"Mies lähti kylvämään. Ja kun hän kylvi, osa siemenestä putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät jyvät. Osa putosi kallioiseen paikkaan, missä jyville ei ollut paljon maata. Ne nousivat kohta oraalle, koska maata ei ollut syvälti, mutta auringon noustua oraat helteessä kuivettuivat, koska niillä ei ollut juurta. Osa taas putosi ohdakkeisiin, ja ohdakkeet kasvoivat ja tukahduttivat oraan. Mutta osa jyvistä putosi hyvään maahan ja antoi sadon, mikä sata, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä jyvää.”
- Jeesus Nasaretilainen -
Kateellinen naapuri lähti kylvämään hukkakauraa miehen pellolle. Osa siemenistä putosi tien oheen ja rupesi itämään, osa siemenistä putosi ohdakkeiden sekaan ja rupesi itämään. Mutta osa siemenistä putosi hyvään maahan, ja kasvoi yhdessä viljan kanssa antaen moninkertaisen sadon, mikä 400 jyvää, mikä 300 jyvää, mikä 200 jyvää. Mies tuli syksyllä ja pui viljan mutta totesi, että "helevettiläänen kum mukana onnii palio hukkakaoraa, että E-hän tämä sato kelepaa eres lehemille rehuksi!"
Tarinan opetus: siinä hedelmällisessä maassa missä hyvä siemen pääsee itämään, siinä huono siemen itää kahta kauheammin.
Miten oikea Jumalallinen hyvä siemen sitten eroaa huonosta siemenestä jos kerran hyvä siemen itää hedelmällisessä maaperässä kuten mikä tahansa muukin siemen??
Minusta Hyvän siemenen tunnistaisi siitä, että pudotessaan tien oheen tai ohdakkeiden sekaan, se siitä huolimatta itää, jättäen rikkakasvit varjoonsa, ja tuottaa mikä miljoona-, mikä satatuhat-, mikä kymmenentuhatkertaisen sadon.
Vähän niin kuin omenapuun siemen(eikä nyt puhuta pahan tiedon puusta vaan ennemminkin hyvän tiedon!), joka on näennäisesti vaatimaton ja ruma siemen, mutta joka juurtuessaan kasvattaa mahtavat oksat ja tuottaa runsaasti hedelmää ja vieläpä monena kymmenenä vuotena peräkkäin.
Sen sijaan esimerkiksi iso, mehevä, kaunis, sipuli tarvitsee kasvaakseen mustaamultaa ja kanankakkaa, mutta vaikka sitä kuinka alnnoittaa, niin siitä huolimatta se kasvattaa yhden hennon - vaikkakin kauniin - tulppaaninkukan, joka kuolee seuraavana syksynä pois.
Yhden pieni, karu siemen saattaa joskus tuottaa moninkertaisesti runsaamman ja pitempiaikaisemman sadon kuin näennäisesti parempi - iso ja vahva, järkevä, "korrekti", siemen.
- Jeesus Nasaretilainen -
Kateellinen naapuri lähti kylvämään hukkakauraa miehen pellolle. Osa siemenistä putosi tien oheen ja rupesi itämään, osa siemenistä putosi ohdakkeiden sekaan ja rupesi itämään. Mutta osa siemenistä putosi hyvään maahan, ja kasvoi yhdessä viljan kanssa antaen moninkertaisen sadon, mikä 400 jyvää, mikä 300 jyvää, mikä 200 jyvää. Mies tuli syksyllä ja pui viljan mutta totesi, että "helevettiläänen kum mukana onnii palio hukkakaoraa, että E-hän tämä sato kelepaa eres lehemille rehuksi!"
Tarinan opetus: siinä hedelmällisessä maassa missä hyvä siemen pääsee itämään, siinä huono siemen itää kahta kauheammin.
Miten oikea Jumalallinen hyvä siemen sitten eroaa huonosta siemenestä jos kerran hyvä siemen itää hedelmällisessä maaperässä kuten mikä tahansa muukin siemen??
Minusta Hyvän siemenen tunnistaisi siitä, että pudotessaan tien oheen tai ohdakkeiden sekaan, se siitä huolimatta itää, jättäen rikkakasvit varjoonsa, ja tuottaa mikä miljoona-, mikä satatuhat-, mikä kymmenentuhatkertaisen sadon.
Vähän niin kuin omenapuun siemen(eikä nyt puhuta pahan tiedon puusta vaan ennemminkin hyvän tiedon!), joka on näennäisesti vaatimaton ja ruma siemen, mutta joka juurtuessaan kasvattaa mahtavat oksat ja tuottaa runsaasti hedelmää ja vieläpä monena kymmenenä vuotena peräkkäin.
Sen sijaan esimerkiksi iso, mehevä, kaunis, sipuli tarvitsee kasvaakseen mustaamultaa ja kanankakkaa, mutta vaikka sitä kuinka alnnoittaa, niin siitä huolimatta se kasvattaa yhden hennon - vaikkakin kauniin - tulppaaninkukan, joka kuolee seuraavana syksynä pois.
Yhden pieni, karu siemen saattaa joskus tuottaa moninkertaisesti runsaamman ja pitempiaikaisemman sadon kuin näennäisesti parempi - iso ja vahva, järkevä, "korrekti", siemen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
No, esimerkiksi tätä patsaskiistaa.
Onko nykyinen lopputulos paras ratkaisu?
Siltä ainakin vaikuttaa.
Ihmiskunta otti Saksan vastaan laupiaana samarialaisena.
Ymmärtämättä, että tietenkin on saksalaisten kannalta mieluista yrittää unohtaa oma menneisyytensä.
Ymmärtämättä, että on koko ihmiskunnan etujen vastaista unohtaa oma menneisyytensä.
Niin, virolaisvenäläiset eivät osoittaneet mieltään pelkästään oman identiteettinsä säilyttämisen puolesta, vaan koko ihmiskunnan puolesta.
Näinä päivinä kylvetään sipulia, joka itää, versoo, puhkeaa kauniiseen kukkaan
ja kukkii ensimmäisen ja viimeisen kesänsä.
Ensi syksynä muistakaa nämä sanat.
Anteeksi, mutta en tajunnut. Kyllä meidän kukkapenkistä nousee tulppaanit vuosi toisensa jälkeen. Ja mitään ulosteita sinne ei ole kylvetty ainakaan vuosiin, uusista sipuleista puhumattakaan.
niin kauan kuin kukat kukkivat kukkapenkissä. Sitten kannattaa jo vähän huolestua jos kukat kukkivatkin kädessäsi!
-Muista silloin antaa niille vettä, niin ei syytä huoleen...