Aikas ihmeellistä tämä maailman meno. Tämän voisi kirjoittaa mille tahansa uskomukset palstalle, mutta olkoon nyt täällä. Ihmetyttää tämä ilmeisesti aikuisten ihmisten tarve käydä omista uskomuksistaan näitä iänikuisia juupas eipäs väittelyitä. Käsittääkseni näissä uskonnollisissa piireissä on se Jumala nyt sitten millainen vain, ei kukaan koskaan ole vaihtanut mielipidettään jonkun muun vakuuttelujen vuoksi, siis ei koskaan, silti tosi uskovat jaksaa väitellä uskomuksistaan loputtomiin ja iänkaiken. Eikö perheenjäsenenne kyllästy kotona, kun isukki tai äityli istuu koneella tunti tolkulla joka ? päivä kiistelemässä muiden tosiuskovien kanssa asioista, joita ei voida mitenkään todistaa tosiksi tai epätosiksi, joku tykkää punaisesta joku sinisestä, tuskin kukaan vaihtaa mielipidettään vaikka kuinka joku väittäisi, että sininen on selvästi oikeampi väri. Näillä palstoilla provon heitto on perus kikka jolla saadaan uskonsa puolustelijat takajaloilleen ja keskusteluja ja kiistelyä käydään sitten päivätolkulla. Edelleen, eikö sitäkin aikaa voisi viettää vaikka laatuaikana läheistensä kanssa. Olen osittain itse tämän koneella kököttelyn uhri, että se ärsyttää ja valmista ei tietenkään tule, kun kyseessä on uskomukset ja tarut tuhansien vuosien takaa, ei niissä kiistoissa tule hullua hurskaammaksi vai mitä, vai onko jossain asiassa ikinä päästy kiistelijöiden kesken yhteisymmärrykseen, siis ikinä?
eespäin Herran kansa vai eestaas
seemann
6427
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
osittain. Kyllähän aika perheelle on tärkeää, mutta kun äityli katsoo kauniita ja rohkeita tai tekee omia asioitaan niin voihan sitä välillä keskustella uskonasioistakin. En itsekkään halua osallistua kaikenlaisiin keskusteluihin mutta voin toki jakaa uskonnäkemyksiäni muillekin. En usko, että monikaan on valmis luopumaan omista käsityksistään, mutta ainahan keskustelut avartavat puolin ja toisin ja näin voi paremmin ymmärtää miksi ihmiset uskovat niinkuin uskovat.
Unski
Tähän ei ole kuin yksi selitys: Riippuvuus!
Tapanikin on roikkunut vuosikaupalla vatuloimassa samoja asioita kerta toisensa jälkeen enkä jaksa uskoa pätkääkään että kenenkään -edes Tapanin- kokeneen minkäänlaista merkittävää "avartumista".
Entäs Turust? Oletko kokenut saaneesi paljonkin henkistä pääomaa?
Loka lentää puolin ja toisin eikä kyse enää useinkaan ole uskosta, Jumalasta tai oikeellisuudesta. Ihmiset kilpailevat että kuka osaa olla näppärämpi suustaan, ja paremmin selitellä ummet ja lammet.
Uskoo ken uskoo ja mitä uskoo.
Onneksi omat vierailuni täällä ovat nykyään harvinaisia (ja aina huokaan ettei mitään uutta auringon alla...) ja kommentit jää kirjoittamatta.
Tämä nyt kolahti sen verran että ilmoitan olemassaolostani -olen siis vielä hengissä =)
että olemme päässeet yhteiymmärrykseen joskus, kun osallistujat ovat rehellisiä, kärsivällisiä, kunnioittavia, ja vilpittömiä.
Minä vietän paljon aikaa perheeni kanssa, mutta kyllä tekin olette perhettäni, ja näitä tärkeitä asioita on kiva keskustella teidänkin kanssa.
Tämä palstalle keskustelu on ollut minulle mahdollisuus harjoitella Suomea ja on ollut osaa minun henkilökohtaista pyhien kirjoitusten opiskelua, jota yritän tehdä päivittäin muuteknin. Palstasta saan aiheita mitä opiskelen itsekseen, ja joskus jakaan ajatukseni kanssanne.
Minusta tämä on ihan OK.
V.Mayfield
Tarkoitit kai harjoitella suomea, siis ei Suomea. Harjoitus on vielä tarpeen, joten älä lopeta...
lopeta. Vielä harjoittelen englantiakin.
V.Mayfield
teemme vuorokauden mittaan yhtä ja toista muutakin kuin tätä suomi24:ssä roikkumista. Itse kaipaan silloin tällöin pitkän päivän päätteeksi ajatusten nollaamista. Yhteen aikaan pelasin tietokonepelejä, nyttemmin olen löytänyt tämän yhtä hyödyttömän joskin hiukan enemmän hengenvoimia vaativan lajin.
Meillä kaikilla ei valitettavasti ole tällä hetkellä perhettä, jonka kanssa viettäisimme laatuaikaa.
Rekisteröityneistä käyttäjistä tulee ikään kuin tuttavia, jopa ystäviä, niistäkin, jotka ovat aivan toista mieltä kanssamme. Vastikään ilahduin suuresti, kun eräs pitkään poissa ollut keskustelija tuli uudelleen mukaan ja sain tietää, että hänen sairautensa ei ollut niin paha kuin luultiin.
No nyt on kesä tulossa ja luonto ja mökkielämä kutsuu. Ehkäpä keskustelut hyytyvät. Toivottavasti saat mielenrauhan!