Keskeinen Irakin vastaisen sodan perustelu groteskia tekopyhyyttä
USA auttoi Saddamia myös joukkotuhoasein 19801988
George W. Bush ja hänen lähipiirinsä esittävät hurjimpana osoituksena Saddam Husseinin vaarallisuudesta ja keskeisenä perusteluna "ennaltaehkäisevälle" hyökkäykselle Irakia vastaan sen, että Saddam käytti sodassa Irania vastaan vuosina 19801988 myrkkykaasua ja hyökkäsi kemiallisin asein myös omaa kurdiväestöään vastaan vuonna 1988. He vain jättävät kertomatta, että USA auttoi tuolloin kaikin tavoin Irakia joukkotuhoaseiden valmistamisessa ja käyttämisessä. USA:n presidenttinä oli Ronald Reagan ja varapresidenttinä nykyisen presidentin isä George Herbert Walker Bush.
"Vain toinen tapa tappaa ihmisiä"
Asioista perillä olevat ovat tienneet USA:n roolista koko ajan, ja vaihtoehtoiset yhdysvaltalaiset mediat ovat palauttaneet tosiasiat mieleen viime viikkoina (mm. Znetissä julkaistu Larry Everestin "Fueling the Iran-Iraq Slaughter", jonka esittämiä faktoja tässä kirjoituksessa osittain kerrataan).
Mutta laajemmalle yleisölle asiasta kertoi The New York Times 18. elokuuta kaunistelevalla otsikolla "Officers Say U.S. Aided Iraq in War Despite Use of Gas" (Upseerit sanovat, että USA auttoi Irakia sodassa huolimatta kaasun käytöstä).
Lehti kertoi, että johtavien upseerien mukaan, joilla oli suoraa tietoa salaisesta ohjelmasta, USA:n viranomaiset antoivat Irakille "ratkaisevaa" sotilaallista apua samaan aikaan kun USA:n tiedustelupalvelut tiesivät, että irakilaiset komentajat käyttäisivät kemiallisia aseita käydessään Iranin vastaisen sodan puolustustaisteluja.
On jo pitkään tiedetty, että USA antoi Irakille satelliittitiedustelu- ja muuta sotilaallista apua estääkseen Iranin voiton. Uutta New York Timesin jutussa oli USA:n sekaantumisen laajuus. "Yli 60 sotilastiedustelupalvelun (DIA) upseeria välitti Irakille yksityiskohtaista tietoa iranilaisten joukkojen sijoittelusta, taktisista taistelusuunnitelmista, ilmaiskusuunnitelmista ja arvioiduista pommitustuhoista."
Pentagonin ohjelma jatkui myös, kun kävi selväksi, että Irakin armeija "oli liittänyt kemialliset aseet arsenaaliinsa ja lisäsi ne sotasuunnitelmiinsa, joita amerikkalaiset neuvonantajat valmistelivat tai ehdottivat". Ilmeinen johtopäätös, jota Times ei tee, on, että USA:n suunnitelmat oli laadittu tietäen, että Irak käyttäisi kemiallisia aseita.
The Washingtonin Postin kuuluisa tutkiva toimittaja Bob Woodward kertoi jo 15.12.1986, että CIA alkoi antaa Irakille tiedustelutietoa, mitä se käytti "testatakseen" sinappikaasuhyökkäyksiään iranilaisjoukkoja vastaan. Arviolta 50 000 iranilaista sai surmansa kaasusodankäynnissä. (Bruce Jentleson: With Friends Like These Reagan, Bush, and Saddam, 19821990).
Yksi DIA:n upseeri kertoi New York Timesille, että Pentagon "ei ollut kovin kauhuissaan Irakin kaasun käytöstä. Se oli vain toinen tapa tappaa ihmisiä - joko luodilla tai fosgeenilla, ei sillä ollut väliä." Toinen tiedustelu-upseeri sanoi, että kaasun käyttö irakilaisten toimesta taistelukentällä ei antanut aihetta syvään strategiseen huoleen". Ja Times jatkoi: "Se mistä herra Reaganin apulaiset kantoivat hänen mukaansa huolta oli se, että Iran ei suorita läpimurtoa Faon niemimaalle eikä levitä islamilaista vallankumousta Kuwaitiin ja Saudi-Arabiaan."
USA pani sodan alulle
USA:n kyyninen ja manipuloiva rooli ei rajoittunut vain edellä kerrottuun. USA myös aktiivisesti yllytti Irakia aloittamaan sodan.
Vuoden 1979 alussa USA:n uskollinen liittolainen, Iranin shaahi Reza Pahlevi syrjäytettiin. Saman vuoden marraskuussa militantit iranilaisopiskelijat valtasivat USA:n Teheranin-lähetystön. Ja joulukuussa 1979 neuvostojoukot saapuivat Afganistaniin sen jälkeen kun USA oli organisoinut maassa aseellisen vastavallankumouksellisen kapinaliikkeen.
Tapahtumat järkyttivät USA:n johtoa. Ne uhkasivat heikentää USA:n otetta öljyrikkaasta Persianlahden alueesta ja antaa neuvostoliittolaiselle kilpailijalle geopoliittisen edun. USA lähti vastahyökkäykseen ja yksi monista rintamista oli yllyttää Irakia hyökkäämään Iraniin.
Tuolloin vallassa olleen Jimmy Carterin hallinnon virkailijat ovat koko ajan kiistäneet, että USA näytti Irakille vihreää valoa ennen kuin se aloitti 22.9.1980 hyökkäyksensä. Todisteet kuitenkin osoittavat, että USA teki juuri niin. Viisi kuukautta ennen hyökkäystä, 14.4.1980, Carterin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Zbigniew Brzezinski viestitti USA:n halukkuudesta yhteistyöhön Irakin kanssa ja korosti, ettei maiden välillä ole mitään eturistiriitaa. Kesäkuussa iranilaiset opiskelijat paljastivat Brzezinskin ulkoministeri Cyrus Vancelle toimittaman salaisen muistion, jossa suositeltiin Iranin "horjuttamista" sen naapureiden avulla.
Iranin silloisen presidentin Abol Hassan Bani-Sadrin mukaan Brzezinski tapasi Saddam Husseinin Jordaniassa kaksi kuukautta ennen Irakin hyökkäystä. "Brzezinski oli vakuuttanut Saddam Husseinille, ettei USA vastustaisi Khuzestanin irrottamista Iranista", Bani-Sadr kirjoitti. Khuzestan sijaitsee lounais-Iranissa.
Vuonna 1981, kun sota oli jo alkanut ja Reagan noussut USA:n presidentiksi, hänen ulkoministerinsä Alexander Haig totesi salaisessa muistiossaan Lähi-idän matkaltaan: "Oli myös mielenkiintoista vahvistaa todeksi, että presidentti Carter näytti irakilaisille vihreää valoa sodan aloittamiseksi Irania vastaan Fahdin [silloisen prinssin, myöhemmin kuninkaan] kautta." Kyse oli Saudi-Arabian Fahdista.
Lontoolainen Financial Times on myös todistanut, että USA välitti kolmansien maiden kautta Saddamin hallinnolle satelliittitiedustelutietoa ja johdatteli Irakia uskomaan, että Iranin joukot romahtaisivat nopeasti, jos Irak hyökkäisi.
Kun USA:n johto siis nyt puhuu Saddamista "raakana hyökkääjänä", siihen pitää lisätä, että USA oli sysäämässä Irakia pitkään, veriseen sotaan.
USA varusti ja manipuloi sekä Irakia että Irania
USA auttoi asein sekä Irakia että Irania ja manipuloi niitä varmistaakseen, ettei kumpikaan olisi saanut ratkaisevaa voittoa sodassa. Vuonna 1983 eräs USA:n virkailija julisti: "Me emme välitä paskaakaan niin kauan kuin Iranin ja Irakin verilöyly ei kosketa liittolaisiamme tai muuta voimatasapainoa." (Dilip Hiro: The Longest War)
Vuoteen 1982 tultaessa sota kääntyi Iranin eduksi. Kesäkuussa 1982 presidentti Reagan päätti, että USA "tekisi mitä tahansa mikä oli välttämätöntä ja laillista estääkseen Irakia häviämästä sotaa Iranin kanssa". "USA tuki aktiivisesti Irakin sotaponnisteluja toimittamalla irakilaisille miljardien dollarien luottoja, antamalla USA:n sotilaallisia tiedustelutietoja ja neuvoja irakilaisille ja valvomalla tarkoin kolmansien maiden asekauppoja Irakille varmistaakseen, että Irakilla oli vaadittava aseistus." (RealHistoryArchives.com)
USA piti huolta erityisesti siitä, että Irakille toimitettiin sotilaiden tuhoamisessa tehokkaita rypälepommeja.
Yli kahdeksan vuoden aikana USA antoi Irakille noin viisi miljardia dollaria taloudellista apua ja huolehti siitä, että sen liittolaiset varustivat Irakia miljardien dollarien arvosta aseilla. Britit myivät Irakille panssarivaunuja, ohjusten osia ja tykistöä, ranskalaiset haupisteja, Exocet-ohjuksia ja Mirage-hävittäjiä. Länsisaksalaiset toimittivat teknologiaa, jota käytettiin hermo- ja sinappikaasua valmistavissa irakilaisissa tehtaissa.
USA varusti Irakia biologisilla aseilla myös suoraan. William Blum kirjoittaa, että senaatin vuoden 1994 komitearaportin mukaan "vuodesta 1985, ellei aiemmin, vuoteen 1989 asti todellinen noidankeitos biologisia materiaaleja vietiin Irakiin yksityisten amerikkalaisten toimittajien toimesta varustettuna USA:n kauppaministeriön luvilla ja lisensseillä" (Counterpunch, 20.8.2002)
"Nämä USA:n viemät mikro-organismit olivat identtisiä niiden kanssa, joita YK:n asetarkastajat löysivät ja poistivat Irakin biologisen sodankäynnin ohjelmasta", toteaa Blum mainittuun senaatin raporttiin nojaten.
Aseita Iranille
Iranin ja Irakin sodan aikana USA kallistui kyynisesti ensin toiselle, sitten toiselle puolelle edistääkseen omia tavoitteitaan.
Niinpä USA kannusti salaa Israelia toimittamaan aseita Iranille jo 1980-luvun alussa ja alkoi sitten vuonna 1985 toimittaa sille suoraan aseita osana surullisenkuuluisaa Iran-Contra -operaatiota. Syyskuussa 1986 Reaganin virkailija Oliver North jopa lupasi Iranille, että USA voisi käyttää vaikutusvaltaansa ystävällismielisiin arabimaihin Saddamin hallinnon kaatamiseksi.
Samoihin aikoihin Iran saavutti suuren voiton valtaamalla Irakin Faon niemimaan. New York Times kirjoitti 19.1.1987, että irakilaisten upseerien mielestä heidän tappionsa johtui USA:n välittämistä vääristä tiedustelutiedoista.
New York Timesin (12.1.1987) mukaan "amerikkalaiset tiedustelupalvelut varustivatkin sekä Irania että Irakia tahallisesti väärillä tai epätarkoilla tiedustelutiedoilla kuluneina vuosina". Times kertoi motiivinkin otsikossaan: "Estää kumpaakaan puolta voittamasta". Henry Kissinger sanoi saman asian näin: "Vahinko, etteivät ne molemmat voi hävitä."
Bob Woodward toteaa, että annostelemalla taktisia tietoja molemmille puolille USA aiheutti harkitusti pattitilanteen. "Sota oli verinen lähes miljoona oli saanut surmansa, haavoittunut tai vangittu kummaltakin puolelta. Tämä ei ollut peliä operaatiokeskuksessa. Se oli teurastusta." (Bob Woodward: Veil The Secret Wars of the CIA 19811987)
Hyökkäys kurdeja vastaan
Pelko Irakin tappiosta ja USA:n Iranin kanssa yrittämän salaisen kaupankäynnin epäonnistuminen sai USA:n kallistumaan takaisin Irakin puoleen. Woodward kirjoittaa, että vuoden 1986 lopulla CIA:n johtaja William Casey "oli tavannut Irakin johtajia kannustaakseen heitä uusiin hyökkäyksiin Irania, erityisesti sen taloudellisia kohteita vastaan".
Reagan lähetti 1986 Saddam Husseinille salaisen viestin kertoen, että Irakin pitäisi tehostaa ilmasotaansa ja Iranin pommittamista. Näin tapahtuikin "kaupunkien sodan" aikana, kun monet Irakin pommituslaivueet suunnattiin suoraan talous- ja siviilikohteisiin.
Vuonna 1988, Irakin tehtyä myrkkykaasuhyökkäyksen kurdeja vastaan Halabjassa pohjois-Irakissa ja surmattua noin 5 000 ihmistä, USA:n apua Irakille itse asiassa kasvoi. Los Angeles Timesin (13.2.1991) mukaan USA:n tiedustelu raportoi, että USA:n toimittamia helikoptereita oli käytetty kemiallisissa hyökkäyksissä Irakin kurdeja vastaan
USA auttoi Saddamia myös joukkotuhoasein 19801988
George W. Bush ja hänen lähipiirinsä esittävät hurjimpana osoituksena Saddam Husseinin vaarallisuudesta ja keskeisenä perusteluna "ennaltaehkäisevälle" hyökkäykselle Irakia vastaan sen, että Saddam käytti sodassa Irania vastaan vuosina 19801988 myrkkykaasua ja hyökkäsi kemiallisin asein myös omaa kurdiväestöään vastaan vuonna 1988. He vain jättävät kertomatta, että USA auttoi tuolloin kaikin tavoin Irakia joukkotuhoaseiden valmistamisessa ja käyttämisessä. USA:n presidenttinä oli Ronald Reagan ja varapresidenttinä nykyisen presidentin isä George Herbert Walker Bush.
"Vain toinen tapa tappaa ihmisiä"
Asioista perillä olevat ovat tienneet USA:n roolista koko ajan, ja vaihtoehtoiset yhdysvaltalaiset mediat ovat palauttaneet tosiasiat mieleen viime viikkoina (mm. Znetissä julkaistu Larry Everestin "Fueling the Iran-Iraq Slaughter", jonka esittämiä faktoja tässä kirjoituksessa osittain kerrataan).
Mutta laajemmalle yleisölle asiasta kertoi The New York Times 18. elokuuta kaunistelevalla otsikolla "Officers Say U.S. Aided Iraq in War Despite Use of Gas" (Upseerit sanovat, että USA auttoi Irakia sodassa huolimatta kaasun käytöstä).
Lehti kertoi, että johtavien upseerien mukaan, joilla oli suoraa tietoa salaisesta ohjelmasta, USA:n viranomaiset antoivat Irakille "ratkaisevaa" sotilaallista apua samaan aikaan kun USA:n tiedustelupalvelut tiesivät, että irakilaiset komentajat käyttäisivät kemiallisia aseita käydessään Iranin vastaisen sodan puolustustaisteluja.
On jo pitkään tiedetty, että USA antoi Irakille satelliittitiedustelu- ja muuta sotilaallista apua estääkseen Iranin voiton. Uutta New York Timesin jutussa oli USA:n sekaantumisen laajuus. "Yli 60 sotilastiedustelupalvelun (DIA) upseeria välitti Irakille yksityiskohtaista tietoa iranilaisten joukkojen sijoittelusta, taktisista taistelusuunnitelmista, ilmaiskusuunnitelmista ja arvioiduista pommitustuhoista."
Pentagonin ohjelma jatkui myös, kun kävi selväksi, että Irakin armeija "oli liittänyt kemialliset aseet arsenaaliinsa ja lisäsi ne sotasuunnitelmiinsa, joita amerikkalaiset neuvonantajat valmistelivat tai ehdottivat". Ilmeinen johtopäätös, jota Times ei tee, on, että USA:n suunnitelmat oli laadittu tietäen, että Irak käyttäisi kemiallisia aseita.
The Washingtonin Postin kuuluisa tutkiva toimittaja Bob Woodward kertoi jo 15.12.1986, että CIA alkoi antaa Irakille tiedustelutietoa, mitä se käytti "testatakseen" sinappikaasuhyökkäyksiään iranilaisjoukkoja vastaan. Arviolta 50 000 iranilaista sai surmansa kaasusodankäynnissä. (Bruce Jentleson: With Friends Like These Reagan, Bush, and Saddam, 19821990).
Yksi DIA:n upseeri kertoi New York Timesille, että Pentagon "ei ollut kovin kauhuissaan Irakin kaasun käytöstä. Se oli vain toinen tapa tappaa ihmisiä - joko luodilla tai fosgeenilla, ei sillä ollut väliä." Toinen tiedustelu-upseeri sanoi, että kaasun käyttö irakilaisten toimesta taistelukentällä ei antanut aihetta syvään strategiseen huoleen". Ja Times jatkoi: "Se mistä herra Reaganin apulaiset kantoivat hänen mukaansa huolta oli se, että Iran ei suorita läpimurtoa Faon niemimaalle eikä levitä islamilaista vallankumousta Kuwaitiin ja Saudi-Arabiaan."
USA pani sodan alulle
USA:n kyyninen ja manipuloiva rooli ei rajoittunut vain edellä kerrottuun. USA myös aktiivisesti yllytti Irakia aloittamaan sodan.
Vuoden 1979 alussa USA:n uskollinen liittolainen, Iranin shaahi Reza Pahlevi syrjäytettiin. Saman vuoden marraskuussa militantit iranilaisopiskelijat valtasivat USA:n Teheranin-lähetystön. Ja joulukuussa 1979 neuvostojoukot saapuivat Afganistaniin sen jälkeen kun USA oli organisoinut maassa aseellisen vastavallankumouksellisen kapinaliikkeen.
Tapahtumat järkyttivät USA:n johtoa. Ne uhkasivat heikentää USA:n otetta öljyrikkaasta Persianlahden alueesta ja antaa neuvostoliittolaiselle kilpailijalle geopoliittisen edun. USA lähti vastahyökkäykseen ja yksi monista rintamista oli yllyttää Irakia hyökkäämään Iraniin.
Tuolloin vallassa olleen Jimmy Carterin hallinnon virkailijat ovat koko ajan kiistäneet, että USA näytti Irakille vihreää valoa ennen kuin se aloitti 22.9.1980 hyökkäyksensä. Todisteet kuitenkin osoittavat, että USA teki juuri niin. Viisi kuukautta ennen hyökkäystä, 14.4.1980, Carterin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Zbigniew Brzezinski viestitti USA:n halukkuudesta yhteistyöhön Irakin kanssa ja korosti, ettei maiden välillä ole mitään eturistiriitaa. Kesäkuussa iranilaiset opiskelijat paljastivat Brzezinskin ulkoministeri Cyrus Vancelle toimittaman salaisen muistion, jossa suositeltiin Iranin "horjuttamista" sen naapureiden avulla.
Iranin silloisen presidentin Abol Hassan Bani-Sadrin mukaan Brzezinski tapasi Saddam Husseinin Jordaniassa kaksi kuukautta ennen Irakin hyökkäystä. "Brzezinski oli vakuuttanut Saddam Husseinille, ettei USA vastustaisi Khuzestanin irrottamista Iranista", Bani-Sadr kirjoitti. Khuzestan sijaitsee lounais-Iranissa.
Vuonna 1981, kun sota oli jo alkanut ja Reagan noussut USA:n presidentiksi, hänen ulkoministerinsä Alexander Haig totesi salaisessa muistiossaan Lähi-idän matkaltaan: "Oli myös mielenkiintoista vahvistaa todeksi, että presidentti Carter näytti irakilaisille vihreää valoa sodan aloittamiseksi Irania vastaan Fahdin [silloisen prinssin, myöhemmin kuninkaan] kautta." Kyse oli Saudi-Arabian Fahdista.
Lontoolainen Financial Times on myös todistanut, että USA välitti kolmansien maiden kautta Saddamin hallinnolle satelliittitiedustelutietoa ja johdatteli Irakia uskomaan, että Iranin joukot romahtaisivat nopeasti, jos Irak hyökkäisi.
Kun USA:n johto siis nyt puhuu Saddamista "raakana hyökkääjänä", siihen pitää lisätä, että USA oli sysäämässä Irakia pitkään, veriseen sotaan.
USA varusti ja manipuloi sekä Irakia että Irania
USA auttoi asein sekä Irakia että Irania ja manipuloi niitä varmistaakseen, ettei kumpikaan olisi saanut ratkaisevaa voittoa sodassa. Vuonna 1983 eräs USA:n virkailija julisti: "Me emme välitä paskaakaan niin kauan kuin Iranin ja Irakin verilöyly ei kosketa liittolaisiamme tai muuta voimatasapainoa." (Dilip Hiro: The Longest War)
Vuoteen 1982 tultaessa sota kääntyi Iranin eduksi. Kesäkuussa 1982 presidentti Reagan päätti, että USA "tekisi mitä tahansa mikä oli välttämätöntä ja laillista estääkseen Irakia häviämästä sotaa Iranin kanssa". "USA tuki aktiivisesti Irakin sotaponnisteluja toimittamalla irakilaisille miljardien dollarien luottoja, antamalla USA:n sotilaallisia tiedustelutietoja ja neuvoja irakilaisille ja valvomalla tarkoin kolmansien maiden asekauppoja Irakille varmistaakseen, että Irakilla oli vaadittava aseistus." (RealHistoryArchives.com)
USA piti huolta erityisesti siitä, että Irakille toimitettiin sotilaiden tuhoamisessa tehokkaita rypälepommeja.
Yli kahdeksan vuoden aikana USA antoi Irakille noin viisi miljardia dollaria taloudellista apua ja huolehti siitä, että sen liittolaiset varustivat Irakia miljardien dollarien arvosta aseilla. Britit myivät Irakille panssarivaunuja, ohjusten osia ja tykistöä, ranskalaiset haupisteja, Exocet-ohjuksia ja Mirage-hävittäjiä. Länsisaksalaiset toimittivat teknologiaa, jota käytettiin hermo- ja sinappikaasua valmistavissa irakilaisissa tehtaissa.
USA varusti Irakia biologisilla aseilla myös suoraan. William Blum kirjoittaa, että senaatin vuoden 1994 komitearaportin mukaan "vuodesta 1985, ellei aiemmin, vuoteen 1989 asti todellinen noidankeitos biologisia materiaaleja vietiin Irakiin yksityisten amerikkalaisten toimittajien toimesta varustettuna USA:n kauppaministeriön luvilla ja lisensseillä" (Counterpunch, 20.8.2002)
"Nämä USA:n viemät mikro-organismit olivat identtisiä niiden kanssa, joita YK:n asetarkastajat löysivät ja poistivat Irakin biologisen sodankäynnin ohjelmasta", toteaa Blum mainittuun senaatin raporttiin nojaten.
Aseita Iranille
Iranin ja Irakin sodan aikana USA kallistui kyynisesti ensin toiselle, sitten toiselle puolelle edistääkseen omia tavoitteitaan.
Niinpä USA kannusti salaa Israelia toimittamaan aseita Iranille jo 1980-luvun alussa ja alkoi sitten vuonna 1985 toimittaa sille suoraan aseita osana surullisenkuuluisaa Iran-Contra -operaatiota. Syyskuussa 1986 Reaganin virkailija Oliver North jopa lupasi Iranille, että USA voisi käyttää vaikutusvaltaansa ystävällismielisiin arabimaihin Saddamin hallinnon kaatamiseksi.
Samoihin aikoihin Iran saavutti suuren voiton valtaamalla Irakin Faon niemimaan. New York Times kirjoitti 19.1.1987, että irakilaisten upseerien mielestä heidän tappionsa johtui USA:n välittämistä vääristä tiedustelutiedoista.
New York Timesin (12.1.1987) mukaan "amerikkalaiset tiedustelupalvelut varustivatkin sekä Irania että Irakia tahallisesti väärillä tai epätarkoilla tiedustelutiedoilla kuluneina vuosina". Times kertoi motiivinkin otsikossaan: "Estää kumpaakaan puolta voittamasta". Henry Kissinger sanoi saman asian näin: "Vahinko, etteivät ne molemmat voi hävitä."
Bob Woodward toteaa, että annostelemalla taktisia tietoja molemmille puolille USA aiheutti harkitusti pattitilanteen. "Sota oli verinen lähes miljoona oli saanut surmansa, haavoittunut tai vangittu kummaltakin puolelta. Tämä ei ollut peliä operaatiokeskuksessa. Se oli teurastusta." (Bob Woodward: Veil The Secret Wars of the CIA 19811987)
Hyökkäys kurdeja vastaan
Pelko Irakin tappiosta ja USA:n Iranin kanssa yrittämän salaisen kaupankäynnin epäonnistuminen sai USA:n kallistumaan takaisin Irakin puoleen. Woodward kirjoittaa, että vuoden 1986 lopulla CIA:n johtaja William Casey "oli tavannut Irakin johtajia kannustaakseen heitä uusiin hyökkäyksiin Irania, erityisesti sen taloudellisia kohteita vastaan".
Reagan lähetti 1986 Saddam Husseinille salaisen viestin kertoen, että Irakin pitäisi tehostaa ilmasotaansa ja Iranin pommittamista. Näin tapahtuikin "kaupunkien sodan" aikana, kun monet Irakin pommituslaivueet suunnattiin suoraan talous- ja siviilikohteisiin.
Vuonna 1988, Irakin tehtyä myrkkykaasuhyökkäyksen kurdeja vastaan Halabjassa pohjois-Irakissa ja surmattua noin 5 000 ihmistä, USA:n apua Irakille itse asiassa kasvoi. Los Angeles Timesin (13.2.1991) mukaan USA:n tiedustelu raportoi, että USA:n toimittamia helikoptereita oli käytetty kemiallisissa hyökkäyksissä Irakin kurdeja vastaan
Vastaukset 6
Vanhimmat
-- Vuonna 1988, Irakin tehtyä myrkkykaasuhyökkäyksen kurdeja vastaan Halabjassa pohjois-Irakissa ja surmattua noin 5 000 ihmistä, USA:n apua Irakille itse asiassa kasvoi. Los Angeles Timesin (13.2.1991) mukaan USA:n tiedustelu raportoi, että USA:n toimittamia helikoptereita oli käytetty kemiallisissa hyökkäyksissä Irakin kurdeja vastaan --
Tämä on varmastikin eniten kerrottu valhe. Pentagon on itse myöntänyt, että kurdit kuolivat Iranin käyttämään kaasuun Iranin ja Irakin joukkojen välisessä taistelussa, siis mitään Saddamin määrämää kurdien murhausta ei ole tapahtunut!
Toinen asia mikä on pimitetty tyystin on se, että Irakin WMD-aseet oli tuhottu jo 1995. Tämä siis USAhan loikanneen Irakin aseohjelman johtajan mukaan...
Oletpa todella jaksanut kirjoittaa pitkän tekstin vain USA:ta haukkuaksesi.
No, onhan sekin jonkinlainen kirjoittamisen motivaatio.Epäilen vain, että nykyajan ihmiset ovat niin lyhytjänteisiä, että lyhyemmällä tekstillä voisit saada enemmän lukijoita.
Muuten olen sitä mieltä, että näitä USA:n haukkumatekstejä on kyllä jo ollut aivan riittämiin, joten mitään kovin uutta USA:n syntilistaan ei enää ole helppoa keksiä.
Olisikohan vähitellen aika siirtyä pohtimaan sitä aihetta, millä keinoin voitaisiin rakentaa tästä murentuvasta maailmasta vähän ehjempi ja onnellisempi paikka meidän kaikkien elettäväksi?
haukkumista vaan faktojen toteamista, hyvin kasattu, perusteellinen selvitys asiasta josta useimmilla on hyvin hataria, virheellisiä mielikuvia ... todella hyvä kirjoitus, pystyisinpä samaan.
"Olisikohan vähitellen aika siirtyä pohtimaan sitä aihetta, millä keinoin voitaisiin rakentaa tästä murentuvasta maailmasta vähän ehjempi ja onnellisempi paikka meidän kaikkien elettäväksi?"
Miten olisi USA:n demokratisointi?
Asiallinen kirjoitus, lukemalla ja ajattelemalla monelle varmmaan selviää joitakin asioiden syy yhteyksiä.
Nykyistä tilannetta voi jossain määrin verrata Afganistanin Taleban hallinnon sekä Bin Labenin ja Yhdysvaltojen välisiin kytköksiin.
Talebania ja Bin Labenia ei kenties olisi ollut olemassa ilman Yhdysvaltojen tukea.
'
Samoin Yhdysvallat on aikoinaan tukenut ja vahvistanut Saddam Husseinin asemaa Irakin johdossa.
Taleban, bin Laden, Hussein ... kaikissa tapauksissa on kysymys USA:n moposta joka karkasi käsistä ja piti romuttaa.
Oletpa todella jaksanut kirjoittaa pitkän tekstin vain USA:ta haukkuaksesi.
No, onhan sekin jonkinlainen kirjoittamisen motivaatio.Epäilen vain, että nykyajan ihmiset ovat niin lyhytjänteisiä, että lyhyemmällä tekstillä voisit saada enemmän lukijoita.
Muuten olen sitä mieltä, että näitä USA:n haukkumatekstejä on kyllä jo ollut aivan riittämiin, joten mitään kovin uutta USA:n syntilistaan ei enää ole helppoa keksiä.
Olisikohan vähitellen aika siirtyä pohtimaan sitä aihetta, millä keinoin voitaisiin rakentaa tästä murentuvasta maailmasta vähän ehjempi ja onnellisempi paikka meidän kaikkien elettäväksi?