Kauan, kauan sitten Eeden-laaksossa eleli Putte-niminen possu. Putte asui hienossa hirsimökissä Tiptip-puron rannalla, jonka hän oli vanhemmiltaan perinyt heidän kuoltuaan. Putte oli itseasiassa asunut talossa koko ikänsä, mutta ei kertonut siitä Eden laakson uusille asukeille, vaan retosteli olevansa maailmaa nähnyt porsas.
Putte oli harras uskovainen. Hän muisti aina lukea aamu- ja iltarukouksen ja käydä kirkossa sunnuntaisin. Putte tiesi että Jumala oli hänet luonut ja hän oli menevä Taivaaseen kuoltuaan. Siitä ei ollut epäilystäkään.
Eräänä kauniina päivänä Eden-laakson ikivihreissä metsissä Putte oli sorkat kuumina kaivamassa tryffeleitä maasta. Ne olivat hänen mieliherkkuaan. Yhtäkkiä kaunis ääni keskeytti Puten herkuttelut. Putte nousi nopeasti ylös kärsä mullassa ja näki kauneimman porsaan mitä oli ikinä nähnyt edessään. "Terve. Olen Iina" sanoi tämä uskomattoman kaunis porsas. "put..Putte" sanoi Putte ääni väristen. "Saanko liittyä seuraasi?" kysyi Iina-possu. "Jo..jo. Joo. Löysin juuri tryffeleitä, haluatko maistaa?" Putte sanoi ja kaivoi kolostaan suurimman tryffelin ja ojensi sen Iinalle. "Voi kylläpä se on herkullisen näköinen. Kiitos" sanoi Iina ja otti tryffelin.
Putte oli aivan lätkässä. Eeden laaksossa ei tyttö porsaita juuri ole, Lissu-emakkoa lukuunottamatta, joten Iina oli kuin Taivaan lahja Putelle joka oli elänyt koko elämänsä poikakarjuna. Putte ja Iina viettivät ihanan päivän Eeden laakson ikivihreässä metsässä. Putte sai tietää että Iina oli juuri muuttanut muutaman kymmenen kivenheiton päähän hänen mökistään, eikä myöskään ollut vielä löytänyt suurta rakkauttaan.
Kun ilta alkoi hämärtyä Iina alkoi lähtemään "Alkaa olla jo myöhä. Minun on parasta lähteä kotiin. Kiitos ihanasta päivästä Putte" sanoi Iina. "Odota Iina! Tulisitko päivälliselle minun mökkiini huomenna?" huudahti Putte äkkiä ja säikäytti jopa itsensä. "Kyllä tulen. Nähdään huomenna" sanoi Iina mielissään Puten karjaisusta selvittyään ja lähti talssimaan kotiaan päin. "Joo" sanoi Putte tohkeissaan Iinan jo kadottua näkyvistä.
Putte hyppi ja pomppi iloisena mökilleen. Hän tunsi olevansa rakastunut. Iltarukouksessaan hän muisti kiittää Luojaansa Iinasta. Putte ei saanut kunnolla nukuttua koko yönä niin jännittynyt hän oli seuraavasta päivästä.
Aamun sarastaessa Putte pomppasi ylös intoa puhkuen. Hän halusi tehdä hyvän vaikutuksen Iinaan tänään ja ehkä jopa pyytää häntä kirkkoon yhdessä hänen kanssaan sunnuntaina kuuntelemaan Nestori-pöllön sunnuntaimessua. Putte valmisti hienon päivällisen ja vanukasta jälkiruuaksi.
Putte oli juuri viimeistelemässä kattaustaan kun kuuli Iinan koputuksen ovelta. Iina oli vielä kauniimpi kuin eilen. Hän oli pukeutunut kauniiseen punaiseen esiliinaan johon oli kirjailtu ruskea tryffeli. "Moi. Koska syödään?" sanoi Iina heleästi. "Mo..moMoi" Putte joutui taas etsimään sanoja niin ihastunut hän oli, "Nyt syödään" jatkoi Putte päättäväisenä.
Päivällinen kului rattoisasti porsastellen ja porsaat selvästi nauttivat toistensa seurasta. Kun vanukkaaseen oli päästy päätti Putte kysyä sen suuren kysymyksen. "Lähdetkö kanssasi sunnuntaina Kirkkoon Iina?" sanoi putte ääni väristen. Iina oli silminnähden hämmästynyt. "en..En minä kuulu kirkkoon Putte. En minä usko Jumalaan" sanoi Iina hieman surullisena. "Miten et voi uskoa?! Jumala on totuus, Raamattu sanoo niin!" kysyi Putte tyrmistyneenä. "En minä usko Raamattuunkaan. Ei viitsi puhua tästä enempää" vastasi Iina. Putte noudatti Iinan pyyntöä, vaikka hänen päänsä oli kysymyksiä täynnä.
Iina ei jäänyt kovin pitkäksi aikaa vaan lähti jo ennen illan hämärtymistä. Hyvä niin sillä molemmat porsaat olivat hyvin vaivaantuneen oloisia, eikä juttu luistanut ollenkaan entiseen tapaan.
Putte ei käynyt moikkaamassa Iinaa seuraavana päivänä, eikä Iina käynyt Puten mökillä.
Sunnuntaimessussa Nestori-pöllö kertoi että avohoitopotilas Hukka-susi oli syönyt Eeden-laakson uuden asukkaan Iina-possun. Kuullessaan tämän Putte huudahti "Perkele!", muut seurakuntalaiset haukkoivat henkeään. Tähän asti he olivat luulleet, että Putte on säyseä ja Jumalaa rakastava possu.
Putte oli harras uskovainen. Hän muisti aina lukea aamu- ja iltarukouksen ja käydä kirkossa sunnuntaisin. Putte tiesi että Jumala oli hänet luonut ja hän oli menevä Taivaaseen kuoltuaan. Siitä ei ollut epäilystäkään.
Eräänä kauniina päivänä Eden-laakson ikivihreissä metsissä Putte oli sorkat kuumina kaivamassa tryffeleitä maasta. Ne olivat hänen mieliherkkuaan. Yhtäkkiä kaunis ääni keskeytti Puten herkuttelut. Putte nousi nopeasti ylös kärsä mullassa ja näki kauneimman porsaan mitä oli ikinä nähnyt edessään. "Terve. Olen Iina" sanoi tämä uskomattoman kaunis porsas. "put..Putte" sanoi Putte ääni väristen. "Saanko liittyä seuraasi?" kysyi Iina-possu. "Jo..jo. Joo. Löysin juuri tryffeleitä, haluatko maistaa?" Putte sanoi ja kaivoi kolostaan suurimman tryffelin ja ojensi sen Iinalle. "Voi kylläpä se on herkullisen näköinen. Kiitos" sanoi Iina ja otti tryffelin.
Putte oli aivan lätkässä. Eeden laaksossa ei tyttö porsaita juuri ole, Lissu-emakkoa lukuunottamatta, joten Iina oli kuin Taivaan lahja Putelle joka oli elänyt koko elämänsä poikakarjuna. Putte ja Iina viettivät ihanan päivän Eeden laakson ikivihreässä metsässä. Putte sai tietää että Iina oli juuri muuttanut muutaman kymmenen kivenheiton päähän hänen mökistään, eikä myöskään ollut vielä löytänyt suurta rakkauttaan.
Kun ilta alkoi hämärtyä Iina alkoi lähtemään "Alkaa olla jo myöhä. Minun on parasta lähteä kotiin. Kiitos ihanasta päivästä Putte" sanoi Iina. "Odota Iina! Tulisitko päivälliselle minun mökkiini huomenna?" huudahti Putte äkkiä ja säikäytti jopa itsensä. "Kyllä tulen. Nähdään huomenna" sanoi Iina mielissään Puten karjaisusta selvittyään ja lähti talssimaan kotiaan päin. "Joo" sanoi Putte tohkeissaan Iinan jo kadottua näkyvistä.
Putte hyppi ja pomppi iloisena mökilleen. Hän tunsi olevansa rakastunut. Iltarukouksessaan hän muisti kiittää Luojaansa Iinasta. Putte ei saanut kunnolla nukuttua koko yönä niin jännittynyt hän oli seuraavasta päivästä.
Aamun sarastaessa Putte pomppasi ylös intoa puhkuen. Hän halusi tehdä hyvän vaikutuksen Iinaan tänään ja ehkä jopa pyytää häntä kirkkoon yhdessä hänen kanssaan sunnuntaina kuuntelemaan Nestori-pöllön sunnuntaimessua. Putte valmisti hienon päivällisen ja vanukasta jälkiruuaksi.
Putte oli juuri viimeistelemässä kattaustaan kun kuuli Iinan koputuksen ovelta. Iina oli vielä kauniimpi kuin eilen. Hän oli pukeutunut kauniiseen punaiseen esiliinaan johon oli kirjailtu ruskea tryffeli. "Moi. Koska syödään?" sanoi Iina heleästi. "Mo..moMoi" Putte joutui taas etsimään sanoja niin ihastunut hän oli, "Nyt syödään" jatkoi Putte päättäväisenä.
Päivällinen kului rattoisasti porsastellen ja porsaat selvästi nauttivat toistensa seurasta. Kun vanukkaaseen oli päästy päätti Putte kysyä sen suuren kysymyksen. "Lähdetkö kanssasi sunnuntaina Kirkkoon Iina?" sanoi putte ääni väristen. Iina oli silminnähden hämmästynyt. "en..En minä kuulu kirkkoon Putte. En minä usko Jumalaan" sanoi Iina hieman surullisena. "Miten et voi uskoa?! Jumala on totuus, Raamattu sanoo niin!" kysyi Putte tyrmistyneenä. "En minä usko Raamattuunkaan. Ei viitsi puhua tästä enempää" vastasi Iina. Putte noudatti Iinan pyyntöä, vaikka hänen päänsä oli kysymyksiä täynnä.
Iina ei jäänyt kovin pitkäksi aikaa vaan lähti jo ennen illan hämärtymistä. Hyvä niin sillä molemmat porsaat olivat hyvin vaivaantuneen oloisia, eikä juttu luistanut ollenkaan entiseen tapaan.
Putte ei käynyt moikkaamassa Iinaa seuraavana päivänä, eikä Iina käynyt Puten mökillä.
Sunnuntaimessussa Nestori-pöllö kertoi että avohoitopotilas Hukka-susi oli syönyt Eeden-laakson uuden asukkaan Iina-possun. Kuullessaan tämän Putte huudahti "Perkele!", muut seurakuntalaiset haukkoivat henkeään. Tähän asti he olivat luulleet, että Putte on säyseä ja Jumalaa rakastava possu.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuossa oli matskua. Hyvä tarina vielä kaiken lisäksi. Ettet vain olisi uusi pikku-J, kun käytät vertauksia? Haaar harharhar... heh..
Kai siellä Eedenin puutarhassä oli varmasti
DinoSauruksilla runsaasti ruokaa Vaikka koko elämistö onkin jäänyt pois. Tosin niitä mainitaan lohikäärminä .Kyllä minä Lohen ymmärrän mutta , kuinka siitä on käärme tullut. Toinen niistä Eedenin eläimistä oli Jalo peura. Kyllä minä peuran käsitän, Mutta kuinka peurasta ontullut Leijona ja sekin on vielä jalo kun se salistaa voisiko tässä olla jonkinlainen käännös virhe kyseessä tätä ihmettelee Aina ystävällinen Aramis: