Odotellaan tässä lähetettä Taysin lapsettomuuspolille, miten mahtaa olla, kun siemennesteanalyysissä miehelle olivat sanoneet ettei mitään lapsettomuushoitoja suostuta tekemään, kun mies polttaa askin päivässä?
Lapsettomuushoidot ja tupakointi?
16
5210
Vastaukset
- sitten on.
Ja hyvä päätös onkin. Vaihda miestä.
- jaki karhu
joskus aikoinaan mun ex-miehelleni,kun hakeuduimme lapsettomuusklinikalle. Tupakka pois ja sitten harkintaan. Sain kuiteskin silloin clomit,joista ei ollut kyllä apuja mulle.
Tupakka heikentää simppojen laatua,samoin runsas alkoholin käyttö. Elikkäs jos niissä on jotain häikkää,niin herkemmin alkavat asiasta sanomaan.Vähentäminenkin voisi auttaa :)- mgs
Entä jos siemennesteanalyysissä on kaikki kunnossa? Eli miehellä on hyvä sperma ja lapsia jo ennestään. Pitääkö hänen sitten lopettaa tupakointi? Olisi kyllä ihana, jos mies tällä verukkeella innostuisi lopettamaan, on se aika kelju tapa. Itse en tupakoi ja joskus harmittaa se haju.
Meillä mies todella meinasi lopettaa tupakoinnin, mutta kun siemennesteanalyysin tulokset oli hyvät, niin ei sitten lopettanutkaan. Nyt odotellaan lääkärille pääsyä, sittenpä kuullaan, mitä hän asiasta sanoo. - Jaki karhu
mgs kirjoitti:
Entä jos siemennesteanalyysissä on kaikki kunnossa? Eli miehellä on hyvä sperma ja lapsia jo ennestään. Pitääkö hänen sitten lopettaa tupakointi? Olisi kyllä ihana, jos mies tällä verukkeella innostuisi lopettamaan, on se aika kelju tapa. Itse en tupakoi ja joskus harmittaa se haju.
Meillä mies todella meinasi lopettaa tupakoinnin, mutta kun siemennesteanalyysin tulokset oli hyvät, niin ei sitten lopettanutkaan. Nyt odotellaan lääkärille pääsyä, sittenpä kuullaan, mitä hän asiasta sanoo.yleensä suosittelee sitä lopettamista. Vaikka niistä monet itsekin polttavat kuin korsteenit..
Hyvähän se tietysti on jos miehesi lopettaa sen jo ihan itsensäkin takia,vaikka ei se välttämättä ihan helposti käy. Pidetään peukkuja teille,että saatte kaiken tarvittavan avun ja hoidon!! - ???
Jaki karhu kirjoitti:
yleensä suosittelee sitä lopettamista. Vaikka niistä monet itsekin polttavat kuin korsteenit..
Hyvähän se tietysti on jos miehesi lopettaa sen jo ihan itsensäkin takia,vaikka ei se välttämättä ihan helposti käy. Pidetään peukkuja teille,että saatte kaiken tarvittavan avun ja hoidon!!Kyllähän se meidän isäntä olis varmasti jo lopettanut, jos se kävisi ihan tuosta vain. Ja kyllä varmasti haluaa sitä lasta ihan yhtälailla kuin minäkin. Jotenkin en raaski kauhiasti vaatia lopettamaan, kun on jo muutenkin niin mahdottoman syyllisyyden tunto kun tuntuu että tässä nyt hyvä mies muutenkin joutuu niin kauhiaan pyöritykseen sen takia, kun sattui nyt valitsemaan naisen, joka ei toimikkaan niinkuin naisen pitäisi. Kun kuitenkin aikaslailla varmaa on että se vika on minussa.
- mies...
??? kirjoitti:
Kyllähän se meidän isäntä olis varmasti jo lopettanut, jos se kävisi ihan tuosta vain. Ja kyllä varmasti haluaa sitä lasta ihan yhtälailla kuin minäkin. Jotenkin en raaski kauhiasti vaatia lopettamaan, kun on jo muutenkin niin mahdottoman syyllisyyden tunto kun tuntuu että tässä nyt hyvä mies muutenkin joutuu niin kauhiaan pyöritykseen sen takia, kun sattui nyt valitsemaan naisen, joka ei toimikkaan niinkuin naisen pitäisi. Kun kuitenkin aikaslailla varmaa on että se vika on minussa.
polttaa varmasti yli askin päivässä. Välillä on ollut vähemmällä, mutta aina kun tuo hoito on ajankohtainen niin menee ehkä vieläkin enempi!
En minä, eikä lääkärit meidän klikalla (yksityinen) pakota lopettamaan, eikä varmasti siihen tuossa vaiheessa kokonaan pystyisikään.
Toki olisihan se paras kun ei polttaisi!
Meillä kuitenkin vika on minussa, vaikka en polta! Miehellä nytkin simpat huippuluokkaa, kun tällä viikolla kävi taas kavereita purkittamassa.
Määrä oli reilusti yli normaalin ja liikkuvuus ja ulkomuoto ym muut vain muutaman prosentin alle täyden!
Niin että tiedä sitä sitten, mistä kaikki johtuu...
ps. tunnen yhen vajaa nelikymppisen naisen, joka polttaa varmaan kaksi-kolme askia päivässä! Mutta niinpä teki tossa vaan kolme mukulaa peräjälkeen... ja ilman hoitoja!!! Eikä ole ollut polttamatta päivääkään niin odotusaikana kun jälkeenkään! AAARRRGGGHHHH!!! - Jaki karhu
??? kirjoitti:
Kyllähän se meidän isäntä olis varmasti jo lopettanut, jos se kävisi ihan tuosta vain. Ja kyllä varmasti haluaa sitä lasta ihan yhtälailla kuin minäkin. Jotenkin en raaski kauhiasti vaatia lopettamaan, kun on jo muutenkin niin mahdottoman syyllisyyden tunto kun tuntuu että tässä nyt hyvä mies muutenkin joutuu niin kauhiaan pyöritykseen sen takia, kun sattui nyt valitsemaan naisen, joka ei toimikkaan niinkuin naisen pitäisi. Kun kuitenkin aikaslailla varmaa on että se vika on minussa.
kuitenkaan syyllistä itseäsi. Miehesi varmaan rakastui sinuun ihan muut syyt päällimmäisenä mielessä kuin lasten saaminen ja tekeminen.
Uskon ja toivon,että hän rakastaa sinua sinun itsesi takia eikä lasten saamisen vuoksi.
Ja että vaikka ette lapsia saisikaan niin voitte silti nauttia yhteisestä elämästä aidosti ja tunteella.
Ehkä se tupakan lopettaminen olisi nyt tuohon saumaan iso askel ja hankalaa toteuttaa. Paineiden kasvaessa ei ole helppoa vaan heittää tupakkaa pois.
Tuttavapiirissäni ja perheessäni on ollut tupakan polttajia ja kaikki ovat lopettaneet vasta sitten kun on ollut ihan pakko tai siltä itsestä alkanut tuntumaan,et nyt se onnistuisi.
Itsekin olen ikäni ollut passiivinen tupakoitisja ja poltin itsekin n. vuoden päivät. mutta lppetin kun tapasin nykyisen mieheni ja hän sanoi suukkojeni maistuvan pahoille tupakan takia. Itselle se oli suht helppoa,mutta tiedän ettei se kaikille ole sitä lainkaan. - ???
Jaki karhu kirjoitti:
kuitenkaan syyllistä itseäsi. Miehesi varmaan rakastui sinuun ihan muut syyt päällimmäisenä mielessä kuin lasten saaminen ja tekeminen.
Uskon ja toivon,että hän rakastaa sinua sinun itsesi takia eikä lasten saamisen vuoksi.
Ja että vaikka ette lapsia saisikaan niin voitte silti nauttia yhteisestä elämästä aidosti ja tunteella.
Ehkä se tupakan lopettaminen olisi nyt tuohon saumaan iso askel ja hankalaa toteuttaa. Paineiden kasvaessa ei ole helppoa vaan heittää tupakkaa pois.
Tuttavapiirissäni ja perheessäni on ollut tupakan polttajia ja kaikki ovat lopettaneet vasta sitten kun on ollut ihan pakko tai siltä itsestä alkanut tuntumaan,et nyt se onnistuisi.
Itsekin olen ikäni ollut passiivinen tupakoitisja ja poltin itsekin n. vuoden päivät. mutta lppetin kun tapasin nykyisen mieheni ja hän sanoi suukkojeni maistuvan pahoille tupakan takia. Itselle se oli suht helppoa,mutta tiedän ettei se kaikille ole sitä lainkaan.Tosiaan suuret kiitokset lohdutuksen sanoista, kai tässä on tunteet niin pinnassa, kun pikkuhiljaa alkaa vasta hahmottaa, miten iso urakka tässä on edessä. Jotenkin se rakkaus on vain niin kummallista, kun toisaalta ei haluaisi rakkaastaan päästää irti, mutta toisaalta ei haluaisi että toinen joutuu minun takiani ehkä lopun ikäänsä olemaan lapsettomana. Ja kun on niin kovin vaikea löytää elämälle tarkoitusta ilman niitä omia lapsia...
- Jaki karhu
??? kirjoitti:
Tosiaan suuret kiitokset lohdutuksen sanoista, kai tässä on tunteet niin pinnassa, kun pikkuhiljaa alkaa vasta hahmottaa, miten iso urakka tässä on edessä. Jotenkin se rakkaus on vain niin kummallista, kun toisaalta ei haluaisi rakkaastaan päästää irti, mutta toisaalta ei haluaisi että toinen joutuu minun takiani ehkä lopun ikäänsä olemaan lapsettomana. Ja kun on niin kovin vaikea löytää elämälle tarkoitusta ilman niitä omia lapsia...
Niin kyllähän se vaikeelta tuntuu,mutta uskon että ajankanssa lapsettomuuteen alkaa sopeutumaan. Ja niitä elämän pieniä asioita alkaa arvostaa entistäkin enemmän.
Minäkin aikoinaan syytin kamalasti itseäni,kun minulla oli endometrioosi ja pco. Ja ne olivat lapsettomuuteni syy,kunnes ex-mieskin tutkittiin ja hänestäkin löytyi häikkää. Ja olimme siis kumpikin heikoissa kantimissa lisääntymisen kannalta.
Sitten nykyiseni tavattuani otin puheeksi melko pian oman lapsettomuuteni syyt ja seikat. Ja mitä minulta on operoitu jne. mutta et en ehkä tule kovin helposti raskaaksi. Hän suhtautui tosi hyvin asiaan ja sanoi,että sinuun minä rakastuin ja sinun kanssa minä haluan elää ja että lapsia tulee jos on tullakseen.
Se oli todella huojentavaa kuultavaa ja jännitykseni suhteen onnistumisesta hälveni. Aloin luottamaan,että hyvä tästä tulee.
Nyttemmin kun hakeuduimme reilun 3-vuoden luomu yrittämisen jälkeen lääkärin pakeille ja hoitoihin on selvinnyt,että mieheni tilanne lapsettomuutemme kannalta on vaikeampi kuin minun.
Endo ei ole uusiutunut ja munasolujakin irtoaa,kierto pitäisi vain saada rytmiinsä.Mutta pistoshoidoilla ja glucophagella lääkäri kertoo olevan suuri apu tilanteeni kannalta.
Missään nimessä en kuitenkaan ole edes harkinnut,että eroaisimme jomman kumman heikon hedelmällisyyden vuoksi. Ja olemme myös jutelleet avoimesti asiasta ja edelleenkin kumpikin on sitä mieltä,että olemme onnellisia yhdessä joko lasten kanssa tai ilmankin.
Eli kumpikin tiedostaa ettei voi itse tilanteelleen juurikaan mitään ja että rakkauden tunteminen toista kohtaan tulee monista asioista,lapset vain ovat ikään kuin kruunu sen kaiken ylle.Tai piste iin päälle.=)
Kannattaa puhua tunteistaan,koska jos ne ahdistavat tavalla tai toisella kaikista hoidoista ja asioiden hoitamisista lapsettomuuden eteen tulee vaativia. Silloin yhteisymmärrys on paras voima mitä teillä voi olla. Ja pettymyksetkin tuntuvat pienemmiltä,kun yhdessä on asioita käyty läpi ja kerrottu ne syvimmätkin tuntonsa toisilleen.
Kannattaa myöskin panostaa suhteenne hoitamiseen kaikin teille tärkein ja yhdistävin tavoin,jotta sitten vaikeiden paikkojen edessä voitte olla vahvempia ja yhdessä jakaa hartioilla painavaa lastia. Pikkasen voi kuullostaa kliseiltä,mutta olen itse oppinut tässä suhteessa huomioimaan näitä asioita. Ja ainakin itsestä tuntuu,että näissä jutuissa on perää. - ???
Jaki karhu kirjoitti:
Niin kyllähän se vaikeelta tuntuu,mutta uskon että ajankanssa lapsettomuuteen alkaa sopeutumaan. Ja niitä elämän pieniä asioita alkaa arvostaa entistäkin enemmän.
Minäkin aikoinaan syytin kamalasti itseäni,kun minulla oli endometrioosi ja pco. Ja ne olivat lapsettomuuteni syy,kunnes ex-mieskin tutkittiin ja hänestäkin löytyi häikkää. Ja olimme siis kumpikin heikoissa kantimissa lisääntymisen kannalta.
Sitten nykyiseni tavattuani otin puheeksi melko pian oman lapsettomuuteni syyt ja seikat. Ja mitä minulta on operoitu jne. mutta et en ehkä tule kovin helposti raskaaksi. Hän suhtautui tosi hyvin asiaan ja sanoi,että sinuun minä rakastuin ja sinun kanssa minä haluan elää ja että lapsia tulee jos on tullakseen.
Se oli todella huojentavaa kuultavaa ja jännitykseni suhteen onnistumisesta hälveni. Aloin luottamaan,että hyvä tästä tulee.
Nyttemmin kun hakeuduimme reilun 3-vuoden luomu yrittämisen jälkeen lääkärin pakeille ja hoitoihin on selvinnyt,että mieheni tilanne lapsettomuutemme kannalta on vaikeampi kuin minun.
Endo ei ole uusiutunut ja munasolujakin irtoaa,kierto pitäisi vain saada rytmiinsä.Mutta pistoshoidoilla ja glucophagella lääkäri kertoo olevan suuri apu tilanteeni kannalta.
Missään nimessä en kuitenkaan ole edes harkinnut,että eroaisimme jomman kumman heikon hedelmällisyyden vuoksi. Ja olemme myös jutelleet avoimesti asiasta ja edelleenkin kumpikin on sitä mieltä,että olemme onnellisia yhdessä joko lasten kanssa tai ilmankin.
Eli kumpikin tiedostaa ettei voi itse tilanteelleen juurikaan mitään ja että rakkauden tunteminen toista kohtaan tulee monista asioista,lapset vain ovat ikään kuin kruunu sen kaiken ylle.Tai piste iin päälle.=)
Kannattaa puhua tunteistaan,koska jos ne ahdistavat tavalla tai toisella kaikista hoidoista ja asioiden hoitamisista lapsettomuuden eteen tulee vaativia. Silloin yhteisymmärrys on paras voima mitä teillä voi olla. Ja pettymyksetkin tuntuvat pienemmiltä,kun yhdessä on asioita käyty läpi ja kerrottu ne syvimmätkin tuntonsa toisilleen.
Kannattaa myöskin panostaa suhteenne hoitamiseen kaikin teille tärkein ja yhdistävin tavoin,jotta sitten vaikeiden paikkojen edessä voitte olla vahvempia ja yhdessä jakaa hartioilla painavaa lastia. Pikkasen voi kuullostaa kliseiltä,mutta olen itse oppinut tässä suhteessa huomioimaan näitä asioita. Ja ainakin itsestä tuntuu,että näissä jutuissa on perää.Niinhän se tosiaan on ettei tässä oikein muuta voi kuin sopeutua tilanteeseen. Ei tästä ylettömästä suremalla suremiseta ainakaan saa kuin silmänsä kipeeksi. Pitää vain toivoa... Kai se sitten iskee kuin halolla päähän kun saa lääkäreiltä lopullisen tuomion että mistä tämä kaikki johtuu ja mitä sille on tehtävissä. Nyt vielä on jonkinlaista toivoa joka kuukausi, vaikkakin tappio on joka kerta yhtä kitkerä.
On vaan niin kummallisia nämä hoitoon pääsy jututkin kun täällä lukee että toisille heti kättelyssä on lyöty lähete lapsettomuuspolille ja meitä on pyöritetty jos jonkinnäköisissä kokeissa terveyskeskuksessa ja nyt sitten liki vuoden jälkeen todettiin että ehkä nyt sitten voisi laittaa sen lähetteen eteenpäin... vaikka nyt maalaisjärjelläkin tajuaa ettei niitä vauvoja tule jos ei munasoluja irtoa.
No kun nyt ei vaan itse katkeroituisi, kun nykyisin jo on kuin tikarilla iskisi sydämeen kun kuulee vauvauutisia. Mutta onneksi tosiaan on hyvä mies rinnalla, pelko on vaan niin suuri että kuinka kauan se mieskään voi kestää tätä minun kipuilua ja mökötystä, kun ei tahdo minullakaan enää sanat riittää kertomaan, etten hänelle ole vihanen vaan tälle tilanteelle. Kumpa itsekin heräisin näkemään että miten paljon hyvää tässä elämässä onkaan, kun olen ymmärtäväisen miehen saanut rinnalle. Kai tämä itsensä syyttely tosiaan syö ihmistä ja saa uppoutumaan vaan niihin murheisiin...
- hoitoja
Miksipä lekurit alkaisi tuhlata paukkuja sellaiseen tapaukseen joka tuhoaa itse omaa hedelmällisyyttään? Turhaahan se olisi ja väärin muita MOTIVOITUNEEMPIA tarvitsevia kohtaan.
- tupakoinnin hoitojen
alettua. hoitoinani oli inseminaatio. 6 kk tupakoinnin lopettamisen jälkeen tärppäsi, viimeisimmällä kierroksella oli tosin apuna myös clomit. nyt meillä IHANAT kaksoset!!
- Moona
Eihän ketään voi pakottaa lopettamaan tupakointia, eikä hoitoja voi siksi jättää tekemättä että polttaa. Olen töissä eräässä yliopistollisessasralassa ja lääkärit polttavat itsrkin ja runsaasti. Me olemme yksityisellä lapsettomuus hoidoidda eikä tupakointia paljon käsitelty. Se vaan on kamalan näköistä kun viimesillään odottava ätit on typakkahuoneessa tupakalla! Aädin tupakointi on yhtä tärkeää lopetaa kuin miestenkin!
- ...
On tosi vaikeeta lopettaa tällasessa tilanteessa. Ite poltan vaan muutaman päivässä, noin 2-5. Tiedän et pitäis lopettaa, mut tosi vaikeeta se on!!!
- kirle
... kirjoitti:
On tosi vaikeeta lopettaa tällasessa tilanteessa. Ite poltan vaan muutaman päivässä, noin 2-5. Tiedän et pitäis lopettaa, mut tosi vaikeeta se on!!!
lopetin polttamisen kun ensimmäiset hoidot aloitettiin nyt tulee vuosi täyteen:) ja ensimmäinen ivf menossa lyhyellä kaavalla.-kannatan lopettamista-
- happy1975
Itse nyt 40v. eka lapsi tuli 36v. ivf-hoidolla. N. 6v erinäisiä hoitoja ennen sitä. Poltin paljon koko nuoruusiän ja jonkin verran hed. hoitojen välillä, Champixit ja Nicoretit ym. kokeiltu. Nikotiinipurkan aikaan, vaikka käytin vähän ivf alkiot ei tarttuneet. Onnistunut ivf oli kun en käyttänyt mitään nikotiinia ed.kk:n. Lähti tupakka kehiin pienillä annoksilla n. 3kk vauvan syntymän jälkeen, yritetty toista ivf:llä pakasteista ja yksi tuoresiirto ja luomusti nyt viimeinen vuosi ja nyt testi kun oltu miehen kanssa molemmat polttamatta n.3kk:tta. Jos tämä on totta vielä kk:n päästäkin että raskaus kestää, uskon todella että tupakointi on suurin haitta hedelmöitymiseen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Anteeksi mies
En vaan osaa kohdata sinua ja olla normaali. En tiedä mikä vaivaa. Samaan aikaan tekee mieli tulla lähelle ja kuitenkin293715Ripeyttä asiointiin
Ottaa päähän yhden ja saman asiakkaan hitaus kassalla kun yhdellä kädellä nostelee ostoksia kärrystä ja välillä pitelee282161Palstan henkisesti sairaat ja lihavat
Täällä on sairaita, työttömiä ihmisiä kirjoittelemassa joilla ei ole tarkoituksena kuin satuttaa ihmisiä. Jos eksyt pals1141700Mietin aina vain
Minä niin haluaisin nähdä sinut. Ei tuo yhden ainoan kuvan katsominen paljon helpota... Miksi sinä et voisi olla se roh71458- 771368
Kysyin kaikilta yhteisiltä tutuilta mielipidettä siitä, että kannattaako sinun kanssa alkaa!
Päätös oli lähestulkoon yksimielinen. Minunkin vaisto antoi vaaranmerkkejä, mutta järkytyin mitä sinusta kuulin. Aluksi1391255- 641066
Olen vähän
Hysteerinen se on totta. Etkai ymmärrä miten syvästi tunnen sinua kohtaan. Ja olet aina lähelläni. Olet osa jo jotain. I10984Ollaan kuin yö ja päivä
Monessa asiassa… molemmat ollaan kuitenkin älykkäitä ja tiedämme, ettei kannata edetä tämän pidemmälle.70941Saan kengurakkaan kotiin viikon päästä
Mitä tapahtui? Martina hehkutti tätä stoorissaan reilu viikko sitten, mutta eipä aussimiestä Suomessa näkynyt, vaan tapa218928