitun pyhän lain taas löydät 2. Moos. 20:2-17.
Suosittelen Raamatun tutkimista ennenkuin lähdet väärin tuomioin syyttämään.
Jumala tietää, että minä en vääristele mitään.
”Kukaan ei siis saa tuomita teitä siitä, MITÄ syötte tai juotte tai MITEN noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä.” Kol 2.16
Tätä kolossalaiskirjeen jaetta on käytetty todisteena sapatin lakkauttamisesta, kuitenkaan jakeen sanamuodossa ei ole sellaista, joka puoltaisi senkaltaista päätelmää. Kriittinen kysymys onkin, kyseenalaistetaanko tässä jakeessa kolossalaisten syömis- ja juomistavat, juhlien pitäminen, uudenkuun juhlinnat ja sapatinvietto VAI se että, he olivat hylänneet ruoka ja juoma rajoitukset, juhla-aikojen noudattamiset, uudenkuun vieton ja sapatin pyhittämisen?
Vihje on annettu heidän syyttäjien identiteetissä, joidenka piirteet olivat: valheellinen vaatimattomuus, enkeleiden palvonta, paranormaaliin kiintyminen, ihmiskäskyjen ja oppien noudattaminen, valheviisaus, uskonnollisuus, valheellinen vaatimattomuus, kehollisuuden väheksyminen. Asiayhteys näyttäisi viittaavan siihen, että kolossalaisten arvostelijat eivät olleet varsinaisesti juutalaiskristittyjä vaan pikemmin askeetteja, jotka yrittivät tyrkyttää tukahduttavia sääntöjä uskovaisille:
”Nämä omatekoista hurskautta, nöyryyden harjoitusta ja ruumiin kurittamista vaativat käskyt tosin näyttävät viisailta, mutta todellisuudessa ne ovat arvottomia ja tyydyttävät vain ihmisen ylpeyttä.” Kol 2.23
Yleiseen kysymykseen, MITÄ tulisi syödä ja MITEN tulisi noudattaa, sekä Jeesus että Paavali antavat kristityille hyvin väljät ja vapaamuotoiset puitteet – mikään ruoka ei saastuta ja uskonnollisten juhlien tarkoitus on palvella ihmistä, eikä päinvastoin! Toisin sanoen, ruokasäädöksillä ei lunasteta taivasosuuksia, eikä sapatti toimi pelastuksen ehtona.
Paavali muistuttaa, että todellisuudessa nämä sinällään hyvät asiat käyvät arvottomiksi, kun ja jos ne pönkittävät yksilön mielikuvaa omasta erinomaisuudesta.
Jumala tuomitsee.