Siinä apostoli Dallin Oaks sanoo haastattelussa että mormonikirkon johtajia ei saisi kukaan kritisoida, olisi siihen kritiikkiin aihetta tai ei. Mitä mieltä palstan mormonit ovat asiasta, jaatteko Oaksin ajattelutavan?
PBS:n dokumentista vielä
Kysyttävää
19860
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kritisointi ei kannata, se ei rakenna. Sanoohan se viisas sananlaskukin, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, niin olisi parempi olla hiljaa.
Mikäli on probleemoja johtajien sanomisista olisi mentävä puhumaan piispalle, tai asianomaiselle itselleen, ehkä asia selviää. Usein erimielisyydet johtuvat väärinkäsityksistä tai ymmärtämättömyydestä.
On myös huomioitava puhuuko johtaja omia ajatuksiaan vai ylemmältä taholta annettuja asioita. On mielestäni epäystävällistä ruveta kritisoimaan toisen ulosantia ja sanankäyttöä, sekä lauseenmuodostusta ja kykyä sanoa asiansa.
"On mielestäni epäystävällistä ruveta kritisoimaan toisen ulosantia ja sanankäyttöä, sekä lauseenmuodostusta ja kykyä sanoa asiansa."
ei ollut kyse sanankäytöstä tai esiintyisen vakaudesta, vaan ihan suoraan sanottiin että mistään ei saa antaa kritiikkiä - rakentavakin kritiikki on kritiikkiä - vaan pitää tehdä niinkuin sanotaan eikä pohtia onko se oikein vai ei. kritiikkiä on myös sanoa asiasta suoraan henkilölle, sekin olisi kiellettyä.
"On myös huomioitava puhuuko johtaja omia ajatuksiaan vai ylemmältä taholta annettuja asioita."
-Mistä mormonit tietävät puhuuko "pomo" omia vai "ylemmältä taholta"annettuja asioita.
hyvä työkalu tietääkseen onko asia ylempää vai ei. Sitä kutsutaan nöyräksi rukoukseksi uskossa.
Nöyrä pohdiskelu EI myöskään ole kiellettyä eikä kysyminen.
Noyrä snana vastakohta on ylpeä, itseppäinen, itseään korostava, vain oman mielensä mukaisten ajatusten hyväksyntä.
sanovat puhuvansa Jumalan sanaa. Tämä ei toki poista jäseneltä vastuuta uskon rukoukseen tai nöyrään pohdiskeluun. Jos profeetta ilmoittaa uutta oppia, tämä käsitellään apostolien neuvostossa. Hekin rukoilevat ja pohtivat, onko ilmoitus Herralta.
Rakentava kritiikki rakentaa. Ja totuus kestää tarkastelun. Raamattu itse kehottaa ihmisiä omaan ajatteluun.
kuin se löyttyy Dallin H Oaksin puheesta, jossa hän pohtii kritiikkiä useasta näkökulmasta.
Yleensä Oaksin lainaajat lainaavat vain pienen pätkän sopivia sanoja, mutta 'unohtavat' lainata myös perustelut.
Toivonpa, että "johtajien arvostelu on kielletty" -kauhistelijat lukisivat tämän puheen ja palattaisiin sitten asiaan. Valitan, suomenkielistä en löytänyt tähän hätään.
http://www.lds.org/portal/site/LDSOrg/menuitem.b12f9d18fae655bb69095bd3e44916a0/?vgnextoid=2354fccf2b7db010VgnVCM1000004d82620aRCRD&locale=0&sourceId=883267700817b010VgnVCM1000004d82620a____&hideNav=1
V.Mayfield
ensignn-lehdessä puhe ei esiintynyt läheskään tuossa muodossa ja tuossa alussa myönnetäänkin että tuota on jälkikäteen editoitu.
alkuperäisessä artikkelissa ei puhuta mitään kritiikin määritelmästä mikä tuohon tekstiin on lisätty jälkikäteen.
hieno esimerkki siitä miten kuvitellaan että voidaan muokata totuutta jälkikäteen. käy hakemassa itsellesi tuo alkuperäinen lehti jonkun arkistoista ja huomaat eron sen ja tuon linkkisi välillä olevan kuin yöllä ja päivällä. se oli alunperin mikä sai minut epäilemään kirkon todenperäisyyttä.
"Yleensä Oaksin lainaajat lainaavat vain pienen pätkän sopivia sanoja, mutta 'unohtavat' lainata myös perustelut."
mutta yleensä he lainaavat sitä alkuperäistä artikkelia minkä oaks itse kirjoitti, eikä tuota nettiin pistettyä muokattua versiota. en yritä olla mitenkään hyökkäävä, mutta yritä saada käsiisi tuo ensign-lehti helmikuulta 1987, se on aivan erilainen kun tuo.
tuota on editoitu, pystynet esittämään sen alkuperäisen version tai ainakin ne tehdyt muutokset. Kaipa ne joku on nettiin laittanut, etenkin kun sitä niin ahkerasti lainataan.
Minulla kun ei juuri nyt ole pääsyä kahdenkymmenen vuoden takaisiin amerikassa oleviin painettuihin lehtiin.
Mistäpä muuten muistat, että vuonna 1987 lukemasi versio on aivan erilainen, ettei vain vuodet kultaisi muistoja. Ettet vain sokeasti luottaisi 'alkuperäisen' lainaajien tekstiin.
"Mistäpä muuten muistat, että vuonna 1987 lukemasi versio on aivan erilainen, ettei vain vuodet kultaisi muistoja. Ettet vain sokeasti luottaisi 'alkuperäisen' lainaajien tekstiin."
koska luin sen alle vuosi sitten kun epäilykseni kirkosta heräsivät. mutta ihan hieno heitto tuohon loppuun jolla mukayrität edes lukematta oikeaa artikkelia sanoa että olen väärässä. se taitaa olla sitä taasen ettei saa kritisoida johtajia?
"Minulla kun ei juuri nyt ole pääsyä kahdenkymmenen vuoden takaisiin amerikassa oleviin painettuihin lehtiin."
niitä löytyy yliopistollisista kirjastoista tai kirkostasi pyytämällä. ei se ole vaikeaa saada käsiisi tuotakaan lehteä
" pystynet esittämään sen alkuperäisen version tai ainakin ne tehdyt muutokset."
sanoin jo aiemmin että tuohon on lisätty määreitä mitä kritiikki tarkoittaa ja pehmennetty lehdessä esiintyvää kantaa. kaikkea tuostakaan ei ole poistettu, sillä tuonkin artikkelin lopussa paistaa sen alkuperäisen artikkelin ehdottomuus: "“Criticism is particularly objectionable when it is directed toward Church authorities, general or local. Jude condemns those who ‘speak evil of dignities.’ (Jude 1:8.) Evil speaking of the Lord’s anointed is in a class by itself. It is one thing to depreciate a person who exercises corporate power or even government power. It is quite another thing to criticize or depreciate a person for the performance of an office to which he or she has been called of God. It does not matter that the criticism is true."
kaikki selvenee sinullekin kun haet tuon alkuperäisen lehden käsiisi. kyllä jollain henkilöllä tällä palstallakin varmaan se löytyy, mutta epäilenpä kovasti josko tätä asiaa tuo esille.
viimeisen lauseen ehdottomuudessa on? Jos puhumme uskonnosta ja Jumalan valitsemista henkilöistä, eikö ole aivan luonnollista, jos kunnioitamme Jumalan päätöksiä, että emme kritisoi Hänen valintojaan. Sitähän siinä sanottiin. Eivät johtajat omaa selustaansa turvanneet, vaan Jumalan selustan.
Kun pitää erillään kaksi eri asiaa, rakentavan kritiikin ja yleisluontoisen arvostelun, pysyy kokonaisuuskin kasassa. Rakentava osapuolten välinen ajatustenvaihto, joka sisältää vaikka kritiikkiäkin, kun se kohdistuu rajattuihin menettelyihin, toimintoihin jne. , on toivottavaakin, sehän edistää asiaa. Sen sijaan epämääräinen koko järjestelmän ja toimijoiden arvostelu ei johda parempaan suuntaan. Se tuskin koskaan on rakentavaa.
Kannattaa huomata myös miksi arvostelusta puhutaan, kenen nilkkaan arvostelu loppujen lopuksi kalahtaa. Jos haluat pitää itsesi Herran seuraajana, vaarannat henkilökohtaisen sitoutumisesi, kun rupeat kaivelemaan vikoja. Kuka viitsii olla mukana toiminnassa, jonka on havainnut vialliseksi. Kuka viitsii olla mukana rakentamassa viallista Herran valtakuntaa. Näin ilmeisesti kävi sinullekin, kun epäilyksesi kirkosta heräsivät.
Jokainen tekee itse päätöksensä riskeeraako hengellistä elämäänsä alkamalla kaivella vikoja, niitähän löytyy, vai päättääkö valita positiivisemman kritiikin tien ja pysyä mukana rakentamassa kirkkoa paremmaksi.
Jos epäilykset ovat heränneet ja tie arvostelun kohteena oleesta kirkosta johtaa pois, hengellinen tie vie toiseen suuntaan, on se jokaisen yksilön kohdalta oma valintansa.
On myös niin, että jos oletetaan Jumalan asettaneen profeetat ja apostolit johtamaan Hänen kirkkoaan maan päällä, silloin oletetaan näillä johtajilla olevan myös oikeus kertoa niistä vaaroista, joita järjestelmän arvostelu tuot tullessaan. Arvostelu saattaa johtaa aikaa myöden henkilön pois kirkosta, Herran kirkosta. Jos taas oletusarvoisesti MAP-kirkko ei ole Herran kirkko, silloin arvostelun 'kieltäminen' on vain tapa pitää rahastettava lauma kasassa.
Sinä olet näkökulmasi valinnut, niin minäkin.
Jokainen kritisoikoon niinkuin parhaaksi näkee tai olkoot kritisoimatta. Eri asia on, jos mormonismista luopuessasi olet luopunut uskonnosta yleensä, silloinhan Jumala ei välttämättä enää merkitse sinulle niin paljoa, silloin voidaan olettaa, että ihmisten valitsemia johtajia saa kritisoida sen kun jaksaa.
En vieläkään jaksa ymmärtää, mitä kammottavaa tuossa Oaksin puheessa oikeasti kokonaisuudessa on, editoituna tai mahdollisesti ilman. Se, että editointi kuvauksesi mukaan on tekstin pehmennyksiä ja lisämäärittelyjä, ei kuitenkaan poista puheen perusajatusta ja se kai on selvä. Lainaamasi loppulause sen kertoo, tuo jonka suomeksi omasta näkökulmasta tulkitsin.
eihän siinä olekaan mitään outoa itsessään, tarkoitin lähinnä miten alussa vähän pehmennetään asioita ja lopussa paistaa se ehdottomuus siltikin. se pehmennetty alkuosa on sitä jälkikäteen muokattua tavaraa. siinä ei alunperin eroteltu arvostelua ja rakentavaa kritiikkiä vaan todettiin ykskantaan ettei saa kritisoida yhtään mistään kenellekään. sitä tarkoitin.
muuten viestissäsi olet ihan oikeassa että jokaisen oma valinta. mielestäni vain virheetkin pitäisi tiedostaa eikä lakaista maton alle. totuus on niin hyvissä kuin huonoissakin asioissa
"Se, että editointi kuvauksesi mukaan on tekstin pehmennyksiä ja lisämäärittelyjä, ei kuitenkaan poista puheen perusajatusta ja se kai on selvä. Lainaamasi loppulause sen kertoo, tuo jonka suomeksi omasta näkökulmasta tulkitsin."
juurikin tuo mainitsemasi pehmennys on se kammottava osuus, alkuperäisen mukaan mistään ei saa sanoa. eli otetaan ääriesimerkkinä vaikka että profeetta jäisi kiinni murhan toteuttamisesta jotain opillisesti erimieltä olevaa kohtaan niin sitäkään ei saisi oaksin mukaan pitää pahana. se, mitä johtajat tekevät ja sanovat, on aina oikein eikä siitä saa puhua. tuollainen ajattelutapa ei kuulu vapaaseen yhteiskuntaan ja mahdollistaa väärissä käsissä hirveätkin rikokset. nykyinen profeetta ei onneksi tuollaista menisi missään nimessä tekemään, tulevaisuudesta ei kukaan osaa sanoa.
ja kuten moni tälläkin palstalla sanoo, ihmisiähän vain kirkon johtajat ovat loppujenlopuksi. ja ihmiset tekevät virheitä. etenkin johtoasemassa olevien virheistä pitäisi voida keskustella heidän joiden elämään nuo virheet voivat jopa suoraan vaikuttaa, tai sitten välillisesti.
vaikka lds-kirkko ei ole (mielestäni) oikeassa teologisesta näkökulmasta, ei se tuosta arvostelun estosta tee rahallisen hyödyn tavoittelua. eri ryhmät pitävät kieltoja yllä yleisen edun nimissä, se vain, että mormonikirkolla tuo on niin ehdoton, ettei kukaan saa sanoa mistään mitään kritiikkiä.
Boyd K. Packer on yhä elossa, joten sikäli en näe mitään vikaa siinä että hän "pehmentää" puheitaan. Uskoisin että häneltä on vähintäänkin kysytty asiasta.
Boyd K Packer elää vielä niin elää vielä Dallin H Oakskin, jonka puhetta nyt on ruodittu.
Jos ihminen uskoo Jumalan kutsuvan henkilöt tehtäviinsä kirkossa, on silloin näihin kutsuttuihin kohdistuva kritiikki yhtäkuin Jumalaan kohdistuva kritiikki. Tämän Oaks teki selväksi viimeisessä lauseessa, jota liioitellun ehdottomaksi väitetään.
Kun tuo näkökulman muistaa kirkonmiesten edesottamuksia arvostellessaan, perspektiivi asettuuoikeansuuntaiseksi.
Hyvä neuvo kritiikissä yleensäkin on Kirsti Paakkasen sääntö: arvostella ei saa, jos ei ole antaa parannusehdotusta. (tuo oli muistin kätköistä lausuman sisältö, tarkka sanamuoto oli kutakuinkin varmasti toinen, syyllistyinkö pehmentämiseen vai en, en ota kantaa)
kritisoi kirkon johtajia.
Heidät on Jumala kutsunut siihen tehtävään, ja niin kuin minä omassa tehtävässä, hekin oppivat askel kerralla. He eivät ole täydellisiä, ja tekevät virheitä niin kuin kuka tahansa.
Kritisoiminen antaa sijaa paholaisen kiusauksillle, ja saattaa johdataa ihmisen harhaan, ja sitten sotimaan kirkkoa vastaan. Se alkaa kritisoimisella.
Se on ihan sama juttu kotona. Jos jatkuvasti kritisoin vaimoani, niin pikku hiljaa viha peittää rakkauden, ja rauha kotona häipyy. Vaimoni menettäisi luottamuksen minuun, ja minä häneen; lapseni saattaisi seurata minun esimerkkiä ja tehdä samoin toistensa, ja vanhempiensa kanssa.
Näin voi tapahtua kirkossakin kirkon jäsenten keskuudessa. Sen tähden Oaks sanoo ettei pitäsi kritisoida missään tapauksessa. Hän puhui vain kirkon johtajista, mutta sama kuulluu jokaisesta.
Anna ihmisten kasvaa ja oppia ilman kritisoimista. Anna positiivista palautetta jos on pakko jotain sanoa, mutta älä kritisoi.
V.Mayfield
Aina on jotain kamalaa vikaa jäsenistössä kun jäsenmääräkään ei lisäänny kovaan tahtiin, äidit ei saisi olla työssä kodin ulkopuolella, miehet katselee liikaa pornoa, jotkut ovat liian intelligenttejä, väki on ylpeää tai muuten ajattelematonta... "lengthen your stride" - mikään ei riitä...
Oaks puhuu kritisoimisesta joka tarkoittaa "vianenstintä", ei rehellist palautetta.
"My cautions against criticism refer to another of its meanings, which the dictionary defines as “the act of passing severe judgment; censure; faultfinding.” (Ibid., s.v. “criticism.”) Faultfinding is “the act of pointing out faults, especially faults of a petty nature.” (Ibid., s.v. “faultfinding.”) It is related to “backbiting,” which means “to attack the character or reputation of [a person who is not present].” (Ibid., s.v. “backbite.”) This kind of criticism is generally directed toward persons, and it is generally destructive.
Faultfinding, evil speaking, and backbiting are obviously unchristian. The Bible commands us to avoid “evil speakings.” (See 1 Pet. 2:1.) It tells us to “Let all bitterness, and wrath, and anger, and clamour, and evil speaking, be put away from you.” (Eph. 4:31.) Modern revelations direct us to avoid “backbiting,” “evil speaking,” and “find[ing] fault one with another.” (See D&C 20:53–54; D&C 42:27; D&C 88:124; and D&C 136:23.)" (Criticism, By Elder Dallin H. Oaks, Of the Quorum of the Twelve, 1987)
Tässä on mitä Oaks siitä sanoi:
http://www.lds.org/portal/site/LDSOrg/menuitem.b12f9d18fae655bb69095bd3e44916a0/?vgnextoid=2354fccf2b7db010VgnVCM1000004d82620aRCRD&locale=0&sourceId=883267700817b010VgnVCM1000004d82620a____&hideNav=1
V.Mayfield
jos kerrot mistä päin dokumettia tuo haastattelu löytyy. Kiitos.