Voiko Luterilainen olla uskossa ?
Tämän kirjoittaja pitää itseänsä keskiverto helluntailaisena, jonka tarkoitus ei ole haukkua eikä moittia luterilaisia, mutta ottaa kantaa siihen, missä tilassa luterilainen kirkko on nykyisin ja siihen, onko mahdollista säilyttää uskonsa ja silti olla luterilaisessa kirkossa.
Mietin kun jotkut sanovat että myös Luterilaisessa kirkossa on uskovia, miten sellaisessa kirkossa jossa suurin osa jäsenistä on uskomattomia, voisi olla myös uskovia. Kuten monet tietävät,suurin osa suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon.
Monessa muussakin kirkossa ja herätysliikkeessä on puutteita ja vikoja, mutta nyt tahdon hetken katsoa Luterilaisen kirkon puoleen.
Luterilainen kirkko:
-hyväksyy naispappeuden - raamattu ei sellaista hyväksy.
-hyväksyy homo ja lesbo papit - raamattu ei sellaista hyväksy.
-opettaa että kasteessa ihminen uudestisyntyy - raamattu ei sellaista opeta
-opettaa että ehtoollisessa saa synnit anteeksi - raamattu ei sellaista opeta.
-julistaa usein hautajaisissa että jumalaton ateisti pääsee taivaaseen - raamattu ei sellaista opeta.
-on ekumenisessa yhteydessä Katolisten kanssa - - raamattu on sitä vastaan. (harha oppista karta)
-käyttää uskomattomia leipäpappeja - raamattu ei sellaista hyväksy.
Luterilaisessa kirkossa on jonkinverran raamatun vastaista opetusta ja sen lisäksi liberaaliteologiaa, sellainen seurakunta ei ole totuutta rakastavaa uskovaa varten.
Ihmettelen miten voi olla uskova ja silti luterilainen, siinä on suuri vaikeus ja pulma.
Ennen ekumenian ja liberaaliteologian ja naispappeuden ja homo- ja lesbopappien aikaa
tilanne on ollut tuntuvasti helpompi ja selkeämpi.
Tiedän etteivät kaikki luterilaiset hyväksy homopappeja eivätkä naispappeja, mutta silti hyväksyvät sen, että kastetaan uskomattomia vauvoja, se on aivan käsittämätöntä raamattua tuntevan helluntailaisen mielestä.
Onhan sitä kyllä perusteltu kirkkohistorian avulla ja monin epämääräisin raamatunkohdin ja siitä on monella tavalla opetettu, mutta vapaansuunnan uskovan mielestä se on silti outoa ja kummaa, että jotkut voivat sellaistakin uskoa mitä ei raamatusta löydä. Yhdenkään vauvan kastamisesta ei kerrota raamatussa, perhekunta kohtien perusteella jotkut olettavat ja otaksuvat, yhtä ja toista, mutta eipä raamattu itse mainitse niissä kohdin sanallakaan yhdestäkään pienestä vauvasta.
Luterilainen joka on uskossa, joutuu olemaan vaikeassa ympäristössä, kirkossa jossa on pappeina aika runsaasti liberaalipappeja, kuten Ville Riekkinen ja Kari Kuula, ja myös hiukan paremmin luterilaisesti sanaa julistavia pappeja, jotka eivät kuitenkaan ole uudestisyntyneitä, mutta jotka kuitenkin yrittävät opettaa melko oikeitakin asioita.
Uudestisyntynyt luterilainen pappi on mun ymmärryksen mukaan melko mahdoton ajatus, sillä siinä vaiheessa kun luterilainen pappi tulee uskoon, uskon että hänen silmänsä avautuvat ymmärtämään myös raamatun kirjoitukset uudella tavalla, Totuuden Henki, tuo Jumalan sanasta esille sen mitä on kirjoitettu, myös kaste asiassa, jonka jälkeen, luterilaisen papin on mahdotonta enää kastaa uskomattomia vauvoja ja jonka tähden hän jättää luterilaisen kirkon ja hakeutuu helluntaiseurakuntaan tai vapaakirkkoon, jossa on raamatullinen usko ja opetus (useimmiten).
Tavallinen luterilainen saa luterilaisesti painottunutta opetusta, jossa on mukana valhe ja myös totuutta. Valhetta siinä kohdin, että vauva kasteessa tulee uskoon. Jos on silmät ja ymmärrys, näkee kadulla kulkiessaan monia kastettuja luterilaisia ja voi huomata selvästi ja varmasti, että usko ei valitettavasti ole kaikissa heissä.
Kun luterilainen tulee uskoon, hän joko hakeutuu kansanlähetykseen, jossa on uskolle paremmat edellytykset tai sitten vapaiden suuntien seurakuntiin, jossa on mahdollista saada raamatullista opetusta.
Mutta jos uskoontullut luterilainen jää luterilaiseen kirkkoon, hänen uskonsa kuihtuu melko todennäköisesti pois, vaikeissa olosuhteissa, joissa tervettä hengellistä ravintoa on melko harvoin saatavissa.
Ymmärrän etteivät monetkaan luterilaiset ole tästä asiasta samaa mieltä, eikä kaste asiasta kannata väitellä eikä riidellä, sen ovat monet muut jo tehneet ja säästäneet meidät
siltä vaivalta.
Mutta jos joku luterilainen tahtoo ja jaksaa, hän ehkä voisi kertoa, miten kokee saavansa luterilaisen kirkon Jumalanpalveluksista hmm ravintoa ?
Ja myös kertoa miten on mahdollista, olla uskova ja luterilainen samaanaikaan ?
Joskus kun olen jostakin syystä käynyt luterilaisessa kirkossa, olen kokenut Jumalanpalveluksen ja saarnan, hyvin mitäänsanomattomaksi ja kuivaksi. Sellaista se kyllä on toisinaan myös vapaissa suunnissa, eipä sielläkään aina puhujilla ole todellista ja elävää yhteyttä Jumalaan. Ja sen sitten huomaa puheista, kuivaa ja pitkäveteistä, matkakertomuksia ja juttuja, hyvin väsyttävää ja mitäänsanomatonta.
Tämän tekstin kirjoittaja kunnioittaa ja arvostaa niitä sitkeitä ihmisiä, jotka pystyvät tulemaan uskoon ja uskonsa kenties säilyttämään luterilaisessa kirkossa, jossa mahdollisuudet kuulla Jumalan sanaa totuudessa ja Pyhässä Hengessä ovat olemattomat.
Tämän kirjoitti: Wille.
Tämän kirjoittaja pitää itseänsä keskiverto helluntailaisena, jonka tarkoitus ei ole haukkua eikä moittia luterilaisia, mutta ottaa kantaa siihen, missä tilassa luterilainen kirkko on nykyisin ja siihen, onko mahdollista säilyttää uskonsa ja silti olla luterilaisessa kirkossa.
Mietin kun jotkut sanovat että myös Luterilaisessa kirkossa on uskovia, miten sellaisessa kirkossa jossa suurin osa jäsenistä on uskomattomia, voisi olla myös uskovia. Kuten monet tietävät,suurin osa suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon.
Monessa muussakin kirkossa ja herätysliikkeessä on puutteita ja vikoja, mutta nyt tahdon hetken katsoa Luterilaisen kirkon puoleen.
Luterilainen kirkko:
-hyväksyy naispappeuden - raamattu ei sellaista hyväksy.
-hyväksyy homo ja lesbo papit - raamattu ei sellaista hyväksy.
-opettaa että kasteessa ihminen uudestisyntyy - raamattu ei sellaista opeta
-opettaa että ehtoollisessa saa synnit anteeksi - raamattu ei sellaista opeta.
-julistaa usein hautajaisissa että jumalaton ateisti pääsee taivaaseen - raamattu ei sellaista opeta.
-on ekumenisessa yhteydessä Katolisten kanssa - - raamattu on sitä vastaan. (harha oppista karta)
-käyttää uskomattomia leipäpappeja - raamattu ei sellaista hyväksy.
Luterilaisessa kirkossa on jonkinverran raamatun vastaista opetusta ja sen lisäksi liberaaliteologiaa, sellainen seurakunta ei ole totuutta rakastavaa uskovaa varten.
Ihmettelen miten voi olla uskova ja silti luterilainen, siinä on suuri vaikeus ja pulma.
Ennen ekumenian ja liberaaliteologian ja naispappeuden ja homo- ja lesbopappien aikaa
tilanne on ollut tuntuvasti helpompi ja selkeämpi.
Tiedän etteivät kaikki luterilaiset hyväksy homopappeja eivätkä naispappeja, mutta silti hyväksyvät sen, että kastetaan uskomattomia vauvoja, se on aivan käsittämätöntä raamattua tuntevan helluntailaisen mielestä.
Onhan sitä kyllä perusteltu kirkkohistorian avulla ja monin epämääräisin raamatunkohdin ja siitä on monella tavalla opetettu, mutta vapaansuunnan uskovan mielestä se on silti outoa ja kummaa, että jotkut voivat sellaistakin uskoa mitä ei raamatusta löydä. Yhdenkään vauvan kastamisesta ei kerrota raamatussa, perhekunta kohtien perusteella jotkut olettavat ja otaksuvat, yhtä ja toista, mutta eipä raamattu itse mainitse niissä kohdin sanallakaan yhdestäkään pienestä vauvasta.
Luterilainen joka on uskossa, joutuu olemaan vaikeassa ympäristössä, kirkossa jossa on pappeina aika runsaasti liberaalipappeja, kuten Ville Riekkinen ja Kari Kuula, ja myös hiukan paremmin luterilaisesti sanaa julistavia pappeja, jotka eivät kuitenkaan ole uudestisyntyneitä, mutta jotka kuitenkin yrittävät opettaa melko oikeitakin asioita.
Uudestisyntynyt luterilainen pappi on mun ymmärryksen mukaan melko mahdoton ajatus, sillä siinä vaiheessa kun luterilainen pappi tulee uskoon, uskon että hänen silmänsä avautuvat ymmärtämään myös raamatun kirjoitukset uudella tavalla, Totuuden Henki, tuo Jumalan sanasta esille sen mitä on kirjoitettu, myös kaste asiassa, jonka jälkeen, luterilaisen papin on mahdotonta enää kastaa uskomattomia vauvoja ja jonka tähden hän jättää luterilaisen kirkon ja hakeutuu helluntaiseurakuntaan tai vapaakirkkoon, jossa on raamatullinen usko ja opetus (useimmiten).
Tavallinen luterilainen saa luterilaisesti painottunutta opetusta, jossa on mukana valhe ja myös totuutta. Valhetta siinä kohdin, että vauva kasteessa tulee uskoon. Jos on silmät ja ymmärrys, näkee kadulla kulkiessaan monia kastettuja luterilaisia ja voi huomata selvästi ja varmasti, että usko ei valitettavasti ole kaikissa heissä.
Kun luterilainen tulee uskoon, hän joko hakeutuu kansanlähetykseen, jossa on uskolle paremmat edellytykset tai sitten vapaiden suuntien seurakuntiin, jossa on mahdollista saada raamatullista opetusta.
Mutta jos uskoontullut luterilainen jää luterilaiseen kirkkoon, hänen uskonsa kuihtuu melko todennäköisesti pois, vaikeissa olosuhteissa, joissa tervettä hengellistä ravintoa on melko harvoin saatavissa.
Ymmärrän etteivät monetkaan luterilaiset ole tästä asiasta samaa mieltä, eikä kaste asiasta kannata väitellä eikä riidellä, sen ovat monet muut jo tehneet ja säästäneet meidät
siltä vaivalta.
Mutta jos joku luterilainen tahtoo ja jaksaa, hän ehkä voisi kertoa, miten kokee saavansa luterilaisen kirkon Jumalanpalveluksista hmm ravintoa ?
Ja myös kertoa miten on mahdollista, olla uskova ja luterilainen samaanaikaan ?
Joskus kun olen jostakin syystä käynyt luterilaisessa kirkossa, olen kokenut Jumalanpalveluksen ja saarnan, hyvin mitäänsanomattomaksi ja kuivaksi. Sellaista se kyllä on toisinaan myös vapaissa suunnissa, eipä sielläkään aina puhujilla ole todellista ja elävää yhteyttä Jumalaan. Ja sen sitten huomaa puheista, kuivaa ja pitkäveteistä, matkakertomuksia ja juttuja, hyvin väsyttävää ja mitäänsanomatonta.
Tämän tekstin kirjoittaja kunnioittaa ja arvostaa niitä sitkeitä ihmisiä, jotka pystyvät tulemaan uskoon ja uskonsa kenties säilyttämään luterilaisessa kirkossa, jossa mahdollisuudet kuulla Jumalan sanaa totuudessa ja Pyhässä Hengessä ovat olemattomat.
Tämän kirjoitti: Wille.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Voiko helluntailainen olla uskossa? Raamattu ei tunne kolminaisuusoppia eikä montaa muutakaan helluntailaisten juttuja. HALOO tajutkaa että luterilainen voi olla yhtä uskovainen kuin tekin, vaikka tulkitsee Raamattua eri tavalla. Näin ateistin näkökulmasta teette itsenen todella, todella, todeeeella naurettaviksi tapellessanne keskenänne asioista, joissa voitaisiin osoittaa kummankin olevan yhtä väärässä.
Tunnen luterilaisia uskovaisia, siis ihan oikeasti uskovaisia. Vaikka vähemmistönä sellaiset kirkossa ovatkin, niin hämmästyttää tuo teidän riidan haastonne.
Jos helluntailaisuudessa alkaisi lisääntymään joku mielestänne epäraamatullinen käytäntö, niin tekö eroaisitte heti seurakunnastanne ja perustaisitte oman lahkon? Oppikirjanne uusi testamenttihan tuomitsee jyrkästi lahkoilut ja sanoopa jopa etteivät sellaiset peri taivasten valtakuntaa.
Vielä kerran: älkää viitsikö. Jos haluatte säilyttää edes vähän arvostusta ei-uskovan ihmisen silmissä, niin lopettakaa hyvänen aika tuo kiihkoilunne minäminäminäolenoikeassaminäminä.
No, älä nyt vaadi liikoja, nerokkuus on harvinaista, eikä sitä ole suotu montakaan murusta kaikille helluntailaisille.
Kolminaisuus oppi on myös luterilaisten oppi.
Raamatusta ei löydy sanaa kolminaisuus, mutta mainitaan Jumala ja Jeesus Kristus ja Pyhä Henki, jotka ovat kaikki ilmentymiä yhdestä samasta Jumalasta.
Helluntailaisten näkökulmasta katsottuna useimmat luterilaiset ovat uskomattomia. Monet luterilaiset ovat samaa mieltä, eivät he itsekään pidä kaikkia luterilaiseksi kastettuja ihmisiä uskovina.
Jos helluntailaisuudessa alkaisi lisääntymään joku epäraamatullinen käytäntö, sellainen on jo nyt, tuo menestysteologia, jonka vuoksi osa porukasta on jättänyt seurakunnan ja perustanut menestysteologisen lahkon tai sitten niinpäin, että helluntaiseurakunta on päätynyt menestysteologien valtaan, jolloin ne jotka tahtovat olla helluntailaisia, lähtevät pois seurakunnasta.
Lahkoilu ei ole hyvä asia, mutta raamattu myös tuomitsee harhaopit ja sanoo harhaoppista karta, jonka vuoksi on luvallista ja käskettykin, jättämään sellainen seurakunta, jonka opetus ei ole raamatun opetuksen mukaista ja hakeutua sellaiseen seurakuntaan, jossa opetus on tervettä ja raitista.
Tämän kirjoitti: Wille.
luterilaisten ja katolilaisten näkökulmasta TE olette harhaoppisia Raamatun vääristelijöitä. jos he noudattavat Raamatun kehotusta karttaa harhaoppista, eivät he ole teidän kanssanne missään tekemisissä. sellaista asennettako kannattaa puolin ja toisin lietsoa??
Aivan, Katoliset ovat sitä mieltä, että vain Katolisessa kirkossa on pelastus.
Nyt kun on ekumenia, Katolinen kirkko on ollut hiukan varovaisempi julkisissa puheissaan, mutta mitään he eivät ole opistaan kumonneet, eivätkä peruneet.
Luterilainen kirkko on melko pieni, verrattuna maailman helluntailaisten lukumäärään.
Suurin osa uskonnollisista ihmisistä kannattaa ekumeniaa, se on muotia nyt, kirkkokuntien välistä yhteyttä ja yhdistymistä. Myös helluntaiseurakunnat ovat ekumeniassa mukana.
Mutta eivät kaikki yksittäiset uskovat ja helluntailaiset.
Aina tulee olemaan toivottavasti niitä uskovia, jotka eivät tahdo olla yhtä Katolisten ja Ortodoksien kanssa. Tämän he perustelevat sillä, että Katolinen ja Ortodoksinen kirkko, opettaa ja toimii vastoin raamatun opetuksia.
Mutta enemmistö uskonnollisista ihmisistä kannattaa ekumeniaa ja kirkkokuntien välistä yhteyttä. Joten siitä asiasta pitävillä ateisteilla ei pitäisi olla tätä huolta murehdittavaksi.
Tämän kirjoitti: Wille.
"Aivan, Katoliset ovat sitä mieltä, että vain Katolisessa kirkossa on pelastus."
Kaipaatko kenties samanlaista ahdasmielistä asennetta helluntailaisuuteen, kun niin toisia kirkkoja kritisoit? Onko unelmana jehovalaistyylinen eristäytynyt lahko, joka ylpeänä ylenkatsoo kaikkia muita luullen olevan kaikessa oikeassa?
"Mutta enemmistö uskonnollisista ihmisistä kannattaa ekumeniaa ja kirkkokuntien välistä yhteyttä. Joten siitä asiasta pitävillä ateisteilla ei pitäisi olla tätä huolta murehdittavaksi."
Jos minä ateismia tahtoisin innolla lietsoa, niin nauttisin vain teidän kristittyjen typeristä kiistoistanne ja hämmentäisin soppaa vain entistä sekavammaksi. Mutta kun kannatan sitä teidän ekumeniaanne ihan sen takia, että kaikilla olisi rauhaisampaa, ettekä nolaisi itseänne.
Olisin tänä aikana jo surun murtama, jos Lut. kirkossa ei olisi yhtään uudestisyntynyttä ihmistä.Onneksi jotain hyvää kuuluu sinnekkin päin.
Voihan meistä monmikin todistaa, miten lapsikaste ei ole ollut esteenä uudestisyntymiselle ja siten Raamatulliselle uskovienkasteelle.Lie suurin osa Suomalaisista uudestisyntyneistä sisarista ja veljistä saaneet vanhemmiltaan lapsikasteen, joka ei ole ollut esteenä Jumalan tahdon toteutumiselle ihmisen elämässä.
Eihän Jeesus minuakaan estänyt tulemasta luokseen vaikka olin syntinen.
Eli eihän syntikään estänyt tulemasta parannuksen paikalle.
Eihän terveet tarvitse parantajaa, eikä kait synnittömätkään armoa.
Ei.
meinaan onhan suuri osa helluntailaisista edelleenkin luterilaisen kirkon jäsen ja istuksii uskovana helluntaiseurakunnassa, vaikka ei ole helluntaiseurakunnan virallinen jäsen..
Uskonasiaa täytyy tarkastella monelta kantilta ja laajemmin sen suhteen, kuka on uskova ja kuka ei ole, kun kirkkojen välisiä kuvioita pohdiskellaan..
olla, minäkin olen. Kirkkoon haluan kuulua, muitakin seurakuntia on nähty. Täällä on opetusta ja lämpöä. On turha tuomita muita toisten teoista. Miten niin Raamattu ei hyväksy naispappeutta? Onhan hellareillakin naisia saarnaamassa, pastorinakin, ainakin kotipaikkakunnallani. Muilla vapailla suunnilla myös. Muutenkin sulla paljon vääriä luuloja, hyvin tavallisia vääriä luuloja tosin, aina noita kuulee.