NEUVOSTOLIITON KOMMUNISTINEN PUOLUE / Bolsevikkien hallitsema sosialistinen valtio.
Oli olemassa 1922 - 1991.
Lokakuun vallankumous 1917 kaatoi autoritaarisen keisarin hallinnon, jonka jälkeen alkoi sisällissota minkä punaiset kommunistit voittivat.
Johtoon oli astunut jo vallankumouksen alusta Vladimir I. Lenin.
Lenin kuoli tammikuussa 1924 ja valtaan nousi kolmen kopla Josif Stalin, Zinoviev ja Kamenev. Lisäksi kommunistinen puolue koki mullistuksia ja sellaiset nimet kuin Lev Trotski ja Nikolai Buharin olivat vahvoilla.
Lopputulos on kaikkien tiedossa, Stalin otti vallan itselleen ja murhautti kaikki vastustajansa ennen pitkää. Trotski pakeni maasta Meksikoon, mutta salamurhaaja tavoitti hänet vuonna 1927.
Stalin vahvisti KGB:n edeltäjiä 30-luvulla, silloiset valtiolliset poliisit tunnettiin nimillä NKVD, GPU tai OGPU. Kymmeniä miljoonia piruparkoja lähetettiin vankileireille.
II maailmansota muutti kaiken. Hitlerin Saksa luhistui 1945 ja USA:n tukemana Neuvostoliitto liittyi voittajavaltioiden riveihin. Pariisin rauhansopimus sinetöi idän ja lännen kahtiajaon.
Stalin oli valtansa huipulla.
Alkoi kilpavarustelu Neuvostoliiton ja USA:n välillä. Muu maailma oli tuolloin statistin roolissa.
USA oli räjäyttänyt jo 1945 ensimmäisen atomipomminsa ja Neuvostoliitto seurasi 1949 oivallisen vakoilunsa avittamana perässä. 1950-luvulla räjäyteltiin jo vetypommeja maan pinnalla. Ydinsaasteet levisivät ilmakehään. Kuolema tuli Stalinillekin 1953, ja paikallaolleiden myöhempien kirjoitusten perusteella Stalin makasi halvaantuneena ulosteissaan kaksi vuorokautta työhuoneessaan, koska kukaan ei uskaltanut avata ovea ilman kutsua!
Hetkeksi remmiin astui mies nimeltä Georgi Malenkov. Ja siirtyi samantien sivuun.
Tilalle tuli 1953 kaljupäinen ja äänekäs kommunisti. Nikita Hrustsev. Ydinvarustelu jatkui kiivaana. Unkarin kansannousu kukistettiin verisesti 1956, mutta se ei Neuvostoliittoa häirinnyt. Hrustsev paukutteli kengällään YK:n kokouksessa ja oli aiheuttaa Kuuban varustelullaan III maailmansodan, mutta sai Kennedyn kanssa asiat sentään sovittua. Maailma huokaisi helpottuneena...
Hrustsevin aika koitti (potkut) 1964 ja tilalle otettiin lähes lukutaidoton änkyräkommunisti. Mies nimeltä Leonid Breznev. Hän varusti Neuvostoliittoa ja 1968 teki saman Tsekkoslovakialle, kuin Hrustsev Unkarille. Maa miehitettiin väkivalloin porvarillisen menon ¨hillitsemiseksi¨. Suomenkin änkyräkommunistit järkyttyivät tuolloin suuresti. 1970 luvulla elettiinkin liennytyksen aikaa. Mitä nyt Afganistanin sota 1979 vähän pilasi tunnelmaa. Breznevin terveys horjui ja hän olikin patterivetoinen zombi vuosia, kunnes kuoli 1982.
KGB-pomo Juri Andropov tuli tilalle ja oli johdossa 1982-84. Kunnes kuolema koitti äkillisesti.
Konstantin Tsernenkollekaan ei juuri parempaa ollut luvassa 1984-85 johtajana ja vainaa vuoden jälkeen.
Sitten tuli mies nimeltä Mihail Gorbatsov. Hän oli Neuvostoliiton viimeinen johtaja. 1985 kautensa aloittanut ja vuoteen 1991 lopettanut Gorba toi tullessaan glasnostin uudistustuulet. Yhdessä Ronald Reaganin kanssa hän teki aseidenriisuntasopimuksia ja yritti vastata Reaganin avaruussotahaasteeseen. Talous oli kuitenkin Neuvostoliiton akilleen kantapää. Maa romahti sisältäpäin rahapulaan, Tshernobylin ydinreaktorionnettomuuden (1986) jättikuluihin ja maailman muuttumiseen. Lopulta romahdus koitti ja Gorbatsov siirtyi (siirrettiin) syrjään.
Boris Jeltsin avasi uuden Venäjän aikakauden 1991. Kommunistit yrittivät vielä 1992-1993 vallankaappausta, mutta heidät nujerrettiin ja heitettiin tyrmiin. Jeltsin otti vallan ja Venäjä muuttui orastavaksi demokratiaksi. Hyvin orastavaksi. Satelliittivaltioiden itsenäistyminen heikensi Venäjän mahtia, ja talous oli enemmän kuin kuralla. Pikkuhiljaa energiakauppa (öljy ja maakaasu) alkoivat elvyttää Venäjän valtiontalouttakin. Oligarkia kukoisti ja yksityisektori mafian avulla juhli.
Jeltsin juopotteli ja lopulta terveys alkoi horjua, niin kuin mieskin. Vuonna 2000 hän luopui (tai pakotettiin luopumaan) vallasta nykyisen johtajan, Vladimir Putinin eduksi.
KGB-johtaja Putin onkin vinha demokratian mies. Diktaattorisilla otteillaan hän pikku hiljaa kaappasi valtiohallinnon takaisin ¨ruotuun¨ ja heitätytti itsepäisimmät oligarkit vankilaan. Hetken aikaa vapaa lehdistö ja TV-yhtiöt pantiin kuriin ja salamurhat alkoivat yleistyä. Oppositiojohtajia katosi ja löytyi läpiammuttuina porttikongeista ja kaduilta. Kuten myös liian uteliaita toimittajia.
Ympyrä on sulkeutunut.
Oli olemassa 1922 - 1991.
Lokakuun vallankumous 1917 kaatoi autoritaarisen keisarin hallinnon, jonka jälkeen alkoi sisällissota minkä punaiset kommunistit voittivat.
Johtoon oli astunut jo vallankumouksen alusta Vladimir I. Lenin.
Lenin kuoli tammikuussa 1924 ja valtaan nousi kolmen kopla Josif Stalin, Zinoviev ja Kamenev. Lisäksi kommunistinen puolue koki mullistuksia ja sellaiset nimet kuin Lev Trotski ja Nikolai Buharin olivat vahvoilla.
Lopputulos on kaikkien tiedossa, Stalin otti vallan itselleen ja murhautti kaikki vastustajansa ennen pitkää. Trotski pakeni maasta Meksikoon, mutta salamurhaaja tavoitti hänet vuonna 1927.
Stalin vahvisti KGB:n edeltäjiä 30-luvulla, silloiset valtiolliset poliisit tunnettiin nimillä NKVD, GPU tai OGPU. Kymmeniä miljoonia piruparkoja lähetettiin vankileireille.
II maailmansota muutti kaiken. Hitlerin Saksa luhistui 1945 ja USA:n tukemana Neuvostoliitto liittyi voittajavaltioiden riveihin. Pariisin rauhansopimus sinetöi idän ja lännen kahtiajaon.
Stalin oli valtansa huipulla.
Alkoi kilpavarustelu Neuvostoliiton ja USA:n välillä. Muu maailma oli tuolloin statistin roolissa.
USA oli räjäyttänyt jo 1945 ensimmäisen atomipomminsa ja Neuvostoliitto seurasi 1949 oivallisen vakoilunsa avittamana perässä. 1950-luvulla räjäyteltiin jo vetypommeja maan pinnalla. Ydinsaasteet levisivät ilmakehään. Kuolema tuli Stalinillekin 1953, ja paikallaolleiden myöhempien kirjoitusten perusteella Stalin makasi halvaantuneena ulosteissaan kaksi vuorokautta työhuoneessaan, koska kukaan ei uskaltanut avata ovea ilman kutsua!
Hetkeksi remmiin astui mies nimeltä Georgi Malenkov. Ja siirtyi samantien sivuun.
Tilalle tuli 1953 kaljupäinen ja äänekäs kommunisti. Nikita Hrustsev. Ydinvarustelu jatkui kiivaana. Unkarin kansannousu kukistettiin verisesti 1956, mutta se ei Neuvostoliittoa häirinnyt. Hrustsev paukutteli kengällään YK:n kokouksessa ja oli aiheuttaa Kuuban varustelullaan III maailmansodan, mutta sai Kennedyn kanssa asiat sentään sovittua. Maailma huokaisi helpottuneena...
Hrustsevin aika koitti (potkut) 1964 ja tilalle otettiin lähes lukutaidoton änkyräkommunisti. Mies nimeltä Leonid Breznev. Hän varusti Neuvostoliittoa ja 1968 teki saman Tsekkoslovakialle, kuin Hrustsev Unkarille. Maa miehitettiin väkivalloin porvarillisen menon ¨hillitsemiseksi¨. Suomenkin änkyräkommunistit järkyttyivät tuolloin suuresti. 1970 luvulla elettiinkin liennytyksen aikaa. Mitä nyt Afganistanin sota 1979 vähän pilasi tunnelmaa. Breznevin terveys horjui ja hän olikin patterivetoinen zombi vuosia, kunnes kuoli 1982.
KGB-pomo Juri Andropov tuli tilalle ja oli johdossa 1982-84. Kunnes kuolema koitti äkillisesti.
Konstantin Tsernenkollekaan ei juuri parempaa ollut luvassa 1984-85 johtajana ja vainaa vuoden jälkeen.
Sitten tuli mies nimeltä Mihail Gorbatsov. Hän oli Neuvostoliiton viimeinen johtaja. 1985 kautensa aloittanut ja vuoteen 1991 lopettanut Gorba toi tullessaan glasnostin uudistustuulet. Yhdessä Ronald Reaganin kanssa hän teki aseidenriisuntasopimuksia ja yritti vastata Reaganin avaruussotahaasteeseen. Talous oli kuitenkin Neuvostoliiton akilleen kantapää. Maa romahti sisältäpäin rahapulaan, Tshernobylin ydinreaktorionnettomuuden (1986) jättikuluihin ja maailman muuttumiseen. Lopulta romahdus koitti ja Gorbatsov siirtyi (siirrettiin) syrjään.
Boris Jeltsin avasi uuden Venäjän aikakauden 1991. Kommunistit yrittivät vielä 1992-1993 vallankaappausta, mutta heidät nujerrettiin ja heitettiin tyrmiin. Jeltsin otti vallan ja Venäjä muuttui orastavaksi demokratiaksi. Hyvin orastavaksi. Satelliittivaltioiden itsenäistyminen heikensi Venäjän mahtia, ja talous oli enemmän kuin kuralla. Pikkuhiljaa energiakauppa (öljy ja maakaasu) alkoivat elvyttää Venäjän valtiontalouttakin. Oligarkia kukoisti ja yksityisektori mafian avulla juhli.
Jeltsin juopotteli ja lopulta terveys alkoi horjua, niin kuin mieskin. Vuonna 2000 hän luopui (tai pakotettiin luopumaan) vallasta nykyisen johtajan, Vladimir Putinin eduksi.
KGB-johtaja Putin onkin vinha demokratian mies. Diktaattorisilla otteillaan hän pikku hiljaa kaappasi valtiohallinnon takaisin ¨ruotuun¨ ja heitätytti itsepäisimmät oligarkit vankilaan. Hetken aikaa vapaa lehdistö ja TV-yhtiöt pantiin kuriin ja salamurhat alkoivat yleistyä. Oppositiojohtajia katosi ja löytyi läpiammuttuina porttikongeista ja kaduilta. Kuten myös liian uteliaita toimittajia.
Ympyrä on sulkeutunut.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.