Kutsuttiinko Itä-merensuomalaisten asuttamaa aluetta joskus muinaisuudessa Kalevalaksi?
Oliko Suomi Kalevala?
???
171211
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
että Kalevalassa esiintyvä paikannimistö sijaitsee yleensä Itä-merensuomalaisten asuinalueella.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevalan_maantiede
Mutta oliko Kalevala nimi käytössä tästä alueesta?
Wikipedian mukaan Vuojolaa eli Gotlantia käytettiin toisena nimenä Pohjolalle. Olisi aika outoa kutsua paikkaa joka on Suomesta Lounaaseen Pohjolaksi. Ehkäpä tarinat olivat tulleet Puolassa eläneiltä Suomensukuisilta kansoilta jotka Slaavit ja Germaanit myöhemmin hävittivät.
Puolessa ei, sikäli kun tiedetään, ole koskaan elänyt suomensukuisia. Alueelta ei löydy yhtäkään suomensukuista paikannimeä.
...on tiedossa Puolankin alueelta.
Mitä suomalaisiin tulee, nykyinen Suomi, Baltia ja Pohjois-Venäjä asutettiin jääkauden jälkeen Svidryn kulttuurin väestön toimesta. Tämä kulttuuri on saanut nimensä puolalaisen löytöpaikan mukaan.
Svidryn kulttuuri 10 000 vuotta sitten ei liity itämerensuomalaisiin. Itämerensuomalainen kantakieli on ajoitettu ajanlaskun alun tienoille, jopa uralilaista kantakieltä pidetään tuhansia vuosia Svidryn kulttuuria nuorempana. Puolasta ei tunneta itämerensuomalaisia eikä muitakaan suomensukuisia paikannimiä.
...siten että meillä on yhä suurimmaksi osaksi alkuperäisten Suomen asuttajien svidryläiset geenit.
Puolan alueella on edelleenkin paikannimiä, joiden suhteen on asetettu kysymys ovatko se "suomalaista" alkuperää, mutta selvyyttä asiasta ei ole saatu.
Veiksel =? vesi??
Suomalais-ugrilainen kantakieli ei syntynyt tyhjästä, vaan Fennoskandiaa ja Pohjois-Venäjää asuttavan väestön kielen kehityksestä. Tämä väki oli siis svidryn-kulttuurista, joten oikeastaan puhumme "svidryläistä" kieltä?
Siinä olet oikeassa, etteivät kielet tyhjästä tule. Uralilaisillakin kielillä on kantakieltä edeltävää menneisyyttä, ehkä jopa ihmiskunnan yhteiseen alkukieleen saakka (jos sellaista oli). Kuitenkin kielten sukulaissuhteiden seuraamisessa ajassa taaksepäin on rajansa ja uralilaisten kielten osalta se rajoittuu uralilaiseen kantakieleen, joka ajoitetaan jopa 5000 vuotta Swidryn kulttuuri aikaisemmaksi.
Swidryn kulttuurin sanominen suomalaiseksi tai suomalaisugrilaiseksi on vähän sama kuin sanoisi joskus indoeurooppalaisiin liitettyä kuoppahautakulttuuria ranskalaiseksi tai latinalaiseksi.
Puolasta ei siis tosiaan tunneta yhtään varmaa s-u-paikannimeä. Maksimissaan on todistamattomia arvailuja. Puolan alueen muinaisia kadonneita kansoja, pommerilaisia, preussilaisia, kasubeja ym. kyllä tiedetään nimetä. Itämerensuomalaisia näihin ei kuulu. Voidaan todeta, ettei Puolan alueella ole elänyt itämerensuomalaista väestöä, koska heistä ei ole jäänyt mainintoja lähteisiin, lainasanoja eikä paikannimiä.
..että uralilainen kantakieli ajoitetaan 5000 vuotta Svidryn kulttuuria myöhäisemmäksi, ei aikaisemmaksi.
...tiedoissasi on sellaisia aukkoja että varis lentää läpi...
1. Kielihistorian tutkiminen ei todellakaan ole luotettavalla pohjalla yli 6000 vuotta vanhoissa asioissa, koska aineistosta ei voida tehdä varmoja johtopäätöksiä.
Väität kuitenkin, ettei Puolan alueella ole voinut asua suomensukuisia, vakka myönnät ettei kielitiede osaa sanoa juuta eikä jaata.
Koska meillä on yhä Svidryn kulttuurin väestön geenejä, meidän nytkin käyttämässämme kielessä voi olla jotain heiltä perittyä?
Svidryn kieli ei ehkä hävinnytkään, vaan kehittyi joskus 6000 v. sitten uralilaiseksi tai suomalais-ugrilaiseksi kantakieleksi?
Silloin nämä Puolan paikannimet saattavat olla jäänne ikivanhasta kieliyhteydestä, -ei suomalaisten muutosta Puolaan.
2. Kasubeja on yhä Puolassa. Tiedätkö muuten "lemkot"? Jännä slaavilainen pikkukansa.
... aika huteralla pohjalla. Yli 6000 vuoden takaisista kieliasioista ei voida tehdä johtopäätöksiä, mutta silti tiedetään että Swidryn kulttuuri yli 12 000 vuoden takaa oli suomalaisugrilainen?
Voi tietenkin olla mahdollista, että Svidryn kulttuurin jostain murteesta johtaisi jatkumo suomalaisugrilaisiin kieliin. Kuten todettu, voi olla mahdollista että tuo jatkumo johtaa aina ihmiskunnan yhteiseen alkukieleen. Mutta entä sitten? Swidry ajoittuu joka tapauksessa aivan eri aikakauteen kuin vanhin s-u-kieliä yhdistävä kantakieli. Sen väittäminen suomalais-ugrilaiseksi (tai "suomensukuiseksi") on siten mahdotonta. Muutenkaan Swidryn kulttuurin kielioloista ei tiedetä mitään.
En sanonut ettei suomalais-ugrilaisia olisi elänyt Puolassa, sitä tuskin voidaan sanoa varmasti, koska aikaskaala on niin pitkä. Mitään puoltavia todisteitakaan ei tosin ole. Mutta se voidaan sanoa, että itämerensuomalaisia Puolan alueella ei ole elänyt. Se olisi ajoittunut aikaan, jona Puolan asutushistoria tunnetaan jo kohtalaisesti, joten asiasta tiedettäisiin.
Kalevala ja kalevalainen aika on eri-ikäisten kansanrunojen pohjalle koostettua epähistoriallista mielikuvitusta ja fantasiaa.
Ne kansanrunot, joista Lönnrot koosti Kalevalan, ovat aivan käyttökelpoista aineistoa menneisyyden tutkimisessa.
on kirja.
Kalevanpojat ja kalevantulet esiintyvät suomalaisessa kansanperinteessä; molemmat nimitykset liittyvät taivaaseen, revontuliin ja salamointiin. Myöhemmin alettiin Kaleva-nimeä käyttää myyttisestiä sankarista. Virolaisilla on kansalliseepos "Kalevipoeg".
Brita Polttila on tutkinut revontuliin liittyneitä uskomuksia ja huomauttaa kalevanpoikien yhteydestä myyttiseen sepääjumalaan, meillä seppo Ilmarinen, ja huomauttaa balttien seppää merkitsevän sanan olevan kalews ja kaljis.
Onko paikannimi Kalevala esiintynyt jossain historiallisissa teksteissä ennen kuin Kalevala julkaistiin(kirja)?
.. jonka perustajista ei tiedetä mitään. Roomalaisia kaupungissa asui joskus, mutta he eivät kaupunkia perustaneet.
Tässä keskustelussa puhutaan ilmeisesti samasta asiasta?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000545&posting=22000000024635319
Calleva oli kelttiläisten atrebaattien kaupunki. Se on heidän senaikaista kelttimurrettaan ja tarkoittaa "paikkaa metsässä". Yhteyttä Kalevalaan ei ole, ellei lähdetä sille linjalle, että "Kalevalassa" asui kelttejä. Rajansa kaikella.