Maaliskuun New Scientist-lehdessä oli mielenkiintoinen sapiensin ja neandertalin ihmisen historiaa käsittelevä artikkeli "The Neanderthal Within".
Se mikä teki säväyksen oli raportointi varsin tuoreista tutkimuksista, joissa verrattaessa joukon nykyihmisten perimää keskenään on löydetty jaksoja, joiden viimeisin yhteinen edeltäjä on historiassa ajalta paljon ennen sapiensien kehittymistä - siis paljon ennen Y-kromosomi-Aatamia ja mtEevaa.
Tuo on sikäli mielenkiintoinen havainto, että siihen liittyy 2 aika mielenkiintoista selitysvaihtoehtoa, joko
a) Multiregionalismi tekee paluun (sapiensin suht samanaikainen kehittyminen useissa paikoissa -> yhteiset edeltäjät kauempana historiassa). Ainakaan pelkästään yksittäinen kantapopulaatio n. 160000 v sitten ei voi olla täysin tuon löydettyjen sekvenssien eravaisuuksien takana.
tai sitten se paljon todennäköisempi, ja myös mielenkiintoisempi vaihtoehto:
b) ***Meidän perimässämme on jälkiä sapiensin risteytymisestä neandertalin, ja mahdollisesti jopa erectuksen kanssa!***
Tuon tapaisia kaukaiseen yhteiseen edeltäjään viittaavia sekvenssejä on löydetty muutamia, ja ne eivät ole mtDNA:sta tai Y-kromosomista vaan siitä rekombinaatioiden tuloksena muokkautuneesta "perinteisestä" ydin DNA:sta. Esim. verrattaessa geeniä PDHA1 35 ihmisellä ympäri maailmaa, löydettiin nykypopulaatioista haplotyyppejä, joiden viimeisin yhteinen edeltäjä on elänyt n. 1,8 miljoonaa vuotta sitten.
Lukekaa!
http://www.encyclopedia.com/doc/1Y1-104873074.html
Meissä kaikissa on pieni neandertalilainen
13
1323
Vastaukset
- kaunopuheisia
selitystarinoita taas - ei ihminen ole mistään kehittynyt. Alkuperämme on 6000 vuoden takana suurinpiirtein.
- joku ihmettelijä
mistä tuo 6000 vuotta tulee?
Tuossa tapauksessa se simpanssin edeltäjän risteytyminen ei tapahtunut sapiensin kanssa vaan jonkun kaukaisen edeltäjämme.
- GraaL
Mitenkä ne solut osaavat arvioida että päättää mikä olomuoto eliölle (elävä olento) on siinä muuttuvassa muutostilassa se parempi vaihtoehto? ja mitenkä todennäköistä on, että vain valinnoilla saataisiin riittävä muutos (evoluutio). Kuka on ohjelmoinyt geenin biologisen informaation "rakennusohjeet"?
Miten tuo liittyy ketjun aiheeseen? Jos sinulla on muuta off-topic jurnutettavaa, niin avaa oma ketjusi.
>>Mitenkä ne solut osaavat arvioida että päättää mikä olomuoto eliölle (elävä olento) on siinä muuttuvassa muutostilassa se parempi vaihtoehto?>ja mitenkä todennäköistä on, että vain valinnoilla saataisiin riittävä muutos (evoluutio).>Kuka on ohjelmoinyt geenin biologisen informaation "rakennusohjeet"?- Se jokin on?
illuminatus kirjoitti:
Miten tuo liittyy ketjun aiheeseen? Jos sinulla on muuta off-topic jurnutettavaa, niin avaa oma ketjusi.
>>Mitenkä ne solut osaavat arvioida että päättää mikä olomuoto eliölle (elävä olento) on siinä muuttuvassa muutostilassa se parempi vaihtoehto?>ja mitenkä todennäköistä on, että vain valinnoilla saataisiin riittävä muutos (evoluutio).>Kuka on ohjelmoinyt geenin biologisen informaation "rakennusohjeet"?ja muuntelulla (mutaatiolla)
http://www.kp-art.fi/taustaa/taustaa2/13.htm Se jokin on? kirjoitti:
ja muuntelulla (mutaatiolla)
http://www.kp-art.fi/taustaa/taustaa2/13.htmNauretaan sitten siellä Pälikön tyhmyyksille.
- Turkana
ovat tietysti usein lisääntymiskyvyttömiä tai muuten eivät pärjää kilpailussa kantalajiensa kanssa, varsinkin eläinmaailmassa, mutta aina joskus hybridi onkin elinkelpoisempi kuin kantalajit, varsinkin, jos ympäristössä on vaikeat elinolosuhteet. Tällöin hybridisaatio saattaa antaa evoluutiolle vauhtia.
Hybridit voivat alkaa lisääntyä omana lajinaan, jolla on molempien kantalajien geenejä, joista luonnonvalinta päästää jatkoon parhaiten toimivat, jolloin tämän uuden lajin kehitys voi olla hyvinkin nopeaa.
Toinen vaihtoehto on, että hybridit toimivat geenien välittäjinä kantalajien välillä, jolloin nuo lajit saavat toisiltaan geenejä, joilla niiden perimät rikastuvat tai pysyvät elinvoimaisina, kuten esim. darwininsirkuista on huomattu. Joka tapauksessa hybridi, joka menestyy, tuottaa huomattavasti lisää muuntelua luonnonvalinnalle.
Kasvimaailmassa tuo hybridisaatio on huomattavasti yleisempää kuin eläimillä, kasveista 40%:n arvioidaan olevan alunperin hybridejä ja ainakin puolet kukkakasveista. Linnuistakin n. joka kymmenennen lajin on todettu risteytyvän jonkin toisen lintulajin kanssa vielä nykyäänkin ja kaloilla tämä on vielä yleisempää.
Hybridisaatiota on aliarvioitu ja niinkuin tuossa simpanssilinkissä todettiin, tulemme varmasti löytämään lisää hybridejä, kun osaamme niitä etsiä.
Äänestän siis vaihtoehtoa b).Tuossa NS:n jutussa hiukan spekuloitiin silläkin, että sapiens saattoi saada sen ratkaisevan valintaedun neandertalilaisiin verrattuna heiltä itseltään.
Tuossa viitataan samaan asiaan.
Noita vastaavia löytöjä on siis ainakin Kiinasta, Romaniasta ja Portugalista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 174386
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1842499Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731637Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella261324Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641187Toivoisin etten jännittäisi
niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti42932- 113928
- 171904
Junan kylkeen autolla
Miten helevetissä voi ajaa auton junan kylkeen?? Puhelinta hivelöity kenties!!? Koirat vielä kyydissä on käsittämätöntä75894Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon18831